Pitkä projekti päätökseen: Töölön raitionvaunuvarikko on nyt entistä ehompi

Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen ja projektipäällikkö Jyri Niskanen iloitsevat pitkän hankkeen saattamisesta kunnialla päätökseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Töölön raitiovaunuvarikko Helsingin kantakaupungissa on käynyt läpi muutaman vuoden peruskorjauksen. Nyt jo 108 vuoden ikään ehtinyt varikko on saanut vuonna 2017 alkaneessa saneerauksessa uuden vesikaton, ja myös julkisivu ja sisätilojen kiskot ja lattiarakenteet on kunnostettu.

- Tulin itse mukaan hankkeeseen melko loppumetreillä eli viimeisten raiteiden 15 ja 16 kunnostukseen. Koko varikko on nyt käyttökunnossa, kertoo Ahma insinöörien projektipäällikkö Jyri Niskanen.

Ahma insinööreiltä projektissa on eri vaiheissa ollut mukana useampiakin osaajia, mutta rakennusvalvoja Jani Helminen on nähnyt varikkoremontin kaikki vaiheet:

- Erikoista tässä hankkeessa on tietysti se, että varikko on ollut koko ajan raitiovaunujen käytössä. Töiden tahdistukset ja vaiheistukset on pitänyt käydä tarkasti läpi, jotta raitiovaunut pääsevät aina sovituille raiteille. On tarvittu tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kanssa. Katselmuksia ja työmaakokouksia on pidetty runsaasti, jotta esimerkiksi käyttäjän muutostoiveet on voitu huomioida työn aikanakin. Haasteellinen ja mielenkiintoinen hanke!

Varikkorakennus kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Julkisivun kauniit koristeet pääsevät korjattuina oikeuksiinsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Historian havinaa ja tiukkoja aikatauluja

Varikkorakennus on myös historiallisesti arvokas kohde, ja Janin mukaan kaikki säästettäväksi suunniteltu onnistuttiin säilyttämään ja julkisivujen upeat koristeetkin ehostettiin entiseen loistoonsa. Aivan kaikkea vanhaa ei varikolla ollut tarkoituksenmukaista säästää:

- Nykyään taukohuoneena toimivan vanhan lipunmyyntitilan julkisivulaatoitus oli suunniteltu vaihdettavan rappaukseksi. Tämä muutos vaati useita palavereja Helsingin kaupunginmuseon sekä rakennusvalvonnan kanssa, mutta lopulta laatoituksen vaihto rappaukseksi onnistui, Jani kertoo.

Elokuussa 2021 tehtiin osittainen käyttöönottokatselmus, joka sujui kiireellisestä tarpeesta huolimatta mallikkaasti.

- Syysliikenteen alkaessa työt raiteella 15 oli saatu niin valmiiksi, että onnistuimme käyttäjän toiveesta järjestämään osittaisen käyttöönottokatselmuksen etuajassa heti seuraavalle päivälle. Tästä erityiset kiitokset urakoitsijoille ja muille projektiryhmän jäsenille, Anna Martemaa HKL:ltä kertoo.

Kiskojen korjaus tehtiin osissa, jotta raitionvaunuilla oli saneerauksenkin aikana aina joku osa käytössä. Kuva: Iiro Rautiainen

Vastaanottokokous pidettiin syyskuun lopussa ja rakennustyöt varikolla ovat vihdoin hiljenneet. Historiallisen varikon saneeraushanke jää ahmalaisille mieleen ainutlaatuisena työnä.

- Perinteisempiin talonrakennushankkeisiin tottuneelle ihmiselle varikon korjaus on tietenkin tosi toisenlainen homma. Raitionvaunujen vuoksi hanke oli esimerkiksi sähköturvallisuuden osalta aivan erilainen kuin tavalliset rakennukset. Jo suunnittelu vaati tavallista tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa huolehtimista kiskojen sekä niihin liittyvien huolto- ja pesulinjojen toiminnan kannalta. Raidekorjauksen tehnyt urakoitsija oli kyllä hyvä ja yhteistyökykyinen, joten itse työt etenivät varsin sujuvasti, Jyri kiittelee.

Janille puolestaan varikon laajat betonikorjaukset ja laattojen valut olivat projektin mielenkiintoisinta antia.

