Ahma insinöörien tuorein vahvistus on tammikuussa aloittanut projektipäällikkö Timo Ryyppö, joka on oikeastaan Ahmoilla töissä jo toista kertaa.

 

Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampuksen esisuunnittelu alkoi 2018 ja rakentaminen kesällä 2020. Kampus avautuu käyttäjille kesäloman jälkeen elokuussa 2022. Kuva: Iiro Rautiainen

Vuosina 2007-2012 Ahmoilla työskennellyt Timo toimi ensimmäisellä kierroksellaan muun muassa Kittilän ja Raahen kultakaivosten projektipäällikkönä, mutta on sittemmin erikoistunut kouluhankkeisiin ja julkisiin kilpailutuksiin.

– Minulle on tärkeää päästä tekemään kaikille kuntalaisille terveellisiä ja turvallisia rakennuksia. Suomen kunnissa podetaan sellaista ongelmaa, että julkiset tilat ovat huonokuntoisia ja epäterveellisiä. Korjausvelkaa on paljon, joten työnsarkaa riittää! Timo toteaa.

Timon mukaan julkisten rakennusten huonokuntoisuuteen on kaksi syytä: kuntien suurin rakennusbuumi oli 40–50 vuotta sitten, jolloin itse rakentamistavoissa oli ongelmia, ja sen lisäksi rakennusten ylläpitoa on laiminlyöty vuosien varrella.

– Rakennuksen peruskorjausiän kuuluisi olla 50 vuotta, mutta nyt olemme tilanteessa, jossa emme pääse edes peruskorjaamaan, vaan joudumme purkamaan 30 tai 20 vuotta vanhoja rakennuksia niiden huonokuntoisuuden takia.

Vapaa-ajalla projektipäällikkö Timo Ryypön veri vetää pohjoiseen: Lappiin on päästävä ruska-aikaan ja talvella läskipyöräilemään, moottorikelkkailemaan ja vaeltamaan. Etelässä suosikkikohde on Nuuksio. Kuva: Timo Ryyppö

Laadukkaampaa suunnittelua, rakentamista ja käyttöä

Yhtä helppoa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ei ole, vaan Timon mukaan tarvitaan laatua huomioiva ote kaikkeen:

– Aloitetaan siitä, että rakennusten suunnittelun pitää olla elinkaarikestävää. Jo suunnitteluvaiheessa on ajateltava sitä, että julkisen rakennuksen tulee kestää ainakin sata vuotta, peruskorjausvälin ollessa 50 vuotta. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös huollon elinkaarikustannukset ja tehtävä ne läpinäkyväksi – rakennuksen kulut ovat muutakin kuin rakennuskustannuksia, eli rakennushan maksaa kunnalle myös käytön aikana.

Suunnittelu- ja käyttövaiheen väliin jää varsinainen rakentaminen. Rakentaessa tärkeää olisi priorisoida laatua rahan sijaan.

– Ei pitäisi valita halvimpia materiaaleja ja kertakäyttöratkaisuja, vaan tehdä hyviä, kestäviä ratkaisuja, jotka ovat huollettavissa ja korjattavissa.

Osa kunnista kiinnittää Timon mukaan huomiota laatuun enemmän, osa vähemmän. Ongelma on esimerkiksi se, että pienissä kunnissa iso hanke on yleensä ainutkertainen, eikä kuntapäättäjillä näin ollen ole kokemusta vastaavien hankkien toteutuksesta. Isoissa kunnissa taas saatetaan olla kokeilevia, jolloin poliitikoilta jälleen puuttuu tietämystä juuri kyseisen mallin läpiviennistä.

– Kaikki päättäjät eivät ymmärrä laadukkaan rakentamisen tärkeyttä. Takerrutaan lillukanvarsiin, kuten urakkakilpailutusmuotoihin, jollaiset pitäisi jättää rakennuttajan asiantuntemuksen varaan. Välillä kuntapoliitikot myös kiirehtivät hankkeita turhaan, mikä ei koskaan ole rakentaessa etu.

Yksi ongelma julkisissa hankkeissa on myös työn vastaanottamisesta puuttuvat laatukriteerit. Timo ehdottaa ratkaisuksi reilumpaa maksujärjestelmää:

– Kilpailutusvaiheessa laatu pisteytetään, mutta tekemistä ei todenneta oikein mitenkään. Valmiista rakennuksesta pitäisi katsoa, onko haluttu laatu tavoitettu, ja laadunalituksesta pitäisi tulla tilaajalle hyvitys, eli maksaa urakoitsijalle vähemmän. Tällainen systeemi lisäisi urakoitsijoiden motiivia varmistaa oman työn laadukkuus.

Kaksi koulua samassa: Aleksis Kiven koulu käsittää esikoulun lisäksi ala- ja yläasteen, kun taas Sjundeå Svenska Skola kattaa luokat 1-6. Kuva: Iiro Rautiainen

Siuntion elinkaarihankkeet näyttävät positiivista esimerkkiä

Tällä hetkellä Timo Ryyppö toimii projektipäällikkönä kahdessa Siuntion kunnan elinkaarihankkeessa, joissa hän on mukana hankkeiden kaikissa vaiheissa tarveselvityksestä vastaanottoon. Siuntiossa on lähdetty aidosti tavoittelemaan terveellisiä, turvallisia ja kestäviä rakennuksia.

Toinen hankkeista on sote-keskus, jonka rakentaminen alkaa ensi syksynä. Uudenlainen kokonaisuus yhdistää terveydenhoidon, sosiaalipalvelut, ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoitopalvelut sekä Siuntion kunnan uuden keskuskeittiön.

Ensi kesänä puolestaan valmistuu monitoimitalo Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampus, joka yhdistää saman katon alle perhekeskuksen, kirjaston, Walkers-nuorisotilan, suomenkielisen Aleksis Kiven koulun ja ruotsinkielisen Sjundeå Svenska Skolan sekä laajasti Siuntion nuorisotoimen ja -kulttuurin ja vapaa-ajantoiminnot.

Kampuksen joustavat tilajärjestelyt lisäävät myös kuntalaisten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia.

– Erityisesti haluaisin nostaa esiin monitoimisalin siirtokatsomoineen ja kokousteknisine ratkaisuineen. Monitoimisalissa voidaan esittää laaja-alaisesti musiikkia ja elokuvia, ja se toimii yli 200 hengen kokoustilana, esittelytilana sekä Siuntion kunnan kunnanvaltuuston kokouspaikkana, johon yleisö pääsee katsomon yläosaan seuraamaan valtuuston kokouksia paikan päälle.

Siuntiossa rakentamisen laatuun on haluttu panostaa. Yksi tapa estää esimerkiksi betonin kuivumisesta seuraavia ongelmia on lisätä kosteusseuranta-antureita rakenteisiin jo rakentamisvaiheessa. Näin rakenteiden kuivumista päästään seuraamaan rakenteen sisältä, mikä antaa tarkempia tietoja kuin pintamittaukset tai pinnan läheltä tehtävät porareikämittaukset.

– Yhdessä rakennusyhtiö SRV:n kanssa päädyimme asentamaan kampuksen rakenteiden kriittisiin paikkoihin sata kosteudenseuranta-anturia, jotka jätetään rakenteisiin sen koko elinkaaren ajaksi. Niillä pystytään seuraamaan rakenteiden kosteusvaihteluja hyvin pitkälle rakennuksen koko käyttöiän ajan. Mitta-antureiden akut kestävät noin vuosikymmenen ajan. Mittarit tarkkailevat reaaliaikaisesti rakenteiden kosteutta ja hälyttävät, jos kosteusvauriota ilmenee. Näin ongelmaan pystytään reagoimaan heti, ennen kuin kosteus pääsee leviämään laajalle.

Onnistuneena projektina Timo pitää sellaista, jossa käyttäjät saavat toiminnot sujumaan rakennuksessa ja kehittävät jopa uusia toimintoja, joita hankkeessa mukana olleet projektiammattilaiset eivät olisikaan tulleet hoksanneeksi.

– On hienoa nähdä rakennusten puhkeavan elämään. Parasta työssäni on monipuolisuus ja rakennusten suunnittelun ohjaaminen, kun pääsee oikeasti vaikuttamaan laajalti lopputulokseen, Timo toteaa.

Teksti: Nora Tamminen