Pitkä projekti päätökseen: Töölön raitionvaunuvarikko on nyt entistä ehompi

Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen ja projektipäällikkö Jyri Niskanen iloitsevat pitkän hankkeen saattamisesta kunnialla päätökseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Töölön raitiovaunuvarikko Helsingin kantakaupungissa on käynyt läpi muutaman vuoden peruskorjauksen. Nyt jo 108 vuoden ikään ehtinyt varikko on saanut vuonna 2017 alkaneessa saneerauksessa uuden vesikaton, ja myös julkisivu ja sisätilojen kiskot ja lattiarakenteet on kunnostettu.

- Tulin itse mukaan hankkeeseen melko loppumetreillä eli viimeisten raiteiden 15 ja 16 kunnostukseen. Koko varikko on nyt käyttökunnossa, kertoo Ahma insinöörien projektipäällikkö Jyri Niskanen.

Ahma insinööreiltä projektissa on eri vaiheissa ollut mukana useampiakin osaajia, mutta rakennusvalvoja Jani Helminen on nähnyt varikkoremontin kaikki vaiheet:

- Erikoista tässä hankkeessa on tietysti se, että varikko on ollut koko ajan raitiovaunujen käytössä. Töiden tahdistukset ja vaiheistukset on pitänyt käydä tarkasti läpi, jotta raitiovaunut pääsevät aina sovituille raiteille. On tarvittu tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kanssa. Katselmuksia ja työmaakokouksia on pidetty runsaasti, jotta esimerkiksi käyttäjän muutostoiveet on voitu huomioida työn aikanakin. Haasteellinen ja mielenkiintoinen hanke!

Varikkorakennus kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Julkisivun kauniit koristeet pääsevät korjattuina oikeuksiinsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Historian havinaa ja tiukkoja aikatauluja

Varikkorakennus on myös historiallisesti arvokas kohde, ja Janin mukaan kaikki säästettäväksi suunniteltu onnistuttiin säilyttämään ja julkisivujen upeat koristeetkin ehostettiin entiseen loistoonsa. Aivan kaikkea vanhaa ei varikolla ollut tarkoituksenmukaista säästää:

- Nykyään taukohuoneena toimivan vanhan lipunmyyntitilan julkisivulaatoitus oli suunniteltu vaihdettavan rappaukseksi. Tämä muutos vaati useita palavereja Helsingin kaupunginmuseon sekä rakennusvalvonnan kanssa, mutta lopulta laatoituksen vaihto rappaukseksi onnistui, Jani kertoo.

Elokuussa 2021 tehtiin osittainen käyttöönottokatselmus, joka sujui kiireellisestä tarpeesta huolimatta mallikkaasti.

- Syysliikenteen alkaessa työt raiteella 15 oli saatu niin valmiiksi, että onnistuimme käyttäjän toiveesta järjestämään osittaisen käyttöönottokatselmuksen etuajassa heti seuraavalle päivälle. Tästä erityiset kiitokset urakoitsijoille ja muille projektiryhmän jäsenille, Anna Martemaa HKL:ltä kertoo.

Kiskojen korjaus tehtiin osissa, jotta raitionvaunuilla oli saneerauksenkin aikana aina joku osa käytössä. Kuva: Iiro Rautiainen

Vastaanottokokous pidettiin syyskuun lopussa ja rakennustyöt varikolla ovat vihdoin hiljenneet. Historiallisen varikon saneeraushanke jää ahmalaisille mieleen ainutlaatuisena työnä.

- Perinteisempiin talonrakennushankkeisiin tottuneelle ihmiselle varikon korjaus on tietenkin tosi toisenlainen homma. Raitionvaunujen vuoksi hanke oli esimerkiksi sähköturvallisuuden osalta aivan erilainen kuin tavalliset rakennukset. Jo suunnittelu vaati tavallista tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa huolehtimista kiskojen sekä niihin liittyvien huolto- ja pesulinjojen toiminnan kannalta. Raidekorjauksen tehnyt urakoitsija oli kyllä hyvä ja yhteistyökykyinen, joten itse työt etenivät varsin sujuvasti, Jyri kiittelee.

Janille puolestaan varikon laajat betonikorjaukset ja laattojen valut olivat projektin mielenkiintoisinta antia.

- Myös aikataulun seuranta oli kiinnostavaa, kun projektissa tehtiin useamman urakoitsijan voimin sekä sisä- että ulkopuolisia töitä, Jani kertoo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Johanneksenkirkon peruskorjaus etenee aikataulussaan – katso video!

Ennen kesää kerroimme Johanneksenkirkon peruskorjauksesta, missä Ahma insinöörit vastaa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista. Johanneksenkirkon peruskorjaus on paljolti korkean paikan ulkotyötä, joka on asettanut joillekin työvaiheille erityisiä vaatimuksia.

Tällä hetkellä työmaa on valmistautumassa seuraavaan vaiheeseen, jossa kirkon eteläpuolen telineet puretaan ja siirretään pohjoispuolelle. Ensimmäisen vaiheen korjaustyöt ovat edenneet hyvin aikataulussa laadusta tinkimättä, eikä mitään ennalta-arvaamatonta ole toistaiseksi tullut vastaan.

Projektipäällikkönä hankkeessa on Ahma insinöörien Teemu Rantala. Rantala vastaa aikataulun, laadun ja kustannusten seurannasta. Näistä pidetään työmaalla säännöllisesti erillispalavereita, joissa seurataan kokonaistilannetta. Tämä helpottaa aikataulussa ja budjetissa pysymistä.

Gargoili-patsaiden entisöinti vaatii erityistä taiteellista osaamista

Gargoili-patsaan muotti ennen valua. Kuva: Entisöinti Athene Oy. 

Erityinen työvaihe projektissa on ollut betonikoristeiden entisöinti eli suurimittaiset muotti- ja paikallavalutyöt.

Varsinkin gargoili-patsaiden kohtalo on kiinnostanut monia työmaan ohi kulkevia. Gargoili tulee ranskan sanasta gargouille, joka tarkoittaa irvokasta veistoshahmoa, jonka tehtävä on pitää pahat voimat loitolla. Niillä on myös käytännöllinen tehtävä johtaa katolle satanut vesi pois. Ulkonevien gargoilien kautta sadevesi lentää mahdollisimman kauas seinästä ehkäisten seinän rapautumista.

Rantala ja rakennusvalvojana projektissa toimiva Ahma insinöörien Jukka Löfgren kävivät elokuussa katselmoimassa entisöintitöitä Entisöinti Athene Oy:n tiloissa Lohjan Muijalassa.
Kokemusta Johanneksenkirkosta Entisöinti Athenen Peter Backmanilla on jo entuudestaan. Hän on nyt neljättä kertaa mukana rakennuksen korjaustöissä. Silti gargoilien ja muiden ornamenttien entisöinti oli nytkin ainutlaatuinen ja haastavakin projekti.

- Tällä kertaa uusimme yhden isommista gargoilipedoista kokonaan. Siihen kului 400 litraa betonia, mikä on valtava massa ja kertoo työn kokoluokasta ja prosessin haastavuudesta. Myös uusittavat pienoistornit ovat valtavan kokoisia betonitöitä.

Kokonaan uusittavan isomman gargoili-patsaan muotti valmistettiin Entisöinti Athenen pajalla vanhaa patsasta hyödyntäen.

- Ensin uusittavasta gargoilista tehdään kipsivalos, joka terävöitetään. Terävöitetystä mallista saadaan uusi muotti, josta tehdään lopullinen betonivalos. Muotin valmistumisen jälkeen se asennettiin millimetrin tarkasti tornin seinälle valutöiden suorittamista varten, Backman kuvailee.

Muottien valmistaminen vaatii tekijältään erityistä taiteellista ja käsityöosaamista.

- Athenella on laaja verkosto käsityöalan ammattilaisia vastaamassa entisöintiprojekteista. Osaajia löytyy niin betoni-, metalli-, maalaus, rappaus- ja puutöiden kuin peltitöidenkin osalta. He ovat kaikki käsityöläisammattilaisia ja taiteilijoita omilla aloillaan.

Tuuli haastaa korkean paikan töitä

Johanneksenkirkon peruskorjaus alkoi kattojen paikkauksella, joka tehtiin nostimella. Loputkin työt on tehty pääosin yläilmoissa telineillä.

Tuuli tuo omat haasteensa korkean paikan ulkotöihin, mutta siitä huolimatta työt ovat sujuneet hyvin.

- Ulkona kova tuuli voi vaikeuttaa tai hidastaa joitakin työvaiheita. Yläilmoissa tuulee aina jonkin verran ja se vaikuttaa esimerkiksi betonipaikkausten jälkihoitoon siten, että niitä on kasteltava tiheästi liian nopean kuivumisen ehkäisemiseksi.


Projekti valmis elokuussa 2022

Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko on Helsingin kolmanneksi vanhin kirkko.  Johanneksenkirkko on Pohjoismaissa ainutlaatuinen uusgoottilainen kirkkorakennus, koska se on edelleen alkuperäisessä asussaan ja se halutaan myös säilyttää sellaisena.

Johanneksenkirkon peruskorjauksen on määrä olla valmis elokuussa 2022.

Videolta pääset kurkistamaan korjaustöiden kulisseihin:

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim

RAKENNUSVALVOJALLA EI OLE KAHTA SAMANLAISTA PÄIVÄÄ

Töölön raitiovaunuvarikolla on käynnissä kattavat kunnostustyöt. Kuva: Ahma insinöörit

Monelle tuttu maamerkki, Töölön raitionvaunuvarikko, on suuren mutta ulkopuolisille toistaiseksi yllättävän huomaamattoman uudistuksen alla. Vuonna 1913 valmistuneen ja 1950-luvulla laajennetun varikon vesikatto on jo ehditty uusia ja sisätilojen korjaus aloittaa, ja maaliskuussa alkoi urakan kaupunkilaisille näkyvin osuus: julkisivutyöt.

Ahma insinöörit koordinoi ja valvoo varikon kaikki työt, ja rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina työmaalla toimii Jani Helminen. Rakennustöitä hoitaa kaksi eri urakoitsijaa; toinen korjaa sisäpuolta ja toinen julkisivuja. Tällä hetkellä raitiovaunuvarikolla työskentelee parikymmentä ammattilaista, mutta Jani arvelee työmaan vilkastuvan vielä noin viiteenkymmeneen henkeen.

- Kahden urakoitsijan kanssa työskentely edellyttää hyvää koordinointia, etteivät työt mene päällekkäin. Olemme ratkaisseet tilanteen niin, että töitä pyrittäisiin tekemään aina eri puolilla rakennusta, Jani kertoo.

Jani Helminen toimii varikolla rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Julkisivu-urakassa raitiovaunuvarikon ulkoseinät korjataan rakennuksen yksi sivu kerrallaan: vanhat rappaukset poistetaan, seinät pestään ja harjataan, ja lopuksi pinta rapataan sekä maalataan uudelleen. Samalla sokkelia paikataan tarvittavilta osin. Työn odotetaan olevan valmis vuoden 2020 lopussa.

- Erityisen tästä kohteesta tekee sen kulttuurihistoriallinen arvo. Se tuo projektiin myös omat haasteensa, kun työt on tehtävä huolellisesti vanhaa kunnioittaen, esimerkiksi julkisivun koristeiden korjaus vaatii erityistä tarkkuutta.

Vanha rakennus on täynnä suojeltavia yksityiskohtia.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Turvallisuuskoordinaattorin näkökulmasta työmaan keskeinen sijainti luo erityiset puitteet työlle.

- Kun korjaustyö siirtyy Mannerheimintien puoleisen julkisivuun, on oltava erityisen tarkkana: jalankulkijat kulkevat aivan vieressä, ja seinässä lähes kiinni olevissa vaihdintolpissa kulkee sähkö koko urakan ajan, joten ne on eristettävä huolellisesti mutta kuitenkin niin, että julkisivun korjaus onnistuu myös niiden kohdalta, Jani pohtii.

Julkisivut korjataan seinä kerrallaan. Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Rakennusvalvojan tehtävä on huolehtia, että työmaalla kaikki sujuu määräysten mukaisesti ja asiakkaan laatuodotuksiin vastaten.

- Tavallisena päivänä kierrän täällä työmaamestarin kanssa ja valokuvaan eri työvaiheita, jotta myöhemminkin voi tarvittaessa tarkistaa, miten työt on tehty. Vastaan myös aikataulujen seurannasta ja toimin yhdyshenkilönä suunnittelijoiden ja tekijöiden välillä, jos jokin kohta pitääkin toteuttaa eri tavalla kuin suunnitelmissa on esitetty.

Toisaalta tavallisen työpäivän sisältö vaihtelee Janin mukaan päivästä toiseen, ja se onkin koko työn suola:

- Kahta samanlaista päivää ei ole, tässä työssä ei pääse kangistumaan kaavoihin. Se on ehdottomasti parasta valvojan hommassa, samoin se, että pääsee näkemään erilaisia rakennuksia. Tällä hetkellä minulla on Töölön varikon lisäksi viisi muutakin kohdetta valvottavana, joten työviikkoon mahtuu kaikenlaista, Jani kertoo.