Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

– Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

– Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

– Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

– Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

– Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

– Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

– Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim