Johanneksenkirkossa Helsingissä käynnistyi alkuvuonna mittava peruskorjaus. Osa kirkon julkisivun betonipatsaista ja koristeista on halkeillut monesta kohdasta ja ne ovat vaarassa murentua. Noin kuusi miljoonaa euroa maksava remontti kestää Helsingin seurakuntayhtymän arvion mukaan puolitoista vuotta. Ahma insinöörit vastaa hankkeessa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista.

Vuonna 1891 valmistuneen kirkon ulkoseinissä on yli kaksikymmentä erityyppistä patsasta, jotka kuvaavat muun muassa gargoili-petoja. Noin 40 metrin korkeudella sijaitsevat patsaat ovat vaurioituneet erityisesti säärasituksen vuoksi. Säävaurioiden taustalla on mm. vaakasuoran sateen määrän ja jäätymis-sulamissyklien lisääntyminen. Osa patsaista on suojattu päältä lyijylevyin ja ne ovat siksi säilyneet muita koristeita paremmin.

Suojaisemmissa paikoissa osa kirkon alkuperäisistä betonikoristeista on vielä jäljellä, mutta iso osa on uusittu jo aiemmin vanhan mallin mukaisesti vuosikymmenien aikana tehdyissä korjauksissa. Tulevassa remontissakin uusitaan ainoastaan huonokuntoisimmat patsaat ja muut ornamentit ja osa korjataan paikalla.

Kirkkoa ympäröi koko peruskorjauksen ajan korkeat rakennustelineet. Remontin ei silti uskota vaikuttavan kirkon sisätilojen käyttöön, koska kaikki työt tehdään ulkona. Tavoitteena onkin, että toiminta voi jatkua kirkossa lähes häiriöttömästi.

Remontissa peruskorjataan myös muuta julkisivua, ikkunoita ja vesikattoa yksityiskohtineen, joissa on vähäisempiä vaurioita. Betonikoristeiden takia Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kai Heinävaara kuvaa Johanneksenkirkon korjausta erikoistyöksi, jolle ei löydy Suomessa kovin monta osaavaa tekijää.

– Työ vaatii taitoa ja sitoutumista sekä korjausmenetelmien tuntemusta ja rohkeutta lähteä mukaan osittain tuntemattomaankin vaativaan hankkeeseen.

Patsaiden kohtalo kiinnostaa ohikulkijoita

Ahma insinöörien vastuulla Johanneksenkirkon peruskorjauksessa on rakennuttaminen, rakennustöiden valvonta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinointi.

– Käytännössä työmme kattaa aikatauluseurantaa sekä kustannusten ja laaduntarkkailua. Yhtenä osana laaduntarkkailua urakoitsijan esittämät mallityöt katselmoidaan, hyväksytään tai tarvittaessa kommentoidaan uusien toimintaohjeiden kera urakoitsijalle. Korjaustöiden laajuutta tarkastellaan ja seurataan myös aktiivisesti liittyen vahvasti kustannusten ja työaikataulun seurantaan. Urakoitsijan tehokkaan omavalvonnan lisäksi hankkeen valvojat suorittavat myös pistekohtaisia tarkastuksia, Ahma insinöörit Oy:n projektipäällikkö Teemu Rantala sanoo.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala on iloinen saadessaan olla mukana historiallisen kirkon kunnostushankkeessa. Kuva: Iiro Rautiainen

Rantalan mukaan työmaasta tekee poikkeuksellisen yksityiskohtien runsaus. Mm. patsas- ja koristeornamenttien entisöinti ja kokonaan uudelleen valmistaminen nykyistä vastaaviksi on tarkkaa ja erityisosaamista vaativaa työtä. Rantala kiitteleekin projektiin valittua urakoitsijaa IKJ Rakennus Oy:tä aliurakoitsijoineen, joilta vaadittua osaamista löytyy kattavasti.

– Työtä tehdään myös korkealla ja telineiden varassa, mikä tuo omat haasteensa työn suorittamiseen. Lisäksi kohteen sijainti keskellä pääkaupunkia on huomioitava erikseen, sillä työmaasta ei saa koitua häiriötä ihmisille eikä liikenteen sujumiselle.

Rantalan mukaan ohikulkijat pysähtyvät silloin tällöin työmaan kohdalle kysymään kiinnostavan kohteen korjauksen etenemisestä.

–  Varsinkin gargoili-patsaat kiinnostavat. Joku kysyi, ovatko ne jo tulleet tiensä päähän. Monet nykyisistä ovat, mutta ne onneksi uusitaan nykyistä vastaaviksi. Patsaat koristavat Johanneksenkirkon julkisivua jatkossakin, Rantala vakuuttaa.

Kiinnostavan historiallisen kohteen korjaustyössä voi tulla eteen paljon sellaistakin, mihin muissa projekteissa ei törmää.

– Johanneksenkirkkoa on peruskorjattu aiemminkin, ja tästä löysimme äskettäin viitteitä kirkon kupariverhotuista torneista. Edelliset korjaajat ovat nimittäin kaivertaneet tornin kuparipeltiin vuosilukuja ja nimikirjaimia merkiksi omasta työpanoksestaan merkittävän kohteen ylläpidossa.

Vuoden alussa käynnistyneessä korjaustyössä on pysytty hyvin aikataulussa, eikä isompia yllätyksiä ole toistaiseksi tullut budjettiin. Tärkeintä onnistumisessa on Rantalan mukaan yhteistyön sujuvuus kaikkien korjaustyöhön osallistuvien toteuttajien kesken.

– Vastaaviin kohteisiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa on helppo tehdä töitä, ja on ilo seurata miten osaavissa käsissä työ edistyy joutuisasti, Rantala kiittelee IKJ Rakennus Oy:tä.

Kirkon vanhat yksityiskohdat ja korkealla tehtävä työ tuovat omat haasteensa korjaukseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörit valikoitui hankkeeseen tiukkojen kriteerien mukaan

Helsingin Srk-yhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinävaara kertoo, että Ahma Insinöörit valikoitui hankeeseen tiukkojen kriteerien ja julkisten hankinprosessien kautta, kuten kaikissa seurakuntayhtymän merkittävimmissä hankkeissa on tapana toimia.

–  Hanke on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja vasta työmaavaiheeseen tulleet ahmalaiset ovat päässeet hyvin ns. liikkuvaan junaan mukaan, Heinävaara kiittelee.

Merkittäviä yllätyksiä ei projektissa ole Heinävaaran mukaan toistaiseksi ilmennyt.

– Nyt jo on käynyt kuitenkin selväksi, että telineiltä tutkittaessa rakenteet ovat jonkin verran huonommassa kunnossa, kuin pari talvea aikaisemmin nostokorista tarkasteltaessa ja kuntoa silloin arvioitaessa. Tämä on kuitenkin melko tavanomaista ja odotettavaakin, Heinävaara summaa.

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim