Helsingin Ruskeasuolla alkaa pian varsinainen myllerrys, kun HKL:n uuden raitiovaunuvarikon rakennustyöt pääsevät vauhtiin. Valmistuessaan varikko tulee toimimaan kaupungin toisena pääraitiotievarikkona.

Helsingin kaupungin liikennelaitos eli tutummin HKL vastaa pääkaupungin metro-, raitionvaunu- ja lauttaliikenteestä. Parhaillaan HKL:llä on meneillään harvinaisen paljon suuria rakennushankkeita, joiden hoitamiseen eivät oman talon resurssit riitä.

– HKL:lla on menossa useita suuria raitiotiehankkeita, joiden myötä vaunujen määrä kasvaa ja säilytyskapasiteettia tarvitaan lisää. HKL on uusimassa tämän vuosikymmenen aikana koko varikkokannan, mikä on täysin poikkeuksellista ihan Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis ainutlaatuinen investointi myös HKL:lle. Lisäksi samalla raitiovaunuvarikon kannelle rakennetaan noin 200 bussia vetävä bussivarikko, kertoo HKL:n varikkohankkeiden hankejohtaja ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Jarno Köykkä.

Erilaisten toteutusmallien vertailua

Ahma insinöörit tuli Ruskeasuon varikkohankkeeseen rakennuttajakonsultiksi hankesuunnittelun viimeistelyvaiheessa.

– Yksi ensimmäisistä tehtävistämme projektipäällikkömme Teemu Rantalan kanssa oli löytää hankkeelle toteutusmuoto, joka mahdollistaisi valmistumisen raitiovaunujen toimitusaikataulun mukaisesti, kuormittaisi tilaajan organisaatiota mahdollisimman vähän ja sisältäisi hankesuunnitteluvaiheessa tontille sovitetun ja toiminnallisuuden puolesta hyväksi todetun varikkorakennuksen jatkosuunnittelun, kertoo varikkohankkeessa projektinjohtajana toimiva Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

HKL:n toiseen varikkohankkeeseen, Roihupellon varikon projektiin, oli valittu toteutusmuodoksi allianssimalli, mutta aikataulusyistä se ei sopinut Ruskeasuon varikolle. Projektinjohtomallit taas olisivat edellyttäneet tilaajalta haluttua mittavampia resursseja etenkin käynnistämisvaiheessa.

Koska tilaaja oli lyönyt lukkoon jo monia seikkoja tulevan rakennuksen suhteen, aiheutti KVR- eli kokonaisvastuu-urakka potentiaalisissa urakoitsijoissa ihmetystä. Moni olisi halunnut mahdollisuuden esittää omia suunnitelmiaan ja kehitysehdotuksiaan Ruskeasuon varikkoalueesta.

– Nämäkin mahdollisuudet selvitettiin tarjouskilpailuvaiheessa. Lopulta päädyttiin kilpailuttamaan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti vain uusi varikko. Varmistaaksemme tarjoushalukkuutta ja vähentääksemme riskivarauksia urakkahinnoissa päädyimme kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jossa suunnitelmaratkaisujen sijaan neuvoteltiin lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä. Neuvotteluiden aikana tarjoajat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja tehdä kehitys- ja tarkennusehdotuksia esimerkiksi vertailuperusteisiin, osapuolten vastuisiin ja sopimusehtoihin. Tarjoushinnoista päätellen onnistuimme neuvotteluissa huomattavasti vähentämään tarjoajien epävarmuutta, iloitsee Saara Kippo.

Rakennustöillä ei haluta häiritä viereisen siirtolapuutarhan mökkeilijöitä. Kuva: Iiro Rautiainen

140 miljoonan euron hanke

Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on tietysti paljon huomioitavaa, ja erikoisen projektista tekee sekin, ettei Suomeen kovin usein rakenneta uusia varikoita. Keskellä kaupunkia sijaitseva rakennustyömaa asettaa omat haasteensa rakentamiselle.

– Varikon vieressä on esimerkiksi Ruskeasuon siirtolapuutarha, joka täytyy huomioida rakennusvaiheessa. Hankkeessa tavoitellaan BREEAM-ympäristösertifikaatin mukaista luokitusta Excellent, joka asettaa omat vaatimuksensa rakennushankkeelle. Samalla noudatamme hankkeessa myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, kertoo Jarno Köykkä.

Ympäristönäkökulmien lisäksi varikkopalapeli on vaatinut monen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvän asian yhteensovittamista.

– Sopivan toteutusmuodon löytäminen oli erityisen haastavaa ja kompromisseja kaikkien huomioitavien asioiden kannalta parhaan tuloksen saamiseksi jouduttiin tekemään. Neuvotteluvaihe työllisti toden teolla, kun haimme Teemun kanssa vastauksia tarjoajien kysymyksiin ja pohdimme, mitkä urakoitsijoiden ehdotukset ja toiveet pystymme viemään tarjouspyyntöön. Kaikkia ei pystytty miellyttämään ja muutama tarjoaja jäi neuvotteluvaiheessa pois kilpailusta. Helpottunut, innostunut ja onnistunut olo oli siinä vaiheessa, kun saimme lopulliset tarjoukset, jotka olivat keskenään samaa suuruusluokkaa sekä budjetissa, kertoo Saara Kippo.

Siirtolapuutarhan ja varikon välillä olevan kivimuuri aiotaan kunnostaa rakennustöiden yhteydessä. Kuva: Iiro Rautiainen

Varikon valmistumiseen on vielä matkaa

Hankkeen esiselvitys ja alustavat suunnitteluvaiheet ovat kestäneet jo pari vuotta, ja itse rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla. Valmiin varikon pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Monta hankalaa asiaa on kuitenkin ehditty selättämään jo tässä vaiheessa, ja varikkohankkeen osapuolet odottavat seuraavia vaiheita luottavaisina.

– Tähän saakka on päästy mahdollistamalla vuorovaikutus ja avoin keskustelu tilaajan, konsulttien, käyttäjän ja tarjoajien välillä. Tämän yhteyden uskon ja toivon jatkuvan myös nyt rakentamisen valmisteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa, sanoo Saara Kippo.

– Ahma insinöörien kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. Heidän kokokemuksensa suurista ja haastavista hankkeista auttavat myös meidän hankkeen etenemisessä. On tärkeää tilaajan näkökulmasta, että voimme luottaa haastavissa projekteissa asiantuntijoiden osaamiseen, kertoo HKL:n Jarno Köykkä.

Teksti: Nora Tamminen