Projektipäällikkönä pääsee vaikuttamaan rakentamisen laatuun

Ahma insinöörien tuorein vahvistus on tammikuussa aloittanut projektipäällikkö Timo Ryyppö, joka on oikeastaan Ahmoilla töissä jo toista kertaa.

Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampuksen esisuunnittelu alkoi 2018 ja rakentaminen kesällä 2020. Kampus avautuu käyttäjille kesäloman jälkeen elokuussa 2022. Kuva: Iiro Rautiainen

Vuosina 2007-2012 Ahmoilla työskennellyt Timo toimi ensimmäisellä kierroksellaan muun muassa Kittilän ja Raahen kultakaivosten projektipäällikkönä, mutta on sittemmin erikoistunut kouluhankkeisiin ja julkisiin kilpailutuksiin.

- Minulle on tärkeää päästä tekemään kaikille kuntalaisille terveellisiä ja turvallisia rakennuksia. Suomen kunnissa podetaan sellaista ongelmaa, että julkiset tilat ovat huonokuntoisia ja epäterveellisiä. Korjausvelkaa on paljon, joten työnsarkaa riittää! Timo toteaa.

Timon mukaan julkisten rakennusten huonokuntoisuuteen on kaksi syytä: kuntien suurin rakennusbuumi oli 40–50 vuotta sitten, jolloin itse rakentamistavoissa oli ongelmia, ja sen lisäksi rakennusten ylläpitoa on laiminlyöty vuosien varrella.

- Rakennuksen peruskorjausiän kuuluisi olla 50 vuotta, mutta nyt olemme tilanteessa, jossa emme pääse edes peruskorjaamaan, vaan joudumme purkamaan 30 tai 20 vuotta vanhoja rakennuksia niiden huonokuntoisuuden takia.

Vapaa-ajalla projektipäällikkö Timo Ryypön veri vetää pohjoiseen: Lappiin on päästävä ruska-aikaan ja talvella läskipyöräilemään, moottorikelkkailemaan ja vaeltamaan. Etelässä suosikkikohde on Nuuksio. Kuva: Timo Ryyppö

Laadukkaampaa suunnittelua, rakentamista ja käyttöä

Yhtä helppoa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ei ole, vaan Timon mukaan tarvitaan laatua huomioiva ote kaikkeen:

- Aloitetaan siitä, että rakennusten suunnittelun pitää olla elinkaarikestävää. Jo suunnitteluvaiheessa on ajateltava sitä, että julkisen rakennuksen tulee kestää ainakin sata vuotta, peruskorjausvälin ollessa 50 vuotta. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös huollon elinkaarikustannukset ja tehtävä ne läpinäkyväksi – rakennuksen kulut ovat muutakin kuin rakennuskustannuksia, eli rakennushan maksaa kunnalle myös käytön aikana.

Suunnittelu- ja käyttövaiheen väliin jää varsinainen rakentaminen. Rakentaessa tärkeää olisi priorisoida laatua rahan sijaan.

- Ei pitäisi valita halvimpia materiaaleja ja kertakäyttöratkaisuja, vaan tehdä hyviä, kestäviä ratkaisuja, jotka ovat huollettavissa ja korjattavissa.

Osa kunnista kiinnittää Timon mukaan huomiota laatuun enemmän, osa vähemmän. Ongelma on esimerkiksi se, että pienissä kunnissa iso hanke on yleensä ainutkertainen, eikä kuntapäättäjillä näin ollen ole kokemusta vastaavien hankkien toteutuksesta. Isoissa kunnissa taas saatetaan olla kokeilevia, jolloin poliitikoilta jälleen puuttuu tietämystä juuri kyseisen mallin läpiviennistä.

- Kaikki päättäjät eivät ymmärrä laadukkaan rakentamisen tärkeyttä. Takerrutaan lillukanvarsiin, kuten urakkakilpailutusmuotoihin, jollaiset pitäisi jättää rakennuttajan asiantuntemuksen varaan. Välillä kuntapoliitikot myös kiirehtivät hankkeita turhaan, mikä ei koskaan ole rakentaessa etu.

Yksi ongelma julkisissa hankkeissa on myös työn vastaanottamisesta puuttuvat laatukriteerit. Timo ehdottaa ratkaisuksi reilumpaa maksujärjestelmää:

- Kilpailutusvaiheessa laatu pisteytetään, mutta tekemistä ei todenneta oikein mitenkään. Valmiista rakennuksesta pitäisi katsoa, onko haluttu laatu tavoitettu, ja laadunalituksesta pitäisi tulla tilaajalle hyvitys, eli maksaa urakoitsijalle vähemmän. Tällainen systeemi lisäisi urakoitsijoiden motiivia varmistaa oman työn laadukkuus.

Kaksi koulua samassa: Aleksis Kiven koulu käsittää esikoulun lisäksi ala- ja yläasteen, kun taas Sjundeå Svenska Skola kattaa luokat 1-6. Kuva: Iiro Rautiainen

Siuntion elinkaarihankkeet näyttävät positiivista esimerkkiä

Tällä hetkellä Timo Ryyppö toimii projektipäällikkönä kahdessa Siuntion kunnan elinkaarihankkeessa, joissa hän on mukana hankkeiden kaikissa vaiheissa tarveselvityksestä vastaanottoon. Siuntiossa on lähdetty aidosti tavoittelemaan terveellisiä, turvallisia ja kestäviä rakennuksia.

Toinen hankkeista on sote-keskus, jonka rakentaminen alkaa ensi syksynä. Uudenlainen kokonaisuus yhdistää terveydenhoidon, sosiaalipalvelut, ympärivuorokautisen hoiva-asumisen ja kotihoitopalvelut sekä Siuntion kunnan uuden keskuskeittiön.

Ensi kesänä puolestaan valmistuu monitoimitalo Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampus, joka yhdistää saman katon alle perhekeskuksen, kirjaston, Walkers-nuorisotilan, suomenkielisen Aleksis Kiven koulun ja ruotsinkielisen Sjundeå Svenska Skolan sekä laajasti Siuntion nuorisotoimen ja -kulttuurin ja vapaa-ajantoiminnot.

Kampuksen joustavat tilajärjestelyt lisäävät myös kuntalaisten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia.

- Erityisesti haluaisin nostaa esiin monitoimisalin siirtokatsomoineen ja kokousteknisine ratkaisuineen. Monitoimisalissa voidaan esittää laaja-alaisesti musiikkia ja elokuvia, ja se toimii yli 200 hengen kokoustilana, esittelytilana sekä Siuntion kunnan kunnanvaltuuston kokouspaikkana, johon yleisö pääsee katsomon yläosaan seuraamaan valtuuston kokouksia paikan päälle.

Siuntiossa rakentamisen laatuun on haluttu panostaa. Yksi tapa estää esimerkiksi betonin kuivumisesta seuraavia ongelmia on lisätä kosteusseuranta-antureita rakenteisiin jo rakentamisvaiheessa. Näin rakenteiden kuivumista päästään seuraamaan rakenteen sisältä, mikä antaa tarkempia tietoja kuin pintamittaukset tai pinnan läheltä tehtävät porareikämittaukset.

- Yhdessä rakennusyhtiö SRV:n kanssa päädyimme asentamaan kampuksen rakenteiden kriittisiin paikkoihin sata kosteudenseuranta-anturia, jotka jätetään rakenteisiin sen koko elinkaaren ajaksi. Niillä pystytään seuraamaan rakenteiden kosteusvaihteluja hyvin pitkälle rakennuksen koko käyttöiän ajan. Mitta-antureiden akut kestävät noin vuosikymmenen ajan. Mittarit tarkkailevat reaaliaikaisesti rakenteiden kosteutta ja hälyttävät, jos kosteusvauriota ilmenee. Näin ongelmaan pystytään reagoimaan heti, ennen kuin kosteus pääsee leviämään laajalle.

Onnistuneena projektina Timo pitää sellaista, jossa käyttäjät saavat toiminnot sujumaan rakennuksessa ja kehittävät jopa uusia toimintoja, joita hankkeessa mukana olleet projektiammattilaiset eivät olisikaan tulleet hoksanneeksi.

- On hienoa nähdä rakennusten puhkeavan elämään. Parasta työssäni on monipuolisuus ja rakennusten suunnittelun ohjaaminen, kun pääsee oikeasti vaikuttamaan laajalti lopputulokseen, Timo toteaa.

Teksti: Nora Tamminen

Palvelukortteli kokoaa eri-ikäiset yhteen

Yksityisinä hankkeina rakennettavissa palvelutiloissa panostetaan laadukkaan elämän aineksiin.

Palvelukorttelin yhteisen sisäpihan suojista tulee löytymään asukkaille ja käyttäjille suunnattuja palveluja. Kuva: Kim Öhman

Helsingin Malminkartanoon on valmistumassa loppuvuodesta uudenlainen kokonaisuus, joka kokoaa saman pihapiirin ympärille asuntoja vanhuksille ja kehitysvammaisille, päiväkodin ja koirien päiväkodin. Pitkäaikaista asumista on tarjolla erilaista tukea tarvitsevien tarpeisiin, ja ryhmäkodeissa on tiloja niin yksityisyyteen kuin yhteisöllisyyteen. Hyvinvointia tukevia palveluita ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä korttelista löytyy asukkaille esimerkiksi pieni spa, sauna, kuntosali ja hierontaan sopiva tila.

Matalahkojen, kolme- ja nelikerroksisten talojen väliin jää vanhan ajan yhteisöllisyyttä henkivä turvallinen sisäpiha, joka jakautuu eri asukkaiden ja käyttäjien omiin osioihin sekä yhteiseen aistipuutarha-alueeseen.

Kokonaisuus on Hoivatilat Oyj:n Toiveiden kortteli -konseptin mukainen palvelukortteli, joka toteutetaan palvelumallilla: Hoivatilat rakennuttaa ja vuokraa tilat, ja Norlandia Hoiva huolehtii hoivapalveluista. Tarkemmin Hoivatilojen ja Ahmojen yhteistyöstä voit lukea täältä.

Ahma insinöörien Jukka Löfgren on toiminut kokonaisuuden rakennusvalvojana, ja Ahmoilta projektissa on ollut mukana myös sähkö- ja LVI-töiden valvojat.

- Erityistä tässä kohteessa on ollut se, että kaikkien asukastilojen on oltava esteettömiä. Valvonnan kannalta on siis oltu tarkkoja erityisesti pesuhuoneiden kaatojen ja kynnyskaivojen kohdalla. Myös pihoilla on pitänyt ottaa huomioon kaatojen maltillisuus, jotta siellä on turvallista kulkea, Jukka kertoo.

Malminkartanossa rakennustyöt ovat jo pitkällä. Kuva: Kim Öhman

Pandemia ei haitannut aikatauluja

Palvelukorttelin rakennustyöt alkoivat alkuvuodesta 2021. Työt etenevät tällä hetkellä aikataulussa, joten sopimuksen mukainen valmistuminen 22.11.2022 näyttää pitävän paikkansa. Jukan mukaan rakentaminen pandemia-aikana ei ole haitannut juurikaan töiden edistymistä:

- Ihmeen vähän mitään yllätyksiä on tullut. Joitain toimituksia väitettiin viivästyvän koronan takia, mutta tiedä sitten varmaksi. Joissain materiaaleissa oli kyllä saatavuusongelmia.

Ahma insinöörit on ollut mukana myös Hoivatilojen muissa rakennuskohteissa, kuten vastavalmistuneen Espoon kristillisen koulun hankkeessa. Yksityinen koulu on Suomessa harvinainen näky, ja tässäkin kohteessa rakennusvalvojana toimineen Jukan mukaan myös koulun energiaratkaisut poikkesivat tavallisesta:

- Espoon kristilliseen kouluun valikoitui lämmitysmuodoksi maalämpö, kun tavallisesti päädytään kaukolämpöön. Lisäksi vesikatolle asennettiin aurinkopaneeleita. Espoon Matinkylässä sijaitsevaan koulurakennukseen saatiin tilat 1.– 9. luokkien lisäksi päiväkodille, taidekoululle ja iltapäiväkerhotoiminnalle. Oppilaat ja opettajat pääsivät muuttamaan uutuutta hohtavaan rakennukseensa suunnitelmien mukaisesti tammikuun alussa 2022.

Teksti: Nora Tamminen

Epävarmuus näkyy rakennusalallakin

Ennakoimaton maailmantilanne vaikeuttaa projektien suunnittelua, mutta työmailla edistytään silti.

Ahmojen toimitusjohtaja Saara Kippo iloitsee Ruskeasuon raitiovaunuvarikon töiden sujumisesta. Kuva: Iiro Rautiainen

Kahden vuoden koronapandemia ja sen päälle sota Ukrainassa – viime ajat ovat olleet raskaita, ja vaikeudet näkyvät myös rakennusalalla. Sota pakotteineen on entisestäänkin pahentanut pandemian aikaansaamia hintojen nousua ja saatavuusongelmia.

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo ei olekaan koskaan aiemmin urallaan törmännyt force majeure -pykälän nousemiseen keskusteluihin niin usein kuin tällä hetkellä.

- Tilanne on hankala urakoitsijoiden kannalta, kun sopimushintoja ei useinkaan ole sidottu indeksiin. Sitä paitsi indeksikin laahaa todellisten kustannusmuutosten perässä. Urakoitsijoiden kannalta tilanne on kulminoitunut ennen hinnannousua tehtyjen sopimusten osalta. Nyt kun hinnat ovat jo jonkin aikaa nousseet ja laskusuuntaan kääntymistä ei ole näköpiirissä, niin ongelmat siirtyvät myös rakennuttajille. Urakkatarjouksia on vaikea saada, koska kukaan ei uskalla hinnoitella rakentamista, Saara kertoo.

Ahmat kilpailutti Ruskeasuon varikon KVR-urakoitsijan. Työmaalla on päästy jo perustusten tekoon. Kuva: Iiro Rautiainen

Hintojen nousu uusien projektien esteenä

Alalla oli jo ehditty tottua siihen, että esimerkiksi ilmastointikoneiden ja valaisinten toimitusajat venyivät. Uusissa hankkeissa pitkät toimitusajat on pystytty ottamaan huomioon, mutta nyt materiaalipulassa on tapahtunut uusi käänne.

- Esimerkiksi terästuotteiden osalta on yhtäkkiä tultu tilanteeseen, jossa tarjouksia ei välttämättä saada lainkaan. Saadut tarjoukset ovat voimassa ehkä muutaman päivän, koska hinnat kohoavat niin nopeasti. Tähän ei käynnissä olevien hankkeiden osalta ole osattu varautua. Urakoitsijat osaavat usein toimia hyvin yksittäisten tuotanto-ongelmien kohdalla, mutta kun materiaalia ei saada esimerkiksi perustus- ja runkorakenteisiin, ei töitä saada edes käyntiin.

Saatavuusongelmat koskevat myös työvoimaa, mikä heijastuu rakennusvalvojienkin työhön:

- Alihankintaketjutusta on jouduttu sallimaan normaalia pidemmälle, mistä aiheutuu ongelmia työmaiden tiedonkulussa. Tämä yhdessä aikataulujen muutosten kanssa aiheuttaa valvojille lisätöitä töiden yhteensovittamisen seurannan ja koordinoinnin muodossa. Kiire missä tahansa vaiheessa aiheuttaa ongelmia, ja pahin kiire kasautuu viivästysten vuoksi hankkeen loppuvaiheeseen. Toimintakokeiden ja muiden käyttöönottovaiheen toimenpiteiden osalta kiire vaatii erityistä tarkkuutta myös valvojilta, Saara selittää.

Julkisten hankkeiden kohdalla epävarmuus on erityisen ongelmallinen, sillä muutokset ovat niin nopeita, ettei niihin ehditä reagoimaan:

- Julkisessa rakentamisessa pyritään muutenkin hakemaan kustannustehokkaimpia ratkaisuja, joten sinänsä valintojen tekeminen ei ole muuttunut. Nyt voidaan tietysti kiinnittää enemmän huomiota myös saatavuuteen. Energian hinnannousu vaikuttaa kaikkeen, joten muutokset markkinoilla ovat huonosti ennakoitavissa. Perinteisessä urakkamuodossa, jossa ensin laaditaan toteutussuunnitelmat ja lasketaan niiden pohjalta kustannusarvio, tulee ikävä yllätys, kun muutaman kuukauden kuluttua saadut urakkatarjoukset ovat hinnannousun ja epävarmuuden aiheuttaman riskivarauksen takia ihan eri hintaluokkaa arvioon verrattuna. Vaikka päätös sallisi indeksikorotuksen, ei silläkään saada urakkatarjouksia sopimaan päätösraamiin. Uusien päätösten saaminen viivästyttää aloitusta ja vaarantaa hankkeen toteutuksen kokonaan, Saara huomauttaa.

Lisäksi projekteissa on aiempaa vahvemmin huomioitava hiilineutraaliustavoitteet, jotka ovat nousseet jopa hintaa tärkeämmiksi valintakriteereiksi. Käynnissä olevienkin hankkeiden kohdalla selvitetään vaihtoehtoja, joilla hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä rakennuksen koko elinkaaren osalta. Kaikki tämä yhdessä nostaa rakentamisen kustannuksia. Ympäristönäkökulmasta tämä on kuitenkin positiivinen suuntaus.

Sadan raitiovaunun varikko on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2024 alkupuolella. Kuva: Iiro Rautiainen

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Saara Kippo peräänkuuluttaa tässä tilanteessa reiluutta: hintojen ennakoimaton nousu ja resurssipula ovat kaikkien yhteinen asia, joten riskin ei pitäisi päätyä yhden toimijan kannettavaksi. Eri urakkamalleissa on puolensa, mutta parempiakin malleja voisi vielä kehittää.

- Yhteistoimintamalleja hehkutetaan paljon, mutta mielestäni perinteisetkin urakkamallit ovat edelleen varteen otettavia ja selkeitä. Perinteisissä malleissa tilaajan ei normaalioloissa tarvitse korvata sopimuksen laatimisen jälkeisten tilaajasta riippumattomien muutosten aiheuttamia lisäkustannuksia. Muuttuvassa tilanteessa urakoitsija joutuu etsimään säästökohteita, jolloin pahimmillaan laatutaso kärsii. Oletan, että sopimuksia tullaan jatkossa sitomaan useammin indeksiin, mutta tätäkin vahvempi tapa jakaa kustannusriskiä on löydettävä. Uskon, että näin saadaan enemmän kilpailukykyisiä tarjouksia. Jos jo tarjouspyyntö- tai urakkaneuvotteluvaiheessa pystytään määrittämään riskien jakoa urakoitsijan ja tilaajan välillä, voi urakoitsija epävarmassakin markkinatilanteessa pienentää riskivarausta tarjouksessaan. Tilaajan tulee budjetoinnissaan varautua tähän riskiin. Jos riskit eivät toteudu, jää säästökin samassa suhteessa myös tilaajan eduksi. Muun muassa allianssimallissa tätä riskijakoa toteutetaan, mutta pohtisin mielelläni tarkemmin, miten se saataisiin määritettyä selkeästi muihinkin urakkamalleihin.

Saara toivoisi näkevänsä vähemmän vastakkainasettelua rakennuttajan ja rakentajan välillä:

- Utopia olisi, että se poistuisi kokonaan. Koko ajan siirrytään vahvemmin samalle puolelle pöytää, mutta etenkin julkisella puolella muutos on hidasta.

Ahma insinööreillä töitä on sentään riittänyt erikoisista ajoista huolimatta. Viime aikojen projekteihin kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteitaYleisradion tilojen peruskorjaustaRosk’n’Rollin jäteasemien laajennuksia, kouluhankkeita Helsingin kaupungille ja yhteistyötä Hoivatilojen kanssa.

- Meillä on monipuolisesti erilaisia uudis- ja korjauskohteita sekä niissä laaja kirjo toimeksiantoja projektijohdosta valvontaan ja koordinaattoritehtäviin. Käynnissä on useita asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteita ja niihin tarjouspyyntöjä tulee kiitettävällä tahdilla. Meidät valittiin juuri myös rakennuttamaan uusi paloasema Inkooseen, Saara kertoo.

Kohteiden joukosta löytyy myös Saaran oma suosikki. Ahma on ollut mukana Ruskeasuon raitiovarikkohankkeessa vuodesta 2019, ja hyvin sujuva projekti tuo valoa arkeen:

- Olemme kilpailuttaneet hankkeeseen KVR-urakoitsijan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja nyt työmaa on käynnissä. Hanke aloitettiin väliaikaisella sopimuksella ja suunnitelmien kehitysvaiheen jälkeen neuvottelemme parhaillaan KVR-urakkasopimusta. Neuvottelemista on siis riittänyt ja tiivis yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan organisaatioiden välillä on erittäin antoisaa etenkin, kun kaikki sujuu hyvässä hengessä. Tämä projekti on tarjonnut itselleni sitä hankkeiden parasta antia, eli haasteita ratkaistavaksi ja onnistumisen iloa, kun kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja on löytynyt. Lisäksi hankkeen kokoluokka edellyttää useamman ahmalaisen panosta ja tiimityöskentely omassa organisaatiossa on mahtavaa, Saara kiittelee.

Teksti: Nora Tamminen

Taloyhtiön remontissa tärkeintä on muistaa asukkaat

Anni Matinheikki, Freddy Michel ja Teemu Rantala pitivät Hekan ja Ahmojen yhteistyötä onnistuneena Ratavallintien remontissa. Kuva: Iiro Rautiainen

Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjausten tarve ei lopu – ikkunoita, julkisivuja, porrashuoneita, vesijohtoja ja viemäreitä ja muuta talotekniikkaa on uusittava aika ajoin, jotta rakennukset pysyvät kunnossa, asunnot säilyttävät arvonsa ja ennen kaikkea asumistoimivuutensa ja -viihtyvyytensä.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistaman, Savelassa sijaitsevan asuinkerrostalon tilanne oli muutama vuosi sitten juuri tämä: kuntotutkimuksen mukaan vuonna 1979 valmistuneen kerrostalon julkisivujen elementtisaumat ja parvekerakenteet sekä ikkunat ja vesikatto vaativat korjausta.

Kuntotutkimusraportti saatiin 2017, ja suunnittelun kilpailutus aloitettiin huhtikuussa 2018.

- Olimme aikaisemminkin Hekalla käyttäneet Ahma insinöörien palveluja konsultoinnin ja projektinjohdon tehtävissä, ja olimme näihin aiempiin kokemuksiin tyytyväisiä, kertoo Hekan tekninen isännöitsijä Freddy Michel.

Ahma insinöörit kilpailutti ja ohjasi urakan suunnittelun ja toteutuksen. Ahmat myös valvoi aikataulua, budjettia sekä veti suunnittelu- ja työmaakokoukset. Lisäksi kaikki sellaiset juoksevat asiat, jotka rakennuttajakonsultti voi ottaa tehtäväkseen, hoituivat Ahmojen puolesta.

Ahma insinöörien Anni Matinheikki tuli työmaavaiheessa mukaan hankkeeseen projektipäällikkönä:

- Projekti sujui oikein hyvin – kohde valmistui etuajassa ja lisätyötkin pysyivät budjetissa. Tärkeintä tämänkaltaisen projektin onnistumisessa on asukkaiden huomioiminen ja selkeä, aktiivinen tiedotus.

Remontissa korjattiin myös parvekkeet ja uusittiin ikkunat. Kuva: Iiro Rautiainen

Jos asukkaiden odotukset ja hankkeen aikataulu eivät kohtaa, koko projektin voi katsoa epäonnistuneen, vaikka lopputulos olisi kuinka hieno. Aikataulu pitääkin alusta alkaen laatia realistiseksi ja työn mieluummin valistua etuajassa kuin myöhässä – silloin asukkaille tulee olo, että hanke on hallinnassa. Myös kustannusten läpinäkyvyys on tärkeässä roolissa, kun viestitään asukkaille. Matinheikki painottaa, että asukkaiden asiallinen ja hyvä kohtelu koko remontin ajan on pääasia:

- Kun asukkaat asuvat kodeissaan työn ajan, on todella tärkeää huolehtia työmaan turvallisuudesta. Projektin onnistumisessa iso rooli on työmiehillä: kun he ovat mukavia ja asiallisia ja siivoavat jälkensä, jää asukkaille hyvä mieli remontista ja lopputuloksestakin nauttii enemmän.

Annin jäätyä äitiyslomalle vei projektipäällikkö Teemu Rantala työn loppuun:

- Osallistuin projektin loppuunsaattamiseen melko viime metreillä, mutta töiden osalta kohteessa oli onnistuttu sen verran hyvin, ettei mukaan pääseminen ollut mitenkään haasteellista. Urakoitsija suoriutui vastaanottoprosessista erinomaisesti, jolloin myös suuremmilta virheiltä ja puutteilta vältyttiin vastaanoton jälkeen.

Ratavallintie 6:n iso remontti kesti reilu puoli vuotta ja valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Heka ja talon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä työn tuloksiin:

- Yhdessä asunnossa oli remontin valmistumisen jälkeen pientä ikkunan huurtumisongelmaa, mutta pääurakoitsija Concrete Urakointi Oy tuli nopeasti korjaamaan sen samalla ammattitaidolla ja asenteella kuin oli hoitanut työtä muutenkin. Muuten vikailmoituksia ei ole tullut, eli voi sanoa projektin olleen erittäin onnistunut! kiittelee Hekan Freddy Michel.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Saara Kipon vuosikatsaus: erilainen mutta hyvä vuosi

Vuodesta 2020 tuli todella erilainen kuin kukaan osasi odottaa, mutta Ahman kannalta kuitenkin onnistunut ja positiivinen, kertoo toimitusjohtaja Saara Kippo.
Uusimpia Ahmoille tulleita projekteja on Kansallisarkiston talotekniikan hankesuunnittelun ohjaus. Peruskorjauksella pyritään parantamaan kohteen sisäolosuhteita ja saattamaan talotekniikka ajan tasalle huomioiden rakennushistorialliset suojeluarvot sekä arkistovaatimukset sisäolosuhteille. Kuva: Iiro Rautiainen

Alkuvuodesta tuli pohdittua asuntorakentamisen kiivaan tahdin hidastumista, rekrytointitilannetta ja työssä jaksamista. Lähtökohdat vuoteen 2020 olivat rakennusalalla erittäin hyvät ja Ahmankin tilauskanta vahva.

Kun koronauutisia alkoi kuulua Kiinasta, oli projekteihin liittyen ensimmäisinä huolenaiheina tiettyjen rakennustarvikkeiden tai niiden komponenttien saatavuus. Ryhdyimme heti parhaamme mukaan varautumaan saatavuusongelmiin alkavien ja käynnissä olevien rakennushankkeiden osalta muun muassa selvittelemällä, mistä muualta vastaavia voitaisiin hankkia.

Korona muuttui konkreettiseksi

Kun korona levisi Suomeenkin ja rajoja ryhdyttiin sulkemaan, tuli eteen kysymys rakennustyövoiman saatavuudesta. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo sellaisessa tilanteessa, että asiat eivät enää olleet meidän konsulttien ja rakentajien käsissä. Tilanteet muuttuivat niin nopeasti, ettei mitään strategioita kerettykään kunnolla pohtimaan. Ja siinä vaiheessa, kun keskusteltiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä täällä Suomessakin, jäivät työhön liittyvät ongelmat kakkoseksi huolelle perheen ja läheisten hyvinvoinnista.

Uudenmaan rajojen sulkeminen toi itselleni jotenkin konkreettisimmin esiin sen, kuinka valtavasta asiasta oli kyse. Kirjoitin lupalappuja työntekijöillemme, jotta he pääsevät rajan yli töihin Helsinkiin. Mieleenpainuva kokemus, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse kokea uudelleen!

Rakentamisen näkymät yhdistetään vahvasti teollisuuteen, mikä on ehkä aiheuttanut tarpeettoman synkkiä arvioita koronan vaikutuksesta koko rakennusalaan. Epävarmuus on toki aina huono asia, mutta suuria muutoksia ei meidän tarjoustoimintaamme, saatuihin tilauksiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin ole ilmennyt. Asuntorakentamisen tahti oli jo muutenkin hiljentymässä ja korjausrakentamista voidaan jonkin verran viivyttää mutta ei lopettaa tai loputtomiin siirtää.

Uusi normaali muuttaa rakennusalaakin

Jo tilattujen töidemme osalta sellaisia remontteja, joissa asukkaat asuvat kodissaan remontin ajan, on jouduttu siirtämään. Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet päivittämään budjettejaan koronan aiheuttamien kustannusten takia, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotihankkeita priorisoidaan uudelleen. Toimitilapuolella pohditaan, palataanko etätöistä enää toimistoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Näillä on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia talonrakentamiseen.

Meillä Ahmalla onnistui siirtyminen etätyöhön ja uusiin palaverikäytäntöihin jouhevasti. Osa porukasta työskentelee muutenkin usein muualla kuin toimistolla, ja meillä oli valmiiksi toimivat järjestelyt, jotka mahdollistivat sujuvan etätyöskentelyn.

Kevät oli kuitenkin omituisen hektistä aikaa. Sähköpostien määrä nousi huikeasti, mikä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että tapaamiset kasvokkain vähenivät niin radikaalisti. Tuntui myös, että kaikki tekivät hommia kuin viimeistä päivää, ihan kuin sillä tavalla voitaisiin varmistaa, että työtä riittää. Kodin ja työpaikan rajat hämärtyivät, kun työpaikka oli monilla kotitoimisto ja lapset hoidettiin työpäivän ajan omien töiden lomassa. Kesäloma oli tervetullut katko kummalliseksi muuttuneeseen arkeen.

Sana hyvistä tekijöistä kiirii pitkälle

Kun muun muassa Viron rajojen sulku ei aiheuttanutkaan työmaiden pysähtymistä Suomessa, ja kesän aikana tartuntaluvut kääntyivät laskuun, alkoi usko tulevaan taas löytyä. Pieni kolaus oli kuitenkin elokuu: aiempina vuosina lomien jälkeen on paljon tullut tarjouspyyntöjä, mutta nyt olikin tosi hiljaista.