- Myös aikataulun seuranta oli kiinnostavaa, kun projektissa tehtiin useamman urakoitsijan voimin sekä sisä- että ulkopuolisia töitä, Jani kertoo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

RAKENNUSVALVOJALLA EI OLE KAHTA SAMANLAISTA PÄIVÄÄ

Töölön raitiovaunuvarikolla on käynnissä kattavat kunnostustyöt. Kuva: Ahma insinöörit

Monelle tuttu maamerkki, Töölön raitionvaunuvarikko, on suuren mutta ulkopuolisille toistaiseksi yllättävän huomaamattoman uudistuksen alla. Vuonna 1913 valmistuneen ja 1950-luvulla laajennetun varikon vesikatto on jo ehditty uusia ja sisätilojen korjaus aloittaa, ja maaliskuussa alkoi urakan kaupunkilaisille näkyvin osuus: julkisivutyöt.

Ahma insinöörit koordinoi ja valvoo varikon kaikki työt, ja rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina työmaalla toimii Jani Helminen. Rakennustöitä hoitaa kaksi eri urakoitsijaa; toinen korjaa sisäpuolta ja toinen julkisivuja. Tällä hetkellä raitiovaunuvarikolla työskentelee parikymmentä ammattilaista, mutta Jani arvelee työmaan vilkastuvan vielä noin viiteenkymmeneen henkeen.

- Kahden urakoitsijan kanssa työskentely edellyttää hyvää koordinointia, etteivät työt mene päällekkäin. Olemme ratkaisseet tilanteen niin, että töitä pyrittäisiin tekemään aina eri puolilla rakennusta, Jani kertoo.

Jani Helminen toimii varikolla rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Julkisivu-urakassa raitiovaunuvarikon ulkoseinät korjataan rakennuksen yksi sivu kerrallaan: vanhat rappaukset poistetaan, seinät pestään ja harjataan, ja lopuksi pinta rapataan sekä maalataan uudelleen. Samalla sokkelia paikataan tarvittavilta osin. Työn odotetaan olevan valmis vuoden 2020 lopussa.

- Erityisen tästä kohteesta tekee sen kulttuurihistoriallinen arvo. Se tuo projektiin myös omat haasteensa, kun työt on tehtävä huolellisesti vanhaa kunnioittaen, esimerkiksi julkisivun koristeiden korjaus vaatii erityistä tarkkuutta.

Vanha rakennus on täynnä suojeltavia yksityiskohtia.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Turvallisuuskoordinaattorin näkökulmasta työmaan keskeinen sijainti luo erityiset puitteet työlle.

- Kun korjaustyö siirtyy Mannerheimintien puoleisen julkisivuun, on oltava erityisen tarkkana: jalankulkijat kulkevat aivan vieressä, ja seinässä lähes kiinni olevissa vaihdintolpissa kulkee sähkö koko urakan ajan, joten ne on eristettävä huolellisesti mutta kuitenkin niin, että julkisivun korjaus onnistuu myös niiden kohdalta, Jani pohtii.

Julkisivut korjataan seinä kerrallaan. Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Rakennusvalvojan tehtävä on huolehtia, että työmaalla kaikki sujuu määräysten mukaisesti ja asiakkaan laatuodotuksiin vastaten.

- Tavallisena päivänä kierrän täällä työmaamestarin kanssa ja valokuvaan eri työvaiheita, jotta myöhemminkin voi tarvittaessa tarkistaa, miten työt on tehty. Vastaan myös aikataulujen seurannasta ja toimin yhdyshenkilönä suunnittelijoiden ja tekijöiden välillä, jos jokin kohta pitääkin toteuttaa eri tavalla kuin suunnitelmissa on esitetty.

Toisaalta tavallisen työpäivän sisältö vaihtelee Janin mukaan päivästä toiseen, ja se onkin koko työn suola:

- Kahta samanlaista päivää ei ole, tässä työssä ei pääse kangistumaan kaavoihin. Se on ehdottomasti parasta valvojan hommassa, samoin se, että pääsee näkemään erilaisia rakennuksia. Tällä hetkellä minulla on Töölön varikon lisäksi viisi muutakin kohdetta valvottavana, joten työviikkoon mahtuu kaikenlaista, Jani kertoo.