Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen

Projektipäällikkönä poikkeusoloissa

Jyri Niskanen kotitoimistollaan.

Ahma insinöörien tuorein vahvistus, projektipäällikkö Jyri Niskanen pääsi aloittamaan uudessa työssään harvinaisen haastavana aikana. Maaliskuu 2020 jää suomalaisille mieliin koronakriisin alkamisesta, ja Jyrillä varmasti myös uuden työn aloituksesta.

Hämeenlinnassa asuva Jyri oli ehtinyt jo työstä neuvotellessaan toivoa, että saisi tehdä etätöitä mahdollisimman paljon.

- Tuo moottoritie on jo nähty moneen kertaan, enkä ole kiinnostunut katselemaan sitä yhtään enempää kuin on välttämätöntä, Jyri nauraa.

Etätöitä onkin riittänyt nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kerran-pari viikossa Jyri on katsellut tuttua kolmostietä ajellessaan esimerkiksi Helsingissä tai Nurmijärvellä sijaitseviin kohteisiinsa, mutta muuten projektipäällikkö on hoitanut paperitöitä ja tapaamisia kotitoimistoltaan.

- Suoraan sanottuna uuden työn aloittaminen tällä tavalla on ollut todella vaikeaa. Tunnen naamalta ehkä neljä tai viisi muuta ahmalaista, ja sama juttu asiakkaiden kanssa. On hankalaa rakentaa suhdetta ihmisiin, kun ei näe toista. Jos verkkopalaverissa on useampi henkilö, jää joku väkisinkin vähemmälle huomiolle. Kahden kesken videotapaamiset ovat sujuneet paremmin ja on voinut keskustella enemmän. Silti sellainen kevyt jutustelu ja kuulumisten vaihto jää vähemmälle, Jyri kertoo.

Monenlaisia kohteita työn alla

Jyri hyppäsi tällä hetkellä työpöydällään oleviin kohteisiinsa vähän kesken mukaan, eli niiden suunnittelu ja joissakin urakatkin olivat jo käynnissä hänen liittyessään joukkoon. Uudenmaan sulku ei onneksi estänyt Jyriä tutustumasta kohteisiin, vaan hän pääsi lupalapun kanssa kulkemaan rajan yli.

- Onneksi ei tarvinnut joka päivä ylittää rajaa, kyllä siinä nimittäin välillä joutui seisoskelemaan!

Vasta aloittaneella projektipäälliköllä on jo monta kohdetta käynnissä, ja selviteltävää riittää. Nurmijärvellä on meneillään laaja projekti päiväkotien ja koulujen ruuanjakeluun liittyen – uusi keskuskeittiö on jo rakennettu, ja nyt tarkoitus olisi päivittää päiväkotien ja koulujen keittiöt jakeluun sopiviksi. Projekti koostuu monesta pienestä kohteesta eli päiväkodista ja koulusta, joissa on erilaisia tarpeita muutostöiden suhteen. Suunnitelmien mukaan kaikki olisi valmista 2023. Nurmijärvellä on myös muun muassa koulujen ja päiväkotien väistötilahankkeita sekä terveyskeskuksen remontti suunnitteilla, jälkimmäisessä on syksyllä edessä kilpailutusvaihe.

Helsingissä Ylen tilamuutokset jatkuvat, ja samoin Töölön raitionvaunuvarikolla tehdään vielä raidekorjauksia. Kaarelan raitin puuelementtikoulun purkusuunnittelu on pitkällä ja seuraavaksi pitäisi kilpailuttaa urakoitsijat.

- Minulle projektin kiinnostavuus tai arvo ei synny rakennuskohteesta itsestään, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Onnistunut projekti on sellainen, jonka lopputulokseen kaikki osallistuneet voivat olla tyytyväisiä: tilaaja, tekijät, suunnittelijat ja valvojat.

Korona ei ole hidastanut tällaisten julkisten hankkeiden edistämistä, vaikka työn tekemisen tapa onkin muuttunut.

- Kotona työskentely on sinänsä hyvä asia, jota toivoinkin. Olen huomannut sen olevan tosi intensiivistä, kun kukaan ei tule tuohon ovelle kysymään mitään tai pyytämään kahville. Silti toivoisin, että tämän poikkeusajan jälkeenkin yhteiskunnassa jäisi pysyväksi ja tietoiseksi työtavaksi mielekkään etätyön järjestäminen ja turhien kokousten ja matkustelun välttäminen. Työkaverit olisi kuitenkin mukava tavata kasvokkain jossain vaiheessa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

LAADUKKAASTI TOTEUTETTU RAKENNUSHANKE KESTÄÄ AIKAA

Uudet mökit valmistuivat Furuholmiin keväällä 2017. Kuva: Espoon kaupunki

Furuholm on Espoon kaupungin työntekijöiden käytössä oleva virkistyskohde. Espoon Suvisaaristossa sijaitseva mökkikylä sai kasvojenkohotuksen kolme vuotta sitten, kun vanha päärakennus ja ulkohuussirakennus purettiin. Tilalle rakennettiin talvikauden 2016-2017 aikana neljä uutta nykyaikaista mökkiä, siisteyttä helpottava roskakatos sekä päärakennus, johon sijoitettiin kokous- ja juhlatilat ja sauna.

- Vanha huussirakennus oli aika kammottava, suoraan sanottuna. Mökkien käyttö on lisääntynyt huimasti, kun niihin saatiin sisävessat ja suihkut. Aiemmin Furuholm oli avoinna vain kesäkaudella, mutta nyt mökit sopivat ympärivuotiseen käyttöön, mikä näkyy myös käyttöasteessa, kertoo Espoon kaupungin henkilöstöneuvoston puheenjohtaja Pekka Pikkarainen.

Uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä saumattomasti. Kuva: Tuukka Partanen


Valvonnalla varmistetaan hyvä lopputulos

Vanhalle alueelle rakennettaessa haasteena oli säilyttää luonnontilaisuuden tuntu ja varoa esimerkiksi vahingoittamasta hienoja vanhoja mäntyjä. Mökit ja päärakennus suunniteltiin sopimaan vanhoihin rakennuksiin, ja ne rakennettiin paikan päällä.

- Mökkiprojekti oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. En tavallisesti pääse toimimaan rakennuttajan roolissa, ja yhteistyö rakentajien ja Ahma insinöörien valvojien kanssa sujui hyvin. Täytyy sanoa, että vaikka rakentajatkin olivat hyviä, niin en usko, että ilman näin tarkkaa valvontaa lopputuloksesta olisi tullut yhtä hyvä, Pikkarainen muistelee.

Jotain projektin onnistumisesta kertoo sekin, että rakennushankkeen aikana Espoon kaupungilla työskennellyt Teemu Rantala päätyi sittemmin Ahma insinööreille projektipäälliköksi:

- Tein tämän hankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteistyötä Ahma insinöörien kanssa ja kiinnitin silloin erityistä huomiota heidän vuorovaikutustaitoonsa niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijan kanssa. Erityisesti miellytti myös se, että tilaajana sai keskittyä pääsääntöisesti vain päätöksentekoon ja varsinainen projektin vetäminen tapahtui moitteetta Ahmojen toimesta. Hanke onnistui kustannus- ja aikatauluhallinnan sekä laadun kannalta miltei täydellisesti, Rantala kertoo.

Laadusta huolehditaan myös valmistumisen jälkeen

Viime keväänä Furuholmissa pidettiin 2-vuotistarkastus, joka läpäistiin vaivatta. 1-vuotistarkastuksessa ilmenneet pienet puutteet oli korjattu, ja nykyään mökkien käyttäjät saavatkin nauttia toimivista ja viihtyisistä vapaa-ajan tiloistaan. Mökkeihin asennetut ilmalämpöpumput lämmittävät talvella energiatehokkaasti, ja nyt niiden viilennysominaisuuskin on saatu käyttöön, joten kuuminakaan kesinä saa nukkua sopivan viileissä makuutiloissa.

Rakennustöitä oli Ahma insinööreiltä valvomassa Jukka Löfgren, joka kiittelee mukana olleita suunnittelijoita ja tekijöitä hyvästä suunnittelusta, laadukkaista materiaaleista ja hyvästä toteutuksesta.

- Urakan lopussa meinasi tulla kiirettä, mutta aikataulussa pysyttiin ilman, että sillä oli vaikutusta laatuun. Projektista mieleen jäi yksi tietty timpuri koirineen - ilman häntä (tai heitä!) hommasta ei olisi tullut yhtä laadukasta. Työmaakierrokset alkoivat leppoisasti aina pallon tai kepin heittelyllä timpurille, ei kun koiralle. Takuutarkastukset sujuivat pikaisesti, koska puutteita ei juurikaan löytynyt, Löfgren muistelee tyytyväisenä.

Viihtyisät sisätilat ja nykyajan mukavuudet ovat lisänneet mökkien suosiota. Kuva: Espoon kaupunki

Hyvin rakennetuista mökeistä ja uudesta päärakennuksesta on ollut jo paljon iloa, ja huolettomuutta lisää tieto siitä, ettei näköpiirissä ole uusia korjaustarpeita.

- Käyttäjät ovat selvästi ottaneet Furuholmin uudet tilat omikseen, sillä näin kolmen vuoden käytön jälkeen mökit ovat yhä kuin uudet. Projektissa lähdimme siitä, että materiaalien pitää olla hyvät ja vaadimme myös rakentajilta laatua. Pieniä elämisen jälkiä toki aina tulee, mutta täytyy kiitellä mökkeilijöitäkin siististi olemista ja siitä, ettei mitään isompaa ole tullut, Pikkarainen toteaa.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEEMU NAUTTII SUURTEN PROJEKTIEN TUOMISTA HAASTEISTA

Teemu Rantalan tämänhetkisiin projekteihin kuuluu Nurmijärvellä toimivan Maaniitun koulun peruskorjausurakka. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien tuoreimpiin tekijöihin kuuluu projektipäällikkö Teemu Rantala. Kävimme Teemun kanssa tutustumassa Nurmijärvellä toimivaan Maaniitun kouluun, jonka peruskorjauksen projektinhallinnassa hän on mukana.

Aloitit Ahmalla syksyllä 2019 – miten päädyit tänne?

Tein yhteistyötä muutaman kerran Ahmojen kanssa ollessani Espoon kaupungilla tilaajaorganisaatiossa rakennuttamisen hankepäällikkönä. Panin jo silloin merkille, että Ahma insinöörit erottuivat muista erityisillä vuorovaikutustaidoillaan sekä ammattiosaamisellaan. Jatkoin töitä vielä muutaman vuoden Espoossa ja hetken aikaa Hyvinkään kaupungilla, kunnes toimitusjohtaja Saara otti yhteyttä ja kertoi vapaana olevasta paikasta projektipäällikkönä. Sen pidempään miettimättä totesin, että nyt oli oikea hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Millaisia projekteja olet päässyt tekemään?

Ahma insinööreillä on tällä hetkellä todella monipuolinen tilanne hankkeiden osalta. Aiempaa kokemusta pääsee hyödyntämään useissa urakoissa, sillä monet hankkeet ovat omalta osaltani perusrakennuttamista. Mukavaa uutta haastetta on aina se, että pääsee tutustumaan uusiin tilaajaorganisaatioihin ja eri toimintatapoihin projektien vetämisessä. Tämän hetkisiin projekteihin kuuluu muiden muassa kouluhankkeita eri urakkamuodoilla, Ylen toimitilamuutoksia, HKL:n raide- ja varikkoprojekteja sekä Helsingin kaupungin asuntokohteita.

Millaista työ Ahmalla on?

Minut otettiin syksyllä vastaan erittäin lämpimästi uudella työpaikalla ja pääsin miltei saman tien tutustumaan meneillään oleviin ja tuleviin hankkeisiin. Työskentely on erittäin joustavaa ja sopii täten etätyöstä nauttiville, eli ainakin itselle. Lisäksi työssä pääsee kiertämään erilaisia työmaita useamman kerran viikossa, mikä on aina yhtä mielenkiintoista. Työporukkamme on lämmin ja hyvin yhteen hitsaantunut.

Millainen on tavallinen työviikkosi?

Keskimäärin työviikkoon sisältyy neljä kokouksen pitämistä työmailla, joskus voi olla useampikin ja joskus vähemmän. Kokousten ohella työskentelen etänä noin kerran tai kaksi viikossa ja muuten toimistolla. Toimisto- ja etätyöt koostuvat hyvin paljon sähköpostien läpikäymisestä sekä suunnittelun ja työmaan ohjaamisesta. Näiden lisäksi aikaa voi myös kulua esimerkiksi urakoiden kilpailutusasiakirjojen laadintaan.

Mitä harrastat?

Metsästystä, tennistä (kesällä), salibandyä (talvella) ja kuntosalia (satunnaisesti). Metsästys on sen monimuotoisuudestaan johtuen edellä luetelluista se, joka vie usein hyvinkin paljon vapaa-aikaa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

MITÄ LUVASSA VUODELLE 2020?

Toimitusjohtaja Saara Kippo, Ahma insinöörit Oy,  Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo pohtii viime vuotta koko rakennusalan ja Ahman kannalta ja kertoo videolla toiveistaan tälle vuodelle.

Miten vuosi 2019 sujui Ahman kannalta?
Ahmalla lähdettiin vuoteen 2019 hyvästä työtilanteesta ja sellaisena se säilyi koko vuoden. Tarjouspyyntöjä tuli tiuhaan tahtiin ja tarjouskilpailuissa pärjättiin hyvin. Vuonna 2018 usea hanke meni hetkeksi jäihin, kun asuntorakentamisen vilkkauden takia ei saatu kilpailukykyisiä urakkatarjouksia. Näitä sitten myös käynnistettiin uudelleen viime vuonna. Selvästi enemmän kilpailua syntyi jo urakoiden osalta. Vaikka toisaalta rakentamisen rauhoittuminen osittain urakoiden kilpailuttamisen osalta helpottaa meidän työtämme, on tietysti selvää että se enteilee toimeksiantojen vähenemistä konsulttienkin osalta. Me voimme tähän ainakin toistaiseksi suhtautua rauhallisin mielin, koska käynnissä on monta pitkäkestoista projektia.

Rekrytointi ei tunnu rakennuttamisen asiantuntijoiden taikka valvojien osalta kovasti helpottuneen. Me saimme tiukasta tilanteesta huolimatta kasvatettua Ahman porukkaa sekä projektipäälliköllä, että rakennustöiden valvojalla viime vuonna. Kimmo aloitti keväällä valvojana ja sen lisäksi, että täytti odotukset siinä hommassa, niin osoittautui myös erittäin hyväksi kustannuslaskijaksi ja tätä osaamista on päästy projekteissa jo hyödyntämään. Teemu nimettiin meille projektipäälliköksi syksyllä. Teemu oli meille tuttu aiemmista Espoolle tehdyistä hankkeista, joissa hän oli Espoon Tilapalveluiden edustajana tilaajan roolissa. Eli tiesimme saavamme hyvän kaverin tiimiimme.

Ahma on itse hyvä esimerkki nykyaikaisesta rakennusalan yrityksestä, jossa henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma on mukavan vaihteleva – näkyykö se jotenkin toiminnassanne?
Asiantuntijuus kehittyy parhaiten kokemuksesta ja kiinnostuksesta sekä oppia uutta että kehittää olemassa olevaa. Se, että meillä on vanhempia konkareita ja nuorempia asiantuntijoita luo mahdollisuudet hiljaisen tiedon siirtoon puolin ja toisin. Mutta sitä pitää myös kannustaa ja ohjata. Meidän pitää huolehtia, että projekteissa saatu oppi, hyvät ja huonot kokemukset, onnistuneet kokeilut ja toimivaksi todetut toimintatavat tuodaan kaikkien tietoon. Silloin ne ehkä toisistaan iän takia poikkeavat näkemykset pystytään huomioimaan meidän oman toimintamme kokonaisuuden kannalta. Ei ole niin, että vain vanhempi opettaa nuorempaa. Tuoreet näkökulmat hyödyttävät kyllä niitä konkareitakin.

Sukupuolieroja en sinänsä pidä oleellisena. Naiset ovat paikkansa rakennusalalla löytäneet ja vakiinnuttaneet. Toki tämä ala on edelleen erittäin miesvoittoista, mutta itselläni ei ole ainakaan sellaista käsitystä, että tämän takia naisia ei alalle saataisi tai että meillä olisi kovin paksuja lasikattoja rikottavanamme. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain omakohtaisiin kokemuksiini, enkä väheksy sen työn tärkeyttä, jota minkä tahansa alan tasa-arvoisuuden eteen tehdään.

Entä miten koko alalle voisi saada enemmän nuoria?
Uutisoinnissa korostuu koko ajan enemmän ihmisten, eikä pelkästään nuorten, tarve tehdä mielekästä työtä. Se minkä kukin kokee mielekkäänä, vaihtelee laajasti. Itse viihdyin Ahmalla heti, sillä vaikka en ollut vielä valmistunut, minulle annettiin monipuolisia työtehtäviä, jotka tuntuivat merkityksellisiltä ja joissa sain oppia. Itsenäisyyttä oli riittävästi, vastuuta annettiin sopivasti, tukea ja opastusta sai, kun sitä tarvitsi sekä mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Työnantajien ja esimiesten on tärkeää huolehtia, että työssä jaksetaan. Jatkuva uutisointi työssä uupuvista ihmisistä ei varmasti kannusta ketään hakeutumaan alalle. Jos voimme vakuuttavasti ja todellisen toimintamme esimerkkien kautta osoittaa, että tällä alalla palkka ja vastuuvaatimukset kohtaavat, työura ei katkea uupumiseen ja vaikutusmahdollisuuksia on oman kehityksen, yritysten toiminnan, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja jopa ilmaston muutoksen osalta, niin emme ainakaan sammuta kenenkään kipinää rakennusalan työtä kohtaan.

Mitä kuuluu vuonna 2019 käynnissä olleille hankkeille? Töölön varikon korjaustöitä olemme olleet valvomassa ja ohjaamassa jo yli pari vuotta. Nyt ollaan päästy jo sisätiloista kaupunkikuvassakin näkyvään vaiheeseen, kun julkisivukorjaukset ovat alkaneet. Kahden urakan (sisäpuoliset raiteiden vaihdot ja lattiakorjaukset sekä julkisivu-urakka) yhteensovitus ja rajaukset on saatu toimimaan hyvin.

Ylen Mediatalon laaja peruskorjaus ja toimitilamuutokset valmistuivat syksyllä. Tilat ovat raikkaat ja modernit ja niistä pääsemme itsekin nauttimaan Ylen muiden hankkeiden ohella, kun uutukaisissa tiloissa välillä kokoustamme.

Hämeentiellä Sepon työt jatkuvat samaan malliin. Harmia ovat aiheuttaneet vanhat, helposti rikkoontuvat putket, joiden tarkkoja sijainteja taikka kuntoa ei aina ole tiedossa. Tilanteet taklataan yksi kerrallaan ja työ etenee aikataulussa.

Yliopiston metroaseman myymälätason uudistus, johon jo aiemmassa vaiheessa sisältyi Kaisaniemenkadun lasipyramidien purku saatiin myös valmiiksi 2019 lopulla. Myymälätaso, joka toimii kulkureittinä mm. Vuorikadulle, Fennia-kortteliin, metrolaiturille ja Vilhonkadulle oli normaalikäytössä koko rakentamisen ajan.

Millaisia projekteja Ahmalla on luvassa vuonna 2020?

Viime aikoina Ahmalla ollaan vahvasti keskitytty talonrakentamiseen ja meillä onkin nyt tosi monipuolisesti hankkeita tältä sektorilta; asuinrakennusten uudiskohteita ja peruskorjausta, koulujen ja päiväkotien uudishankkeita ja peruskorjausta, toimitilamuutoksia ja nyt jännittävänä uutuutena raitiovaunuvarikoiden uudisrakennuskohteita. Meillä on jo kokemusta varikoiden peruskorjauksista Töölön varikolla, Metrovarikolla ja Vallilan varikolla. Uusia raitiovaunuvarikoita ei Helsingissä tai muuallakaan Suomessa ole rakennettu vuosikymmeniin. Tampereelle tietysti uuden raitiovaunun myötä sellainen tulee ja nyt Helsingissä on aloitettu kolmen uuden varikon rakentamisen valmistelu. Ahma on mukana käynnistämässä niistä kahta; Laajasalon ja Ruskeasuon varikoita. Sen lisäksi, että meillä on rakennusten käyttötarkoituksen kannalta erilaisia toimeksiantoja, niin ne ovat myös hankinta- ja urakkamuodoltaan monipuolisia.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

TULEVIEN ASUKKAIDEN ASIALLA

KOy Ida Aalbergin tie 1 etenee hyvää vauhtia. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Uudisrakennuskohteissa on omat erityispiirteensä valvonnan suhteen, ja etenkin asuinrakennusten kohdalla on vaikea välttää miettimästä, mikä merkitys hyvällä valvonnalla on asukkaidensa tulevien kotien kannalta. Valvoja varmistaa, että kodit tulevat rakennetuksi määräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen.

Tällä hetkellä Ahma valvoo kahta SATOn kerrostalokohdetta, jotka ovat valmistumassa tänä vuonna Helsingin Pitäjänmäkeen ja Pohjois-Haagaan.

Elementtikylpyhuoneet vauhdittavat valmistusta


Helsingin Pohjois-Haagaan valmistuu syksyllä moderneja vuokrakoteja. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Pohjois-Haagasta, osoitteesta Ida Aalbergin tie 1, purettiin vanha liiketila, jonka tilalle on valmistumassa kaksi asuinkerrostaloa pysäköintihalleineen. 7- ja 8-kerroksisiin taloihin tulee yhteensä 105 SATOn vuokra-asuntoa, joiden rakentamisesta vastaa Fira. Rakennustöitä valvoo Ahma insinöörien Jukka Löfgren, LVI-töitä Seppo Savolainen ja sähkö- ja automaatiovalvojana toimii Markus Hyyppä.

Purkamaan päästiin viime vuoden helmikuussa, ja varsinainen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2019. Asuinrakennukset valmistuvat tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Rakentamista vauhdittavat massaräätälöidyt Fira Modules -kylpyhuone-elementit, jotka nostetaan kuiluun päällekkäin. Ajatus moduuleista voi herättää ensin kysymyksiä: miten sellainen oikein toimii ja miltä se näyttää? Fira Modules -kylpyhuonemoduulit valmistetaan tehtaassa, mikä takaa niiden korkean laatutason. Moduulien rakenne- ja kalusteratkaisuissa on huomioitu kestävyys, laatu ja muokattavuus, joilla varmistetaan tuotteiden pitkä elinkaari. Ilmeeltään moduulikylpyhuoneet ovat moderneja, ja niissä on valittavana eri pintamateriaalivaihtoehtoja sekä varustelutasoja.

- Moduulielementtien käytössä on huomioitava toki se, että vesikattoa ei voi tehdä valmiiksi ennen kuin kaikki elementit ovat paikoillaan. Tämä vaatii erityistä tarkkaavaisuuttaa suojausten suhteen, kertoo rakennustöiden valvoja Jukka Löfgren.

Rakennusvalvoja Jukka Löfgrenin mukaan SATOn projektit ovat sujuneet valvonnan näkökulmasta hyvin. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Valvonnan näkökulmasta KOy Ida Aalbergin tie 1:ssä on ollut harvinaisempaa myös pysäköintihallin paikoituskansi, joka toteutetaan jälkijännitettynä paikallavaluholvina tavallisen teräsbetonirakenteen sijaan. Näin lopputulos on kestävämpi ja sirompi. Kaikki on kuitenkin sujunut kohteessa hyvin, ja näyttää siltä, että uudet asukkaat pääsevät koteihinsa aikataulussa.

Omistusasuntoja pienellä alkupääomalla

Toinen Ahmojen valvonnassa tällä hetkellä oleva asuintaloprojekti on As Oy Talin Estelle, jonka rakentamisesta vastaa Skanska. 8-kerroksiseen taloon valmistuu yhteensä 36 asuntoa, joista suurin osa on perheasuntoja, mutta myös yksiöitä ja kaksioita on tarjolla.

Pitäjänmäen Kutomotie 14 E:hen valmistuvasta Talin Estellestä voi ostaa asunnon SATO Joustokoti -osaomistussopimuksella, jolloin uuteen kotiin pääsee käsiksi vain 15 prosentin osuudella myyntihinnasta – loput voi lunastaa viiden vuoden kuluttua tai myydä koko asunnon takaisin SATOlle. Talin Estelle valmistuu kesäkuussa 2020.

Ahmoilta projektissa on mukana sama poppoo kuin Ida Aalbergin tielläkin, eli sähkö- ja automaatiovalvoja Markus Hyyppä, LVI-valvoja Seppo Savolainen ja rakennustöiden valvoja Jukka Löfgren, joka vastaa tässä kohteessa myös kosteudenhallintakoordinaattorin töistä.

- Laadukkaan valvonnan merkitys on meille valtava, sillä tulemme olemaan niin myyjän, omistajan sekä vuokranantajan ominaisuudessa kohteiden koko elinkaaren aikana. Laadunvalvonta rakennusvaiheessa on erittäin tärkeä osa kohteiden elinkaarta sekä SATOn strategian mukaista asiakas ensin -ideologiaa. Ahma insinöörien toimintatavat tukevat tätä tilaajan toivetta hyvin, ja tässä suhteessa olemmekin erittäin tyytyväisiä yhteistyöstämme näissä hankkeissa, kertoo SATOn rakennuttajapäällikkö Jari Kiesilä

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

HÄMEENTIEN REMONTTI ON MONEN OSAN PALAPELI

Seppo Kaunisto toimii maaliskuussa alkaneen Kurvin urakan rakennusvalvojana.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen

Rakennusvalvoja Seppo Kaunistolla on pitkä kokemus suurista projekteista. Ahmalla vietettyjen yhdeksän vuoden aikana Seppo on ollut mukana muun muassa Kehärata-hankkeessa, ja tällä hetkellä työpäivät kuluvat Helsingissä joko Hämeentiellä Sörnäisten metroaseman työmaalla tai Nordenskiöldinkadun katutyömaalla.

Moni helsinkiläinen kokee Hämeentien remontin vaikutukset arjessaan, mutta harva ehkä tietää, että remontti käsittää itse asiassa kaksi osaa: HKL:n tilaaman Sörnäisten metroaseman maanpäällisten osien uudistuksen sekä varsinaisen Hämeentien katutyöt. Samaan aikaan HKL korjaa myös Hakaniemen metroaseman yhteyksiä.

Sörnäisten metroaseman kohdalla korjaustyöt ovat todella tarpeen, sillä aseman talotekniikkaa ei ole juuri korjailtu valmistumisvuotensa 1984 jälkeen. Nyt asemalla uusitaan katon vesieristeet, sähköjä ja ilmanvaihtoa. Kurvin suuri uudistus tarkoittaa myös metroaseman kahden sisäänkäynnin poistamista, jotta Hämeentielle saadaan sujuvammat pyörätiekaistayhteydet.

Metroaseman sivulta kiilataan kalliota. Kuva: Sarianna Rimpeläinen

Tähän mennessä aseman päältä on kaivettu katu auki ja kalliota kiilattu pois. Tavallisella työmaalla kallio poistettaisiin räjäyttämällä, mikä olisi myös halvempaa ja nopeampaa. Kurvissa ei kuitenkaan ole haluttu häiritä lähistön asukkaita ja yrittäjiä yhtään enempää kuin pakko, joten siellä päädyttiin melko hiljaisesti ja ennen kaikkea tärinättömästi sujuvaan kiilaukseen. Seuraavaksi kuopan päälle tuodaan silta ja sääsuoja, jotta vedeneristystyöt päästään tekemään kuivissa tiloissa.

Koko Hämeentien remontin on tarkoitus valmistua vuoden 2020 syksyllä, jonka jälkeen Kurvi säilyy yksityisautoilta suljettuna ja muuttuu joukkoliikennekaduksi pyöräkaistoineen, jolloin kulkeminen on kevyen liikenteen kannalta turvallisempaa ja sujuvampaa.

Kokonaisuutena Hämeentien remontti koskee Kurvin ja Hakaniemen torin välistä aluetta. Kuva: Sarianna Rimpeläinen

Ahma insinöörit on ohjannut metroaseman urakan suunnittelun, valmistellut rakentamisen ja vastaa myös sen rakennusvalvonnasta. Ahman vastuulla on myös Hämeentien muutosten avustavat rakennuttamistehtävät ja kadunrakennustöiden valvonta; Sepon tehtävät määräytyvät tarpeen mukaan.

- Täällä tehdään töitä hyvässä yhteishengessä urakan valmistumiseksi aikataulussa.

Työmaalla tehdään töitä kahdessa vuorossa, ja tällä hetkellä Hämeentietä ja metroasemaa on korjaamassa noin 60 henkilöä.

- Mukavan itsenäistä ja vaihtelevaa hommaa tämä on, päivän ohjelmaa voi jaksottaa oman harkintansa mukaan. Tekemäni projektit ovat usein pitkiä, mutta jokainen työmaa on erilainen, ja se on tässä työssä melkeinpä parasta, Seppo kertoo.

RAKENNUSVALVOJALLA EI OLE KAHTA SAMANLAISTA PÄIVÄÄ

Töölön raitiovaunuvarikolla on käynnissä kattavat kunnostustyöt. Kuva: Ahma insinöörit

Monelle tuttu maamerkki, Töölön raitionvaunuvarikko, on suuren mutta ulkopuolisille toistaiseksi yllättävän huomaamattoman uudistuksen alla. Vuonna 1913 valmistuneen ja 1950-luvulla laajennetun varikon vesikatto on jo ehditty uusia ja sisätilojen korjaus aloittaa, ja maaliskuussa alkoi urakan kaupunkilaisille näkyvin osuus: julkisivutyöt.

Ahma insinöörit koordinoi ja valvoo varikon kaikki työt, ja rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina työmaalla toimii Jani Helminen. Rakennustöitä hoitaa kaksi eri urakoitsijaa; toinen korjaa sisäpuolta ja toinen julkisivuja. Tällä hetkellä raitiovaunuvarikolla työskentelee parikymmentä ammattilaista, mutta Jani arvelee työmaan vilkastuvan vielä noin viiteenkymmeneen henkeen.

- Kahden urakoitsijan kanssa työskentely edellyttää hyvää koordinointia, etteivät työt mene päällekkäin. Olemme ratkaisseet tilanteen niin, että töitä pyrittäisiin tekemään aina eri puolilla rakennusta, Jani kertoo.

Jani Helminen toimii varikolla rakennusvalvojana ja turvallisuuskoordinaattorina.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Julkisivu-urakassa raitiovaunuvarikon ulkoseinät korjataan rakennuksen yksi sivu kerrallaan: vanhat rappaukset poistetaan, seinät pestään ja harjataan, ja lopuksi pinta rapataan sekä maalataan uudelleen. Samalla sokkelia paikataan tarvittavilta osin. Työn odotetaan olevan valmis vuoden 2020 lopussa.

- Erityisen tästä kohteesta tekee sen kulttuurihistoriallinen arvo. Se tuo projektiin myös omat haasteensa, kun työt on tehtävä huolellisesti vanhaa kunnioittaen, esimerkiksi julkisivun koristeiden korjaus vaatii erityistä tarkkuutta.

Vanha rakennus on täynnä suojeltavia yksityiskohtia.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Turvallisuuskoordinaattorin näkökulmasta työmaan keskeinen sijainti luo erityiset puitteet työlle.

- Kun korjaustyö siirtyy Mannerheimintien puoleisen julkisivuun, on oltava erityisen tarkkana: jalankulkijat kulkevat aivan vieressä, ja seinässä lähes kiinni olevissa vaihdintolpissa kulkee sähkö koko urakan ajan, joten ne on eristettävä huolellisesti mutta kuitenkin niin, että julkisivun korjaus onnistuu myös niiden kohdalta, Jani pohtii.

Julkisivut korjataan seinä kerrallaan. Kuva: Sarianna Rimpeläinen / Pilgrim Oy

Rakennusvalvojan tehtävä on huolehtia, että työmaalla kaikki sujuu määräysten mukaisesti ja asiakkaan laatuodotuksiin vastaten.

- Tavallisena päivänä kierrän täällä työmaamestarin kanssa ja valokuvaan eri työvaiheita, jotta myöhemminkin voi tarvittaessa tarkistaa, miten työt on tehty. Vastaan myös aikataulujen seurannasta ja toimin yhdyshenkilönä suunnittelijoiden ja tekijöiden välillä, jos jokin kohta pitääkin toteuttaa eri tavalla kuin suunnitelmissa on esitetty.

Toisaalta tavallisen työpäivän sisältö vaihtelee Janin mukaan päivästä toiseen, ja se onkin koko työn suola:

- Kahta samanlaista päivää ei ole, tässä työssä ei pääse kangistumaan kaavoihin. Se on ehdottomasti parasta valvojan hommassa, samoin se, että pääsee näkemään erilaisia rakennuksia. Tällä hetkellä minulla on Töölön varikon lisäksi viisi muutakin kohdetta valvottavana, joten työviikkoon mahtuu kaikenlaista, Jani kertoo.

TOIMITILAMUUTOKSISSA TARVITAAN MONENLAISTA OSAAMISTA

Yleisradion Mediatalon tiloja on järkevöitetty ja nykyaikaistettu.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen/Pilgrim Oy

Toimitilamuutoksessa olemassa oleva tila muutetaan vastaamaan käyttäjien muuttuneita tarpeita. Ahma insinööreillä on loppusuoralla Yleisradiolle tehtävä suuri toimitilamuutos, jossa vuonna 1979 rakennetun talon tiloja korjataan ja muutetaan nykystandardien mukaisiksi.

- Yleisradion tavoitteena on vähentää Pasilan kampuksen toimistotiloista 40 % vuoteen 2020 mennessä. Työtapojen muuttuessa myös työtiloja on kehitettävä. Mediatalon 3.-5. kerroksen peruskorjaus on siis yksi osa Ylen useamman vuoden toimitilojen kehitysohjelmaa, kertoo Yleisradion toimitilapalvelujen rakennuttajapäällikkö Pekka Tuomi.

Ahman vastuulla projektissa on toimia rakennuttajakonsulttina, valvoa rakennustekniset työt ja sähkötyöt sekä toimia turvallisuuskoordinaattorina.

- Näin suuriin projekteihin on aina syytä varata aikaa, sillä kiireessä ei synny laadukasta ja kestävää jälkeä. Aloitimme Ylen toimitilojen suunnittelun loppuvuodesta 2017, urakat kilpailutettiin maalis-huhtikuussa 2018 ja rakentaminen alkoi kesäkuun alussa 2018. Kaikkinensa työt ovat valmiita kesällä2019, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo, joka toimii hankkeessa myös projektipäällikkönä.

Ei melua uutisten taustalle

Erityisen haasteen hankkeeseen toi remontoitavien tilojen vieressä sijaitsevat studiot, lähetysyksiköt ja työtilat, joiden toimintaa ei saanut häiritä purku- ja rakennustöiden aikana. Työtilat on saatu projektin eri vaiheissa järjestettyä yleensä väliaikaisesti muualle, mutta studioita ja laitteistoja oli hankalampi siirtää.

- Tämä asetti isoja haasteita työmaajärjestelyille, sillä melutyöajat oli sovitettava radio- ja TV-lähetyksien väleihin. Myös pölyn leviämiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota, jotteivat pöly ja lika pääse heikentämään työntekijöiden hengittämää sisäilmaa ja rikkomaan herkkiä lähetyslaitteita, Tuomi sanoo.

Remontit ovat tilojen käyttäjille aina hieman epämukavia, kun melu häiritsee työskentelyä ja totuttujen reittien sijaan onkin käytettävä kiertoteitä. Siksi korjaustöiden eri vaiheet on mietittävä käyttäjien kannalta jo etukäteen mahdollisimman tarkkaan. Ahmassa asetuttiin alusta alkaen tilaajan ja käyttäjien asemaan suunniteltaessa työmaajärjestelyjä, jotka suunniteltiin tarkkaan yhdessä tilaajan kanssa.

Projektipäällikkö organisoi ja ratkoo ongelmia

Toimitilamuutoksiin kuuluu monta vaihetta ennen kuin käyttäjät pääsevät nauttimaan uusista tiloistaan. Tässä hankkeessa projektin hallinta alkoi elokuussa 2017, ja projektipäällikön vastuisiin ovat kuuluneet:

  • talotekniikkasuunnittelijoiden kilpailutus ja valinta
  • lähtötietojen kerääminen ja tarvittavien selvitysten, kuten haitta-ainekartoituksen, teettäminen
  • suunnittelun käynnistys ja ohjaus
  • kustannusten arviointi ja seuranta koko hankkeen ajan
  • rakentamisen valmistelu
  • urakoiden (jaettu urakka alistetuin sivu-urakoin) kilpailutus
  • urakkatarjousten vertailu
  • urakkasopimusten laatiminen
  • rakentamisen käynnistäminen
  • rakentamisen aikaiset rakennuttamistehtävät

Kaikissa projekteissa tulee tietysti vastaan myös yllätyksiä, mutta asiantuntijuus ja kokemus auttavat ratkaisemaan ongelmia.

- Projektin aikana on ollut pari melkoisen haastavaa tilannetta ratkottavana. Konsultti on asioiden ollessa menossa pattitilanteeseen perehtynyt asioihin syvällisesti ja löytänyt hyviä ratkaisuvaihtoehtoja, joiden avulla olemme päässeet hyvään urakoitsijaa ja tilaajaa tyydyttävään lopputulokseen. Muutenkin yhteistyö Ahman kanssa on sujunut hyvin, Tuomi kiittelee.

Valvoja varmistaa rakentamisen laadun

Purkutöiden jälkeen päästiin tekemään uutta.
Kuva: Ahma insinöörit Oy

Toukokuussa 2018 päästiin aloittamaan rakennustyöt, jolloin myös rakennusteknisten töiden valvoja Jukka Löfgren astui remmiin. Valvojan tehtäviä hankkeessa ovat olleet muun muassa:

  • suunnitelmien tarkistus ennen urakkalaskentaa
  • valvontasuunnitelman laatiminen ennen rakentamisen aloitusta
  • urakoitsijan alue-, turvallisuus-, laatu- ym. edellytettyjen suunnitelmien tarkistus
  • työmaakierrokset säännöllisesti ja niiden pohjalta viikkoraportit työmaan edistymisestä ja mahdollisista erityishuomiota vaativista asioista
  • työmaakokouksiin osallistuminen ja pöytäkirjan pito
  • lisä- ja muutostyötarjousten tarkistus
  • maksuerien tarkastus ja hyväksyminen
  • urakoitsijapalavereihin osallistuminen
  • tarkastusasiakirjojen laatiminen ja ylläpito yhdessä urakoitsijan kanssa
  • tarvittava viranomaisyhteistyö
  • vastaan- ja käyttöönoton tehtävät (toimintakokeet, puhtaustarkistukset, vastaanottokatselmukset, virhe- ja puutelistat, jälkitarkastukset)
  • yleisesti urakoiden suunnitelmien ja aikataulun mukaisen toteutuksen valvonta

- Valvojan asenteen tulee olla tiukka ja vaativa. Erityisesti työmaan alkuvaiheessa on oltava rohkea ja puututtava erityisen tarkasti kaikkiin laiminlyönteihin. Samalla on pystyttävä olemaan yhteistyökykyinen ja saada urakoitsijat motivoitua tekemään mahdollisimman hyvää laatua ja lopputulosta, kuvaa Tuomi hyvän valvojan ominaisuuksia.

Avotilojen akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.
Kuva: Sarianna Rimpeläinen/Pilgrim Oy

Ensimmäiset yleläiset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihinsa maaliskuussa.

- Tiloihin muuttajat ovat käyneet tutustumassa tiloihin ja ainakin ensimmäiset kommentit ovat olleet positiivisia. Tilojen valoisuutta ja avaruutta on kiitelty. Odotamme mielenkiinnolla palautetta, kun tilat saadaan toden teolla käyttöön, Tuomi kertoo.