Tuntui, että lomilta ei oikein päästykään takaisin työn touhuun ja epävarmuus ja päälaelleen kääntynyt perusarki kostautui yleisenä väsymyksenä. Syyskuussa alkoi kuitenkin taas vauhtia löytyä ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden siirtyneiden yhtiökokousten myötä tarjouspyyntöjäkin tulla enemmän.

Ahmalla olemme keskittyneet viime aikoina talonrakentamiseen. Etenkin korjausrakennushankkeet luovat vahvan tukirangan toiminnallemme. Asiakkaamme ovat olleet talonrakennushankkeissakin pääosin julkisen puolen toimijoita ja nyt tavoittelemme myös yksityisen puolen asunto-osakeyhtiöitä. Hankintalaki takaa, että pääsemme kilpailemaan julkisissa hankinnoissa, yksityinen puoli tuo uudenlaisen haasteen; meidän on saatava itsemme isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden päättäjien tietoisuuteen. Tämä vaatii viestintä- ja markkinointistrategian uudelleen pohtimista. Syksyn aikana ilahduttavan moni on ottanut yhteyttä Ahman kanssa projekteissa tekemisissä olleiden henkilöiden suositusten perusteella.

Asuntojen uudis- ja korjauspuolen sekä koulu- ja päiväkotihankkeet kiinnostavat, koska niihin meillä on organisaatiossamme vahva kokemus ja osaaminen. Töölön varikon julkisivuremontti on valmistumassa ja teemme hankesuunnitelmaa kansallisarkiston talotekniikan uudistamisesta. Tällaisten historiallisten ja kaupunkikuvassa merkittävien rakennusten saneeraukseen ja ylläpitoon osallistuminen on aina erityisen palkitsevaa ja niihin mielelläni panostaisin tulevaisuudessakin!

Teksti: Saara Kippo

Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uuden ajan jäteasemat tehdään ympäristön ehdoilla

Tammisaaren jäteasemalla on nyt paremmat tilat myös asiakaspalvelulle. Kuva: Rosk'n Roll

Länsi- ja Itä-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii Uudenmaan kuntien jätehuollosta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Yhteensä Rosk’n Rollilla on Uudellamaalla 15 jäteasemaa, joten ei ihme, että toisinaan vastaan tulee myös korjaustarpeita. Nyt perusparannusikään olivat tulleet 1990-luvun loppupuolella valmistuneet Hangon jäteasema ja Karjalohjan jäteasema. Molemmissa oli tarvetta myös isommille tiloillekin.

Lisäksi Tammisaareen tarvittiin kokonaan uusi jäteasema, sillä uusi, noin yhden hehtaarin kokoinen jäteasema tarjoaa aiempaa paremmat tilat eri jätelajeille ja asiakaspalvelulle.

– Alueelle rakennettiin käsittely- ja välivarastointikenttien lisäksi ajanmukainen toimistorakennus ja kevytrakenteinen siirtokuormaushalli. Rakennusaika oli loppukesästä 2019 alkukesään 2020, mutta onneksi tällä kertaa ei todellisia talvirakennustaitoja päästy kokeilemaan. Hanke oli myös työntekemisen kannalta onnistunut, sillä yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut, kertoo Rosk’n Rollin rakennuttaja Jorma Skyttä.

Väljästi sijoitetut kierrätyskontit helpottavat Tammisaaren jäteasemalla asiointia. Kuva: Rosk’n Roll

Turvallisuuskoordinaattorina ja kaikkien kolmen jäteasemahankkeen rakennusvalvojana toimi Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen.

- Jäteasemien valvonnassa erityistä on se, että kaikessa tekemisessä on huomioitava ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvassa ja rakennusluvassa määrittelemät vaatimukset, minkä johdosta esimerkiksi Hangossa pidettiin erityiskatselmuksia saneeratun suotovesialtaan rakenteille – onhan ehdottoman tärkeää, ettei altaasta pääse valumaan ympäristöön vaarallisia aineita, vaan kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Suotoaltaan rakenteisiin tuli asfalttia, joten asfaltin tyhjätilavaatimuksen eli tiiveyden täyttyminen oli varmistettava erillisessä katselmuksessa. Maarakentamisen osalla MARA-asetuksen soveltaminen tuli osapuolille tutuksi. Tavanomaisista projekteistani Rosk’n Roll-kohteet ovat eronneet myös isojen louhintatöiden ja hyvin laajojen maankaivuutöiden osalta, kun asemia piti laajentaa, kertoo Jani Helminen.

Tammisaaren uusi jäteasema on ehtinyt palvella kuntalaisia jo yhden kesän ajan. Kuva: Rosk’n Roll

Purkuvaiheessa piti huolehtia etenkin siitä, että jäteasemien toiminta ei häiriintynyt, sillä paikat haluttiin pitää auki koko urakan ajan.

Hangon jäteaseman perusparannus ja laajennusurakka alkoi huhtikuussa 2019, ja kohde valmistui aikataulussaan elokuun lopussa 2019. Tammisaaren uusi jäteasema avattiin niin ikään aikataulussaan 1.6.2020, vaikka korona viivästyttikin joidenkin materiaalien toimituksia. Tammisaaressa käytettiin Rosk’n Rollin ideologian mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja. Karjalohjan jäteaseman peruskorjaus ja laajennustyöt on viimeisenä listalla, mutta sekin on valmistumassa marraskuun loppuun mennessä.

- Tähän mennessä jäteasemien projektit ovat kaikkinensa sujuneet hyvin ja yhteistyö tilaajan sekä urakoitsijoiden kanssa on ollut oikein hyvää, kiittelee Jani.

Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

- Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

- Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

- Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

- Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

- Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

- Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

- Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen

Projektipäällikkönä poikkeusoloissa

Jyri Niskanen kotitoimistollaan.

Ahma insinöörien tuorein vahvistus, projektipäällikkö Jyri Niskanen pääsi aloittamaan uudessa työssään harvinaisen haastavana aikana. Maaliskuu 2020 jää suomalaisille mieliin koronakriisin alkamisesta, ja Jyrillä varmasti myös uuden työn aloituksesta.

Hämeenlinnassa asuva Jyri oli ehtinyt jo työstä neuvotellessaan toivoa, että saisi tehdä etätöitä mahdollisimman paljon.

- Tuo moottoritie on jo nähty moneen kertaan, enkä ole kiinnostunut katselemaan sitä yhtään enempää kuin on välttämätöntä, Jyri nauraa.

Etätöitä onkin riittänyt nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kerran-pari viikossa Jyri on katsellut tuttua kolmostietä ajellessaan esimerkiksi Helsingissä tai Nurmijärvellä sijaitseviin kohteisiinsa, mutta muuten projektipäällikkö on hoitanut paperitöitä ja tapaamisia kotitoimistoltaan.

- Suoraan sanottuna uuden työn aloittaminen tällä tavalla on ollut todella vaikeaa. Tunnen naamalta ehkä neljä tai viisi muuta ahmalaista, ja sama juttu asiakkaiden kanssa. On hankalaa rakentaa suhdetta ihmisiin, kun ei näe toista. Jos verkkopalaverissa on useampi henkilö, jää joku väkisinkin vähemmälle huomiolle. Kahden kesken videotapaamiset ovat sujuneet paremmin ja on voinut keskustella enemmän. Silti sellainen kevyt jutustelu ja kuulumisten vaihto jää vähemmälle, Jyri kertoo.

Monenlaisia kohteita työn alla

Jyri hyppäsi tällä hetkellä työpöydällään oleviin kohteisiinsa vähän kesken mukaan, eli niiden suunnittelu ja joissakin urakatkin olivat jo käynnissä hänen liittyessään joukkoon. Uudenmaan sulku ei onneksi estänyt Jyriä tutustumasta kohteisiin, vaan hän pääsi lupalapun kanssa kulkemaan rajan yli.

- Onneksi ei tarvinnut joka päivä ylittää rajaa, kyllä siinä nimittäin välillä joutui seisoskelemaan!

Vasta aloittaneella projektipäälliköllä on jo monta kohdetta käynnissä, ja selviteltävää riittää. Nurmijärvellä on meneillään laaja projekti päiväkotien ja koulujen ruuanjakeluun liittyen – uusi keskuskeittiö on jo rakennettu, ja nyt tarkoitus olisi päivittää päiväkotien ja koulujen keittiöt jakeluun sopiviksi. Projekti koostuu monesta pienestä kohteesta eli päiväkodista ja koulusta, joissa on erilaisia tarpeita muutostöiden suhteen. Suunnitelmien mukaan kaikki olisi valmista 2023. Nurmijärvellä on myös muun muassa koulujen ja päiväkotien väistötilahankkeita sekä terveyskeskuksen remontti suunnitteilla, jälkimmäisessä on syksyllä edessä kilpailutusvaihe.

Helsingissä Ylen tilamuutokset jatkuvat, ja samoin Töölön raitionvaunuvarikolla tehdään vielä raidekorjauksia. Kaarelan raitin puuelementtikoulun purkusuunnittelu on pitkällä ja seuraavaksi pitäisi kilpailuttaa urakoitsijat.

- Minulle projektin kiinnostavuus tai arvo ei synny rakennuskohteesta itsestään, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Onnistunut projekti on sellainen, jonka lopputulokseen kaikki osallistuneet voivat olla tyytyväisiä: tilaaja, tekijät, suunnittelijat ja valvojat.

Korona ei ole hidastanut tällaisten julkisten hankkeiden edistämistä, vaikka työn tekemisen tapa onkin muuttunut.

- Kotona työskentely on sinänsä hyvä asia, jota toivoinkin. Olen huomannut sen olevan tosi intensiivistä, kun kukaan ei tule tuohon ovelle kysymään mitään tai pyytämään kahville. Silti toivoisin, että tämän poikkeusajan jälkeenkin yhteiskunnassa jäisi pysyväksi ja tietoiseksi työtavaksi mielekkään etätyön järjestäminen ja turhien kokousten ja matkustelun välttäminen. Työkaverit olisi kuitenkin mukava tavata kasvokkain jossain vaiheessa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim