Ahmojen toimitilat vastaavat jatkossakin hybridityön vaatimuksiin

Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan toimistolle halutaan myös tulevaisuudessa, mutta tiloja voisi hiukan päivittää.

Toimitusjohtaja Saara Kippo aikoo itse jatkossa työskennellä pääosin toimistolla. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien toimitiloja Helsingin Haagassa ei koskaan edes harkittu muutettavaksi viimeisimpien avokonttoritrendien mukaiseksi, mikä on ollut oikea onnenpotku tätä päivää ajatellen. Koronan tuoman etätyön lisääntymisen myötä Ahmoilla tehtiin tänä keväänä kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden toiveita toimiston jatkon suhteen.

- Tällä hetkellä toimistossamme on omat työpisteet kaikille pääkaupunkiseudun Ahmoille. Lähtökohta on ollut, että jokaisella olisi oma nimetty paikka ja vaikka paperia käsitellään koko ajan vähemmän, niin myös säilytystilaa niille papereille ja mapeille, joita edelleen tarvitaan työskentelyssä. Valvojat viettävät pääosan ajastaan työmaita kiertäen ja heille työpisteet on sijoitettu avotilaan. Avotila on sermeillä jaettu, eli kylki kyljessä ei istuta, vaan jokaisella on oma soppi. Projektipäälliköt, toimitusjohtaja ja talousjohtaja istuvat omissa huoneissaan. Heidän työnsä sijoittuu enemmän työpisteen ääreen ja puhelimessakin pystyy paremmin keskustelemaan häiritsemättä muita, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo nykyjärjestelyistä.

Etätyö lisääntyi väliaikaisesti

Etätyösuositusten tullessa voimaan myös Ahmoilla jäätiin kotiin. Ennen koronaakaan kaikki olivat harvemmin paikalla yhtä aikaa, mutta etätyösuosituksen alettua jäi varsinkin avotila tyhjäksi.

- Meillä on kaikilla ollut mahdollisuus tehdä etätöitä jo ennen koronaa, mutta kokoukset työmailla ja asiakkaiden tiloissa ovat tuoneet valvojat ja projektipäälliköt joka tapauksessa Helsinkiin ja samalla usein ainakin poikkeamaan toimistolla. Etäkokousten myötä nämä käynnit toimistolla selvästi vähenivät, Saara Kippo sanoo.

Etäkokoukset toivat toisenkin muutoksen työskentelyyn, kun pöytäkirjojen ja sopimusten allekirjoitukset siirtyivät sähköisiin järjestelmiin: tarve tulostaa ja säilyttää papereita väheni merkittävästi. Sen sijaan toimivien ja varmojen nettiyhteyksien tärkeys korostui.

Kun työpäivän aikana pitää siirtyä toimistolta työmaille ja takaisin, nousevat pysäköinnin helppous ja näppärä sijainti valtaväylän varrella toimiston tärkeiksi vetovoimatekijöiksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Ei tarvetta isoille muutoksille

Kyselyssä selvisi, että etätöitä halutaan tehdä jatkossa samaan tapaan kuin ennenkin, ja useimmat tulisivat toimistolle mieluusti 2–3 päivänä viikossa.

- Oletukseni siitä, että kaikki muutkin kokevat oman nimetyn työpisteen tärkeäksi oli kuitenkin väärä. Suurimmalle osalle riittää, että toimistolta löytyy tarvittaessa työpiste. Vaihtuvilta pisteiltä vaaditaan kuitenkin joustavuutta esimerkiksi sähköpöydän ja säädettävien työtuolien kannalta, jotta kukin saa paikasta aina itselleen sopivan. Esiin nousi myös toive tilasta, johon voi mennä rauhassa puhumaan puhelimeen. Oma neuvotteluhuoneemme on yleensä tosi vähällä käytöllä, mutta silti koettiin, että hyvä toimiva neukkari on tärkeää olla myös Ahman tiloissa, ja se palvelee myös rauhallisena tilana puhelinkeskusteluille.

Selvityksen perusteella Ahma insinöörien nykyiset tilat vastaavat paremmin kuin hyvin työntekijöiden toiveisiin. Erityisesti kiiteltiin sijaintia Hämeenlinnan tien varrella sekä parkkipaikkojen määrää, sillä moni kulkee autolla toimiston ja työmaiden välillä pitkin päivää. Toimistolla on keittiö ja hyvä mahdollisuus lounastaa rauhallisissa tiloissa muita häiritsemättä, ja saman kadun varrelta löytyy myös lounaspaikkoja.

- Neliöitä meillä on ehkä turhan paljon, joten olemme avoimia hieman pienemmille tiloille. Yhtä hyvästä sijainnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Pohdimme nykyisten tilojen viihtyvyyden parantamista muun muassa lisäämällä huoneiden äänieristävyyttä. Joka tapauksessa, jos muutoksia tehdään, tiedämme nyt kyselyn perusteella, mitä toimitiloilta kaivataan. Ja toiveet ovat realistisia ja helposti toteutettavia, Saara Kippo kiittelee.

Äänieristyksen toivotaan myös tarjoavan paremmat mahdollisuudet kollegoiden keskisiin kahvitaukoihin, jotta muut eivät samalla häiriinny toisten jutustelusta. Kuva: Iiro Rautiainen

Etätyön haitat korjattavissa

Etätyössä on monia hyviä puolia, eikä Ahmoilla olla havaittu kotona työskentelyn vähentävän työnteon tehokkuutta.

- Olen enemmänkin vähän huolissani siitä, että työntekoa ei malteta konkreettisesti lopettaa työpäivän päättyessä ja sairastuessa ei kunnolla levätä, kun työ on mahdollista tehdä kotisohvalta. On ehkä eri asia jäädä kotiin lepäämään, jos ainoa vaihtoehto on raahautua toimistolle. Eipä sinne kehtaakaan mennä yskimään ja niiskuttamaan ja muita tartuttamaan. Kun suositus etätöihin jäämisestä tuli työnantajan suunnasta eikä työntekijän pyynnöstä, niin heräsimme myös kiinnittämään enemmän huomiota etätyöntekijän vakuuttamiseen ja ergonomiaan kotitoimistoissa.

Työterveyshuolto tekee ergonomiakatselmuksia toimistolle, mutta toistaiseksi niitä ei ole ulotettu työntekijöiden koteihin. Niinpä omien työpisteiden ergonomiasta huolehtiminen jää jokaisen omalle vastuulle. Ahmoilla kotitoimistoja on kuitenkin varustettu lisänäytöillä ja työtuoleilla. Saara arveleekin, että jatkossa työnantajien tulee huolehtia kahden työpisteen toimivuudesta, kun työ jakautuu tasaisemmin kodin ja toimiston välille.

- Periaatteeni on, että kunhan työtehtävät tulevat hoidetuiksi, ei minulle ole väliä, mistä jokainen ne tekee. Työmaiden valvojien on toki oltava saatavilla tietyn vasteajan puitteissa työmaille ja valvojien vastuulla on itse huolehtia, että näin myös tapahtuu. Itse koen tarpeelliseksi vielä nykyistä paremmin ja järjestelmällisemmin varmistaa, että näemme toisiamme riittävän usein koko porukalla, ja että myös minun kanssani pääsee jokainen kahden kesken juttelemaan, vaikka se ei enää toimistolla tapahtuisikaan.

Omat työhuoneet parantavat keskittymistä

Toimistolla työskentelyssä on taas omat puutteensa, joista yleinen hälinä lienee häiritsevin.

- Akustiikkaan ja äänieristävyyteen tulee kyllä panostaa. Toimivaa akustiikkaa ei huomaa, mutta toimimaton aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärsyyntymistä ja väsymistä ilman, että syytä välttämättä itse edes tunnistaa. Koen tärkeänä, että kaikilla on rauhallinen ja häiriötön paikka keskittymistä vaativien tehtävien tekemiseen. Ja että toimistolta löytyy myös sellainen paikka, jossa lounas- tai kahvihetki voidaan yhdessä viettää ja jutella muita häiritsemättä. Nettiyhteyksien tulee olla toimivat. Yleinen viihtyvyys on tärkeää, ja se ehkä syntyy jo siisteyden ja järjestyksen kautta.

Koska Ahmojen toimistolla on vielä omia huoneita, on monella työntekijällä se etu, että keskittymisrauhaa kaivatessaan oven voi laittaa kiinni. Avotilassa on hankalampaa ilmaista muille, ettei halua tulla häirityksi.

- Tiimityöskentely on mielestäni sellaista, että sille sovitaan aika, tavat ja varmistetaan sopivat puitteet. Vaikka istuttaisiin samassa avotilassa, niin työskentelyn kannalta ei välttämättä ole kyseessä tiimi ja silloin viereisiin pöytiin huutelu häiritsee kaikkien työrauhaa.

Omien työhuoneiden säilyttäminen on siis osoittautunut mitä parhaimmaksi ratkaisuksi, ja vähemmällä käytöllä olevat avotilatkin saadaan pienillä muutoksilla toimivimmiksi kaikille.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Johanneksenkirkon julkisivujen peruskorjaus vaatii taitoa ja sitoutumista

Johanneksenkirkossa Helsingissä käynnistyi alkuvuonna mittava peruskorjaus. Osa kirkon julkisivun betonipatsaista ja koristeista on halkeillut monesta kohdasta ja ne ovat vaarassa murentua. Noin kuusi miljoonaa euroa maksava remontti kestää Helsingin seurakuntayhtymän arvion mukaan puolitoista vuotta. Ahma insinöörit vastaa hankkeessa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista.

Korkealle kohoava Johanneksenkirkko on tuttu maamerkki monelle. Kuva: Iiro Rautianen

Vuonna 1891 valmistuneen kirkon ulkoseinissä on yli kaksikymmentä erityyppistä patsasta, jotka kuvaavat muun muassa gargoili-petoja. Noin 40 metrin korkeudella sijaitsevat patsaat ovat vaurioituneet erityisesti säärasituksen vuoksi. Säävaurioiden taustalla on mm. vaakasuoran sateen määrän ja jäätymis-sulamissyklien lisääntyminen. Osa patsaista on suojattu päältä lyijylevyin ja ne ovat siksi säilyneet muita koristeita paremmin.


Suojaisemmissa paikoissa osa kirkon alkuperäisistä betonikoristeista on vielä jäljellä, mutta iso osa on uusittu jo aiemmin vanhan mallin mukaisesti vuosikymmenien aikana tehdyissä korjauksissa. Tulevassa remontissakin uusitaan ainoastaan huonokuntoisimmat patsaat ja muut ornamentit ja osa korjataan paikalla.
Kirkkoa ympäröi koko peruskorjauksen ajan korkeat rakennustelineet. Remontin ei silti uskota vaikuttavan kirkon sisätilojen käyttöön, koska kaikki työt tehdään ulkona. Tavoitteena onkin, että toiminta voi jatkua kirkossa lähes häiriöttömästi.


Remontissa peruskorjataan myös muuta julkisivua, ikkunoita ja vesikattoa yksityiskohtineen, joissa on vähäisempiä vaurioita. Betonikoristeiden takia Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kai Heinävaara kuvaa Johanneksenkirkon korjausta erikoistyöksi, jolle ei löydy Suomessa kovin monta osaavaa tekijää.
– Työ vaatii taitoa ja sitoutumista sekä korjausmenetelmien tuntemusta ja rohkeutta lähteä mukaan osittain tuntemattomaankin vaativaan hankkeeseen.


Patsaiden kohtalo kiinnostaa ohikulkijoita

Ahma insinöörien vastuulla Johanneksenkirkon peruskorjauksessa on rakennuttaminen, rakennustöiden valvonta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinointi.

– Käytännössä työmme kattaa aikatauluseurantaa sekä kustannusten ja laaduntarkkailua. Yhtenä osana laaduntarkkailua urakoitsijan esittämät mallityöt katselmoidaan, hyväksytään tai tarvittaessa kommentoidaan uusien toimintaohjeiden kera urakoitsijalle. Korjaustöiden laajuutta tarkastellaan ja seurataan myös aktiivisesti liittyen vahvasti kustannusten ja työaikataulun seurantaan. Urakoitsijan tehokkaan omavalvonnan lisäksi hankkeen valvojat suorittavat myös pistekohtaisia tarkastuksia, Ahma insinöörit Oy:n projektipäällikkö Teemu Rantala sanoo.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala on iloinen saadessaan olla mukana historiallisen kirkon kunnostushankkeessa. Kuva: Iiro Rautiainen

Rantalan mukaan työmaasta tekee poikkeuksellisen yksityiskohtien runsaus. Mm. patsas- ja koristeornamenttien entisöinti ja kokonaan uudelleen valmistaminen nykyistä vastaaviksi on tarkkaa ja erityisosaamista vaativaa työtä. Rantala kiitteleekin projektiin valittua urakoitsijaa IKJ Rakennus Oy:tä aliurakoitsijoineen, joilta vaadittua osaamista löytyy kattavasti.

– Työtä tehdään myös korkealla ja telineiden varassa, mikä tuo omat haasteensa työn suorittamiseen. Lisäksi kohteen sijainti keskellä pääkaupunkia on huomioitava erikseen, sillä työmaasta ei saa koitua häiriötä ihmisille eikä liikenteen sujumiselle.

Rantalan mukaan ohikulkijat pysähtyvät silloin tällöin työmaan kohdalle kysymään kiinnostavan kohteen korjauksen etenemisestä.

–  Varsinkin gargoili-patsaat kiinnostavat. Joku kysyi, ovatko ne jo tulleet tiensä päähän. Monet nykyisistä ovat, mutta ne onneksi uusitaan nykyistä vastaaviksi. Patsaat koristavat Johanneksenkirkon julkisivua jatkossakin, Rantala vakuuttaa.

Kiinnostavan historiallisen kohteen korjaustyössä voi tulla eteen paljon sellaistakin, mihin muissa projekteissa ei törmää.

– Johanneksenkirkkoa on peruskorjattu aiemminkin, ja tästä löysimme äskettäin viitteitä kirkon kupariverhotuista torneista. Edelliset korjaajat ovat nimittäin kaivertaneet tornin kuparipeltiin vuosilukuja ja nimikirjaimia merkiksi omasta työpanoksestaan merkittävän kohteen ylläpidossa.

Vuoden alussa käynnistyneessä korjaustyössä on pysytty hyvin aikataulussa, eikä isompia yllätyksiä ole toistaiseksi tullut budjettiin. Tärkeintä onnistumisessa on Rantalan mukaan yhteistyön sujuvuus kaikkien korjaustyöhön osallistuvien toteuttajien kesken.

– Vastaaviin kohteisiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa on helppo tehdä töitä, ja on ilo seurata miten osaavissa käsissä työ edistyy joutuisasti, Rantala kiittelee IKJ Rakennus Oy:tä.

Kirkon vanhat yksityiskohdat ja korkealla tehtävä työ tuovat omat haasteensa korjaukseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörit valikoitui hankkeeseen tiukkojen kriteerien mukaan

Helsingin Srk-yhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinävaara kertoo, että Ahma Insinöörit valikoitui hankeeseen tiukkojen kriteerien ja julkisten hankinprosessien kautta, kuten kaikissa seurakuntayhtymän merkittävimmissä hankkeissa on tapana toimia.

–  Hanke on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja vasta työmaavaiheeseen tulleet ahmalaiset ovat päässeet hyvin ns. liikkuvaan junaan mukaan, Heinävaara kiittelee.

Merkittäviä yllätyksiä ei projektissa ole Heinävaaran mukaan toistaiseksi ilmennyt.

– Nyt jo on käynyt kuitenkin selväksi, että telineiltä tutkittaessa rakenteet ovat jonkin verran huonommassa kunnossa, kuin pari talvea aikaisemmin nostokorista tarkasteltaessa ja kuntoa silloin arvioitaessa. Tämä on kuitenkin melko tavanomaista ja odotettavaakin, Heinävaara summaa.

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim

Ruskeasuolle rakentuu 100 raitiovaunun jättivarikko

Helsingin Ruskeasuolla alkaa pian varsinainen myllerrys, kun HKL:n uuden raitiovaunuvarikon rakennustyöt pääsevät vauhtiin. Valmistuessaan varikko tulee toimimaan kaupungin toisena pääraitiotievarikkona.

Uusi varikko tulee vanhan linja-autovarikon tilalle, ja bussit joutuvat rakennustöiden ajaksi väistötilaan. Kuva: Iiro Rautiainen

Helsingin kaupungin liikennelaitos eli tutummin HKL vastaa pääkaupungin metro-, raitionvaunu- ja lauttaliikenteestä. Parhaillaan HKL:llä on meneillään harvinaisen paljon suuria rakennushankkeita, joiden hoitamiseen eivät oman talon resurssit riitä.

- HKL:lla on menossa useita suuria raitiotiehankkeita, joiden myötä vaunujen määrä kasvaa ja säilytyskapasiteettia tarvitaan lisää. HKL on uusimassa tämän vuosikymmenen aikana koko varikkokannan, mikä on täysin poikkeuksellista ihan Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis ainutlaatuinen investointi myös HKL:lle. Lisäksi samalla raitiovaunuvarikon kannelle rakennetaan noin 200 bussia vetävä bussivarikko, kertoo HKL:n varikkohankkeiden hankejohtaja ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Jarno Köykkä.

Erilaisten toteutusmallien vertailua

Ahma insinöörit tuli Ruskeasuon varikkohankkeeseen rakennuttajakonsultiksi hankesuunnittelun viimeistelyvaiheessa.

- Yksi ensimmäisistä tehtävistämme projektipäällikkömme Teemu Rantalan kanssa oli löytää hankkeelle toteutusmuoto, joka mahdollistaisi valmistumisen raitiovaunujen toimitusaikataulun mukaisesti, kuormittaisi tilaajan organisaatiota mahdollisimman vähän ja sisältäisi hankesuunnitteluvaiheessa tontille sovitetun ja toiminnallisuuden puolesta hyväksi todetun varikkorakennuksen jatkosuunnittelun, kertoo varikkohankkeessa projektinjohtajana toimiva Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

HKL:n toiseen varikkohankkeeseen, Roihupellon varikon projektiin, oli valittu toteutusmuodoksi allianssimalli, mutta aikataulusyistä se ei sopinut Ruskeasuon varikolle. Projektinjohtomallit taas olisivat edellyttäneet tilaajalta haluttua mittavampia resursseja etenkin käynnistämisvaiheessa.

Koska tilaaja oli lyönyt lukkoon jo monia seikkoja tulevan rakennuksen suhteen, aiheutti KVR- eli kokonaisvastuu-urakka potentiaalisissa urakoitsijoissa ihmetystä. Moni olisi halunnut mahdollisuuden esittää omia suunnitelmiaan ja kehitysehdotuksiaan Ruskeasuon varikkoalueesta.

- Nämäkin mahdollisuudet selvitettiin tarjouskilpailuvaiheessa. Lopulta päädyttiin kilpailuttamaan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti vain uusi varikko. Varmistaaksemme tarjoushalukkuutta ja vähentääksemme riskivarauksia urakkahinnoissa päädyimme kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jossa suunnitelmaratkaisujen sijaan neuvoteltiin lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä. Neuvotteluiden aikana tarjoajat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja tehdä kehitys- ja tarkennusehdotuksia esimerkiksi vertailuperusteisiin, osapuolten vastuisiin ja sopimusehtoihin. Tarjoushinnoista päätellen onnistuimme neuvotteluissa huomattavasti vähentämään tarjoajien epävarmuutta, iloitsee Saara Kippo.

Rakennustöillä ei haluta häiritä viereisen siirtolapuutarhan mökkeilijöitä. Kuva: Iiro Rautiainen

140 miljoonan euron hanke

Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on tietysti paljon huomioitavaa, ja erikoisen projektista tekee sekin, ettei Suomeen kovin usein rakenneta uusia varikoita. Keskellä kaupunkia sijaitseva rakennustyömaa asettaa omat haasteensa rakentamiselle.

- Varikon vieressä on esimerkiksi Ruskeasuon siirtolapuutarha, joka täytyy huomioida rakennusvaiheessa. Hankkeessa tavoitellaan BREEAM-ympäristösertifikaatin mukaista luokitusta Excellent, joka asettaa omat vaatimuksensa rakennushankkeelle. Samalla noudatamme hankkeessa myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, kertoo Jarno Köykkä.

Ympäristönäkökulmien lisäksi varikkopalapeli on vaatinut monen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvän asian yhteensovittamista.

- Sopivan toteutusmuodon löytäminen oli erityisen haastavaa ja kompromisseja kaikkien huomioitavien asioiden kannalta parhaan tuloksen saamiseksi jouduttiin tekemään. Neuvotteluvaihe työllisti toden teolla, kun haimme Teemun kanssa vastauksia tarjoajien kysymyksiin ja pohdimme, mitkä urakoitsijoiden ehdotukset ja toiveet pystymme viemään tarjouspyyntöön. Kaikkia ei pystytty miellyttämään ja muutama tarjoaja jäi neuvotteluvaiheessa pois kilpailusta. Helpottunut, innostunut ja onnistunut olo oli siinä vaiheessa, kun saimme lopulliset tarjoukset, jotka olivat keskenään samaa suuruusluokkaa sekä budjetissa, kertoo Saara Kippo.

Siirtolapuutarhan ja varikon välillä olevan kivimuuri aiotaan kunnostaa rakennustöiden yhteydessä. Kuva: Iiro Rautiainen

Varikon valmistumiseen on vielä matkaa

Hankkeen esiselvitys ja alustavat suunnitteluvaiheet ovat kestäneet jo pari vuotta, ja itse rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla. Valmiin varikon pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Monta hankalaa asiaa on kuitenkin ehditty selättämään jo tässä vaiheessa, ja varikkohankkeen osapuolet odottavat seuraavia vaiheita luottavaisina.

- Tähän saakka on päästy mahdollistamalla vuorovaikutus ja avoin keskustelu tilaajan, konsulttien, käyttäjän ja tarjoajien välillä. Tämän yhteyden uskon ja toivon jatkuvan myös nyt rakentamisen valmisteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa, sanoo Saara Kippo.

- Ahma insinöörien kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. Heidän kokokemuksensa suurista ja haastavista hankkeista auttavat myös meidän hankkeen etenemisessä. On tärkeää tilaajan näkökulmasta, että voimme luottaa haastavissa projekteissa asiantuntijoiden osaamiseen, kertoo HKL:n Jarno Köykkä.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Hankesuunnitelman teettäminen kannattaa taloyhtiössäkin

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kipon mukaan hyvä hankesuunnitelma voi säästää rahaa ja aikaa. Kuva: Iiro Rautiainen

Julkisen puolen rakennushankkeissa hankesuunnitelma laaditaan lähes aina. Mikä hankesuunnitelma on, ja voisiko siitä olla hyötyä myös yksityisissä korjaus- ja rakennushankkeissa, kuten taloyhtiöiden remonteissa?

Mitä kaikkea hankesuunnitelma sisältää?

Hankesuunnitelma toimii pohjana hankkeen jatkosuunnittelulle. Se on myös eräänlainen esite hankkeesta, ja sen perusteella kaikkien osapuolien pitäisi pystyä saamaan selkeä käsitys tulevan remontin laajuudesta, aikataulusta ja muista tavoitteista.

- Hankesuunnitelmaan kerätään ensin perustiedot: korjaus- tai rakennushankkeen sisältö, laajuus, aikataulu, rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen perustiedot, kuten käytetyt rakennusmateriaalit ja talotekniikka. Lisäksi voidaan listata rakennuksen korjaushistoriaa sekä muut tulevat korjaustarpeet. Suunnitelmassa on hyvä perustella myös hankkeen tarpeellisuus, etenkin jos sen pohjalta on tarkoitus saada vihreää valoa vaikka taloyhtiön hallitukselta, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

Hankesuunnittelussa pyritään myös tuomaan esille sellaiset muut korjaukset, jotka kannattaisi tehdä varsinaisen remontin yhteydessä. Esimerkiksi usein voi olla järkevää tasapainottaa lämmitysjärjestelmä samalla, kun tehdään putkiremonttia.

Riskien arviointi ja toimenpiteet niiden minimoimiseksi aloitetaan myös viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin ikäviä yllätyksiä tulee jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa vähemmän.

- Taloyhtiöillä on tiedossa karkeat aikataulut ja kustannusluokat suunnitelluille ylläpidon korjaustoimenpiteille. Hankesuunnitelman pitää olla niin tarkka, että sen perusteella saadaan tehtyä tarkempi kustannusarvio. Tosin hankesuunnitelmankin arvio on vielä alustava, eli muutoksiin on syytä varautua, muistuttaa Saara Kippo.

Miksi taloyhtiön kannattaa teettää hankesuunnitelma konsulttiyrityksellä?

Konsulttien kokemusta hankesuunnittelun ohjauksesta kannattaa hyödyntää myös asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjaushankkeissa.

- Meiltä löytyy hankesuunnittelun laadintaan valmiiksi pohdittu runko, jonka avulla voidaan varmistaa, että esimerkiksi haitta-ainekartoitusten ja kuntotutkimusten tarve on huomioitu ja että saadaan kokoon riittävät tiedot laadukkaan ja hankkeen tavoitteita oikeasti palvelevan hankesuunnitelman laatimiseksi. Hyvät lähtötiedot tarkoittavat realistisempaa kustannusarviota asiakkaalle, Saara Kippo kertoo.

Ihanteellista on, jos hankesuunnitteluvaiheen konsultit jatkavat myös varsinaisen remontin suunnitteluun, sillä silloin samat henkilöt pystyvät paremmin arvioimaan mahdollisten muutosten vaikutukset aikatauluun ja budjettiin. Perinpohjainen ymmärrys kohteen taustoista auttaa konsultteja myös etsimään kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut juuri kyseiseen hankkeeseen.

Millaisia karikoita hyvällä hankesuunnittelulla voidaan välttää esimerkiksi julkisivuremontin tai linjasaneerauksen yhteydessä?

Linjasaneerauskohteissa on hyvä tehdä märkätilojen kosteuskartoitukset hankesuunnitteluvaiheessa. Jos vasta remontin ollessa käynnissä paljastuukin laajempia kosteusvaurioita, on selvää, että korjauksen aikataulu ja budjetti menevät uusiksi.

- Putkiremontin yhteydessä on yleensä suhteellisen edullista korjata myös esimerkiksi ilmanvaihtoa, mutta harmillisen usein ilman kunnollista hankesuunnitelmaa tällaiset korjaukset jäävätkin myöhempään ajankohtaan erillisiksi hankkeikseen, kertoo Ahma insinöörien talonrakennustöiden valvoja Tony Stenhammar.

Myös julkisivuremonteissa on riski, että purkuvaiheessa ilmenee yllättäviä ongelmia. Riittävät ennakkotutkimukset ja niiden perusteella tehty korjaussuunnitelma säästävät aikaa ja rahaa rakentamisvaiheessa. Kun kaikki oleellinen tieto on kerätty järjestelmällisesti ja selkeästi hankesuunnitelmaan, on myös toteutussuunnittelun käynnistäminen helpompaa ja nopeampaa.

- Yksityisellä puolella teetetään hankesuunnitelmia vielä liian vähän. Yleensä tehdään suoraan toteutussuunittelua suunittelijan johdolla tai ainakin hankesuunnittelu on hyvin pienimuotoista. Julkisivuremonteissa heikon suunnittelun ongelmat näkyvät usein esimerkiksi niin, että lähdetään aluksi vain maalamaan, kun pitäisi tehdä betonikorjauksia tai lähdetään vain paikkarappaamaan, kun rappaus olisi uusittava kokonaan. Julkisivuremontin yhteydessä olisi kannattavaa myös miettiä ikkunoiden uusimis- tai kunnostustarvetta sekä tuloilmaventtiilien uusimista, toteaa Tony Stenhammar.

Jälkikäteen korjaaminen on aina kalliimpaa ja asukkaille epämiellyttävämpää kuin remontin hoitaminen kerralla maaliin.

-Hankesuunnitelmaan kannattaa panostaa, ja uskon, että tässä vaiheessa käytetyt konsulttitunnit tulevat tilaajalle kuitenkin edullisemmaksi kuin yllätysten ratkominen rakentamisen käynnistyttyä, sanoo Saara Kippo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Laadukkaasti, budjetissa ja aikataulussa – Valkjärven koululaiset saivat uuden koulun

Projektipäällikkö Teemu Rantala pitää Valkjärven kouluhanketta erityisen onnistuneena. Kuva: Iiro Rautiainen

Lokakuussa 2019 Nurmijärvellä tapahtui onnettomuus, joka vaikutti monen elämään. Valkjärven vuonna 1923 valmistunut alakoulu paloi, joten yhdessä yössä kymmenet oppilaat jäivät ilman koulupaikkaa. Kunta ryhtyikin heti toimeen väliaikaisten koulupaikkojen järjestämiseksi ja uuden kyläkoulun saamiseksi.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala tuli mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa:

- Toteuttamismalliksi päätettiin jo alkumetreillä tilaelementtirakennuksen toimitus KVR-urakkana. Tällä urakkamallilla on toteutettu kymmeniä kiireellisiä hankkeita, ja tässäkin tapauksessa se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Suunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2020, rakentaminen ja elementtien pystytys alkoivat syyskuussa 2020 ja valmis kohde vastaanotettiin joulukuussa 2020, Teemu kertoo nopeasti edenneen projektin kulusta.

Valkjärven koulun oppilaat opiskelivat reilun vuoden verran väistötiloissa ennen paluuta omaan kouluunsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Koska uuden koulun valmistumisella oli ymmärrettävästi kiire, päädyttiin rakentamisessa tilaelementteihin. Elementtien käyttö on perinteistä paikallarakentamista nopeampaa, ja lämpimissä ja kuivissa tiloissa valmistetut tilaelementit helpottavat myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa.

- Lisäksi kun huomioidaan tilaelementtien suhteellisen pitkät elinkaaret, on tilaelementtirakennuksien neliöhinta usein myös perinteistä paikallarakentamista halvempaa, Teemu huomauttaa.

Hyvällä suunnitellulla varmistetaan pitkäikäinen koulu

KVR-urakassa eli kokonaisvastuu-urakassa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Projektinjohdon näkökulmasta alkuvaihe on urakan työläin vaihe:

- KVR-urakka on todettu toimivimmaksi urakkamuodoksi tilaelementtirakennusten toimittamisessa. Urakkamuoto vaatii tarkkuutta kilpailutuksen valmistelussa ja muun muassa tilaohjelman, varusteluettelon sekä suunnitteluohjeiden laadinnassa. Kun perusasiat ovat hallinnassa, niin itse rakentamisaika etenee usein hyvinkin urakoitsijapainotteisesti.

Tilaelementeistä syntynyt uusi koulurakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 2020. Kuva: Iiro Rautiainen

Tilaelementtien käyttö ei tuo LVIS-suunnitteluun erikoisvaateita, joten tekniikan osalta käyttöiät ovat vastaavat kuin tavallisissakin kohteissa. Tilaelementit itsessään kestävät kymmeniä vuosia, joten uusi koulu tulee palvelemaan kyläläisiä melko huolettomasti seuraavat vuosikymmenet.

- Rakennus on kaiken lisäksi suunniteltu siirrettäväksi, eli mikäli tulevaisuudessa siirrolle vaikkapa viereiseen kylään tulisi tarvetta, niin ohjeiden mukaisesti siirto voidaan suorittaa hyvinkin ripeästi.

Valkjärven uusi koulu valmistui sopimusten mukaisessa aikataulussa, eikä budjetti ylittynyt tai laadullisista seikoista tarvinnut tinkiä.

- Näiden mittareiden perusteella voisi sanoa, että hanke onnistui täydellisesti! Teemu iloitsee.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Ahmojen laatujärjestelmä edistää yhdessä oppimista asiakkaan hyväksi

Noin vuoden Ahmoilla projektipäällikkönä toiminut Jyri Niskanen nimitettiin vuoden alusta yrityksen laatupäälliköksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit voivat kuulostaa kuivakkaan byrokraattisilta, mutta Ahma insinööreillä niillä on pelkkiä paperinivaskoja syvällisempi merkitys. Vuoden 2021 alusta Ahmojen laatujärjestelmän kehittämistä valvomaan nimitettiin Jyri Niskanen.

- Jyri oli heti Ahmalle tullessaan kiinnostunut sovituista toimintatavoista ja myös kyseenalaisti niitä. Ajatus Jyrin nimeämisestä laatupäälliköksi syntyi siitä, että hänellä oli aina esittää pelkän kritiikin tai kyseenalaistamisen sijaan rakentava parantamisehdotus toiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo.

Jyrille on kertynyt työkokemusta useasta paikasta, joten monenlaiset käytänteet ovat tulleet tutuiksi. Ensimmäisenä hän tarttui dokumenttien tallennustapaan:

- Ahmoilla oli jo mietitty siirtymistä VPN-yhteyden takana olevasta serveritallennuksesta pilvipalveluun. Vauhditin tätä muutosta, ja nyt pääsemme kaikki tarvittaessa vaikka työmaalla katsomaan ja muokkaamaan asiakirjoja.

Mihin laatujärjestelmää tarvitaan?

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo, että yrityksen laatujärjestelmää on päivitetty vuosien varrella aina muiden muutosten mukana:

- Useat tilaajaorganisaatiot edellyttävät kirjallista laatujärjestelmää. Sertifiointi on yksi tapa osoittaa, että järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Meillä tavoitteena on huolehtia, että laatukäsikirjamme vastaa aina organisaatiomme sen hetkisiä tarpeita. Muutoin järjestelmästä tulee helposti vain kasa tiedostoja, joista ei ole meille varsinaista hyötyä toiminnassamme.

Selkeä laatujärjestelmä toimii myös hyvänä pohjana uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Käsikirjassa esitellään esimerkiksi organisaation rakenne ja vastuunjako eri tekijöiden välillä sekä toimintaohjeet tapaturman tai sairastumisen varalta.

- Emme toki jätä perehdyttämistä laatukäsikirjan lukemisen varaan, mutta tarvittaessa sieltä voi kukin tarkistaa menettelytapoja. Järjestelmän ylläpito edellyttää omien toimintatapojemme ja -ohjeidemme päivittämistä ja kehittämistä sekä työtämme koskevan lainsäädännön, ohjeistusten ja asetusten seurantaa. Kun nämä päivitetään laatujärjestelmään, pystytään muutokset myös helposti viestimään koko organisaatiolle, Saara kertoo.

Myös malliasiakirjojen koonti ja kaikkien saataville saattaminen on asia, jota Jyri on pyrkinyt kehittämään.

- Valmiit mallit auttavat varsinkin uusia työntekijöitä toimimaan alusta asti Ahmojen työtapojen mukaisesti, Jyri kertoo.

Laatujärjestelmä auttaa sekä henkilökuntaa että asiakasta

Koko Ahman henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen. Laatupäällikkönä Jyri suunnittelee, dokumentoi ja ylläpitää toimintajärjestelmää mittareista ja palautteesta saadun tiedon perusteella sekä kouluttaa henkilökuntaa siihen liittyen.

Jyrin tehtäviin kuuluu lisäksi seurata lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia ja suunnitella niihin pohjautuen uusia toimintaohjeita sekä tehdä tarvittavat päivitykset laatu-, ympäristö- ja TTT-järjestelmiin. Jyri myös tiedottaa henkilökuntaa toimintajärjestelmän muutoksista sekä auditointien, katselmusten ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista.

- Laatujärjestelmä itsessään on vain nippu paperia, mutta me haluamme edetä siitä pidemmälle: yhdistää sertifikaatin vaatimukset ja ruohonjuuritason toiminnan käytännön työkaluiksi, jolloin arki on yksinkertaisempaa ja sujuvampaa. Ajattelen niin, että pystyn laatupäällikön tehtävässä oikeasti vaikuttamaan positiivisesti meidän omien ihmisten tekemiseen helpottamalla prosesseja. Meillä työssä on sellainen oppimisen kulttuuri, jossa jokainen voi oppia aina projekteistaan ja jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä muillekin.

Laatupäällikön tehtävät ovat olleet järjestelmälliselle Jyrille mieleen:

- Loppupeleissähän ihmiset tekevät työn, eivätkä yritykset itsessään ”tee” mitään. Kun saamme kehitettyä rutiineja etenkin projektin aloitukseen ja päättämiseen, niin asiakkaan toivomat seikat ja kaikki muu tarvittava muistetaan varmasti tehdä oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä. Asiakkaanhan ei tarvitse nähdä, mitä kaikkea täällä taustalla tapahtuu, mutta sujuvampi työ meillä näkyy kyllä myös laadukkaana lopputuloksena asiakkaalle!  

Ahmalla on ollut kirjallinen laatujärjestelmä jo vuodesta 2006, ja se sertifioitiin 2011-2012 seuraavien standardien mukaisesti: ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001. Viime vuonna Ahmat siirtyi TTT-standardin osalta ISO45001:2018-standardiin.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Moni hoivatila rakennetaan jo yksityisesti

Kuva: Hoivatilat Oyj

Erilaisia hoivatiloja kuten päiväkoteja ja palvelukortteleita rakennetaan yhä enemmän yksityisinä hankkeina. Tavallisimmin uudet tilat vuokrataan ja vuokralainen voi olla vaikkapa yksityinen päiväkoti. Myös kaupungit ja kunnat harkitsevat yhä useammin tilojen vuokrausta omien hoivatilojen rakentamisen sijaan.Ahma insinöörit on mukana kolmessa projektissa yksityiseen hoivatilojen rakentamiseen keskittyvän Hoivatilat Oyj:n kanssa.

Hoivatilat on palveluyhtiö, joka on erikoistunut hoiva- ja päiväkotitilojen, koulujen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Se on kuntien ja palveluntuottajien kokonaisvaltainen kumppani ja kiinteistöjen aktiivinen omistaja. Hoivatilojen mallissa tilan käyttäjä saa toiveidensa mukaiset tilat ns. avaimet käteen -periaatteella, yhdellä sopimuksella ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella.

Haminalaisen päiväkoti Norlandia Aallon projektiin Hoivatilat valitsivat valvonnan kumppaniksi Ahma insinöörit. Toimitusjohtaja Saara Kippo kävi esittelemässä yhtiötä ja uutta kumppania haluttiin kokeilla. Kokeilu oli onnistunut ja muut projektit varmistuivat pääosin tästä syystä. Lisäksi valinnan vaakakupissa painoi se, että käynnistyviin hankkeisiin on löytynyt juuri oikea yhdistelmä soveltuvaa kokemusta.

– On mukava käyttää sellaisia toimijoita, joiden kanssa on tottunut tekemään yhteistyötä ja joiden kanssa yhteistyö sujuu. Valvonnassa on tärkeä keskittyä oleelliseen eli valvotaan oikea-aikaisesti ja oikeita asioita. Myös riittävän laaja ja mieluummin työmaataustainen kokemus on meille tärkeää. Kumppanuudessa on hyvä ymmärtää tilaajan tahtotila ja siinä Ahma insinöörit on onnistunut hyvin, Hoivatilat Oyj:n rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo.

Hyviä parannusehdotuksia ja kitkatonta yhteistyötä

Nupposen mukaan Ahma insinöörien valvojilta tullut monesti hyviä parannusehdotuksia sekä huomattu muutaman kerran suunnitelmien vastainen toteutus. Vaikka rakentaminen on tapahtunut poikkeuksellisina aikoina, yhteistyö on ollut kitkatonta ja vastuuhenkilöt helposti vaikkakin turvajärjestelyin tavoitettavissa.

Yksityisiä hoivayksiköitä tarvitaan Nupposen arvion mukaan jatkossakin, vaikka niiden suurin tarve markkinoilla onkin ehkä tältä erää tyydytetty.

– Vanhaa rakennusmassaa korvaavia tiloja tarvitaan paljon jatkossakin ja varsinkin monilla pienemmillä kuntatoimijoilla voi olla vaikeuksia löytää alkuun varoja investoinnille, jolloin tilojen vuokramalli on perusteltu ratkaisu.

Yksityiselle toimijalle rakennettavat yksiköt ovat usein pienempiä kuin julkisen puolen kiinteistöt. Yksityinen puoli mielletäänkin tavallisesti kunnille ja kaupungeille täydentävänä rakentamisena ja palveluna.

Varsinaista eroa yksityisen ja julkisen puolen hoivarakentamisessa Nupponen ei silti näe.

- Ehkä pienuus tuo kuitenkin persoonallisuutta ja kodikkuutta rakennuksiin ja piha-alueisiin, hän arvioi.

Päiväkoti Norlandia Aalto

Päiväkoti Norlandia Aalto. Kuva: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

Norlandia Päiväkodit toimii yli 40 kunnassa ja ketjuun kuuluu 80 päiväkotiyksikköä. Yhtiö työllistää yli 750 varhaiskasvatuksen ammattilaista ja lapsia hoidossa on kaikkiaan 3700. Norlandia Päiväkotien pääkonttori sijaitsee Espoossa. Laadukas asiakaskokemus on Norlandiassa keskeinen tavoite ja päivähoitotyön keskiössä on lapsi ja hyvä arki.

Haminan kaupunki halusi kaavoittaa merenranta-aluetta ja järjesti kaavoitettavasta tonttialueesta suunnittelukilpailun, jonka Norlandia Päiväkodit voitti. Päiväkoti Norlandia Aallon rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja kohde valmistui elokuussa 2019.

Ahman vastuulla projektissa olivat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi. Meren läheisyydestä johtuen tulvaraja oli keskeinen näkökohta kosteudenhallinnassa.

Malminkartanon palvelukortteli

Malminkartanon palvelukortteli. Kuva: L Arkkitehdit Oy.

Kuntoutussäätiö myi huhtikuussa 2020 Helsingin Pakarituvantiellä sijaitsevan kiinteistön ja tontin vuokrasopimuksen hallintaoikeuden Hoivatilat Oyj:lle. Hoivatilat rakennuttaa tontille hoivapalvelukortteliksi suunnitellun uudisrakennuksen. Rakennettava kerrosala on 6938 m2, eli kyseessä on verraten iso kohde.

Palvelukortteliin tulee päiväkoti, ns. tehostettua palveluasumista, hyväkuntoisten vanhusten ryhmäkoti sekä kehitysvammaisten ryhmäkoti. Palvelukortteliin valmistuu myös koirien päiväkoti.
Syksyllä 2021 valmistuvan kiinteistön vuokrasopimukset on jo tehty. Kiinteistö on kauttaaltaan esteetön ja rakennuksen julkisivun ohjauksessa on huomioitu asemakaava.

Suunnittelu on käynnissä, työt alkavat näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella ja valmista suunnitelmien mukaan on elokuussa 2022. Ahma insinöörien roolina projektissa ovat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Espoon kristillinen koulu

Espoon kristillinen koulu. Kuva: Avario.

Espoon Matinkylään on rakenteilla kristillinen koulu. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2020 ja kohde valmistuu syyskuussa 2021. Rakennuksen päätilaaja on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry., joka tulee olemaan uudet tilat rakentavan ja omistavan Hoivatilat Oyj:n vuokralainen.

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. ylläpitää Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia, jotka toimivat vuokrakohteessa. Koulun ja päiväkodin toimintaan sisältyy myös varsinaisen opetustoiminnan lisäksi oheistoimintoja ja tilaisuuksien järjestämistä kuten mm. musiikkikoulun opetusta, aamu ja iltapäiväkerhoja, harrastuskerhoja, myyjäisiä ja vastaavia tilaisuuksia. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. alivuokraa osan opetustiloista käytettäväksi opetus- ja koulutustiloina sekä kuntalaiskäyttöön kouluajan ulkopuolella. 

Hoivatilat tilasi Ahma insinööreiltä projektiin kevyen valvontamallin talotekniikan osalta. Ahma insinöörien vastuulle kuuluvat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Teksti: Nina Alivirta


Taloyhtiön remontissa tärkeintä on muistaa asukkaat

Anni Matinheikki, Freddy Michel ja Teemu Rantala pitivät Hekan ja Ahmojen yhteistyötä onnistuneena Ratavallintien remontissa. Kuva: Iiro Rautiainen

Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjausten tarve ei lopu – ikkunoita, julkisivuja, porrashuoneita, vesijohtoja ja viemäreitä ja muuta talotekniikkaa on uusittava aika ajoin, jotta rakennukset pysyvät kunnossa, asunnot säilyttävät arvonsa ja ennen kaikkea asumistoimivuutensa ja -viihtyvyytensä.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistaman, Savelassa sijaitsevan asuinkerrostalon tilanne oli muutama vuosi sitten juuri tämä: kuntotutkimuksen mukaan vuonna 1979 valmistuneen kerrostalon julkisivujen elementtisaumat ja parvekerakenteet sekä ikkunat ja vesikatto vaativat korjausta.

Kuntotutkimusraportti saatiin 2017, ja suunnittelun kilpailutus aloitettiin huhtikuussa 2018.

- Olimme aikaisemminkin Hekalla käyttäneet Ahma insinöörien palveluja konsultoinnin ja projektinjohdon tehtävissä, ja olimme näihin aiempiin kokemuksiin tyytyväisiä, kertoo Hekan tekninen isännöitsijä Freddy Michel.

Ahma insinöörit kilpailutti ja ohjasi urakan suunnittelun ja toteutuksen. Ahmat myös valvoi aikataulua, budjettia sekä veti suunnittelu- ja työmaakokoukset. Lisäksi kaikki sellaiset juoksevat asiat, jotka rakennuttajakonsultti voi ottaa tehtäväkseen, hoituivat Ahmojen puolesta.

Ahma insinöörien Anni Matinheikki tuli työmaavaiheessa mukaan hankkeeseen projektipäällikkönä:

- Projekti sujui oikein hyvin – kohde valmistui etuajassa ja lisätyötkin pysyivät budjetissa. Tärkeintä tämänkaltaisen projektin onnistumisessa on asukkaiden huomioiminen ja selkeä, aktiivinen tiedotus.

Remontissa korjattiin myös parvekkeet ja uusittiin ikkunat. Kuva: Iiro Rautiainen

Jos asukkaiden odotukset ja hankkeen aikataulu eivät kohtaa, koko projektin voi katsoa epäonnistuneen, vaikka lopputulos olisi kuinka hieno. Aikataulu pitääkin alusta alkaen laatia realistiseksi ja työn mieluummin valistua etuajassa kuin myöhässä – silloin asukkaille tulee olo, että hanke on hallinnassa. Myös kustannusten läpinäkyvyys on tärkeässä roolissa, kun viestitään asukkaille. Matinheikki painottaa, että asukkaiden asiallinen ja hyvä kohtelu koko remontin ajan on pääasia:

- Kun asukkaat asuvat kodeissaan työn ajan, on todella tärkeää huolehtia työmaan turvallisuudesta. Projektin onnistumisessa iso rooli on työmiehillä: kun he ovat mukavia ja asiallisia ja siivoavat jälkensä, jää asukkaille hyvä mieli remontista ja lopputuloksestakin nauttii enemmän.

Annin jäätyä äitiyslomalle vei projektipäällikkö Teemu Rantala työn loppuun:

- Osallistuin projektin loppuunsaattamiseen melko viime metreillä, mutta töiden osalta kohteessa oli onnistuttu sen verran hyvin, ettei mukaan pääseminen ollut mitenkään haasteellista. Urakoitsija suoriutui vastaanottoprosessista erinomaisesti, jolloin myös suuremmilta virheiltä ja puutteilta vältyttiin vastaanoton jälkeen.

Ratavallintie 6:n iso remontti kesti reilu puoli vuotta ja valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Heka ja talon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä työn tuloksiin:

- Yhdessä asunnossa oli remontin valmistumisen jälkeen pientä ikkunan huurtumisongelmaa, mutta pääurakoitsija Concrete Urakointi Oy tuli nopeasti korjaamaan sen samalla ammattitaidolla ja asenteella kuin oli hoitanut työtä muutenkin. Muuten vikailmoituksia ei ole tullut, eli voi sanoa projektin olleen erittäin onnistunut! kiittelee Hekan Freddy Michel.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Saara Kipon vuosikatsaus: erilainen mutta hyvä vuosi

Vuodesta 2020 tuli todella erilainen kuin kukaan osasi odottaa, mutta Ahman kannalta kuitenkin onnistunut ja positiivinen, kertoo toimitusjohtaja Saara Kippo.
Uusimpia Ahmoille tulleita projekteja on Kansallisarkiston talotekniikan hankesuunnittelun ohjaus. Peruskorjauksella pyritään parantamaan kohteen sisäolosuhteita ja saattamaan talotekniikka ajan tasalle huomioiden rakennushistorialliset suojeluarvot sekä arkistovaatimukset sisäolosuhteille. Kuva: Iiro Rautiainen

Alkuvuodesta tuli pohdittua asuntorakentamisen kiivaan tahdin hidastumista, rekrytointitilannetta ja työssä jaksamista. Lähtökohdat vuoteen 2020 olivat rakennusalalla erittäin hyvät ja Ahmankin tilauskanta vahva.

Kun koronauutisia alkoi kuulua Kiinasta, oli projekteihin liittyen ensimmäisinä huolenaiheina tiettyjen rakennustarvikkeiden tai niiden komponenttien saatavuus. Ryhdyimme heti parhaamme mukaan varautumaan saatavuusongelmiin alkavien ja käynnissä olevien rakennushankkeiden osalta muun muassa selvittelemällä, mistä muualta vastaavia voitaisiin hankkia.

Korona muuttui konkreettiseksi

Kun korona levisi Suomeenkin ja rajoja ryhdyttiin sulkemaan, tuli eteen kysymys rakennustyövoiman saatavuudesta. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo sellaisessa tilanteessa, että asiat eivät enää olleet meidän konsulttien ja rakentajien käsissä. Tilanteet muuttuivat niin nopeasti, ettei mitään strategioita kerettykään kunnolla pohtimaan. Ja siinä vaiheessa, kun keskusteltiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä täällä Suomessakin, jäivät työhön liittyvät ongelmat kakkoseksi huolelle perheen ja läheisten hyvinvoinnista.

Uudenmaan rajojen sulkeminen toi itselleni jotenkin konkreettisimmin esiin sen, kuinka valtavasta asiasta oli kyse. Kirjoitin lupalappuja työntekijöillemme, jotta he pääsevät rajan yli töihin Helsinkiin. Mieleenpainuva kokemus, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse kokea uudelleen!

Rakentamisen näkymät yhdistetään vahvasti teollisuuteen, mikä on ehkä aiheuttanut tarpeettoman synkkiä arvioita koronan vaikutuksesta koko rakennusalaan. Epävarmuus on toki aina huono asia, mutta suuria muutoksia ei meidän tarjoustoimintaamme, saatuihin tilauksiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin ole ilmennyt. Asuntorakentamisen tahti oli jo muutenkin hiljentymässä ja korjausrakentamista voidaan jonkin verran viivyttää mutta ei lopettaa tai loputtomiin siirtää.

Uusi normaali muuttaa rakennusalaakin

Jo tilattujen töidemme osalta sellaisia remontteja, joissa asukkaat asuvat kodissaan remontin ajan, on jouduttu siirtämään. Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet päivittämään budjettejaan koronan aiheuttamien kustannusten takia, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotihankkeita priorisoidaan uudelleen. Toimitilapuolella pohditaan, palataanko etätöistä enää toimistoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Näillä on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia talonrakentamiseen.

Meillä Ahmalla onnistui siirtyminen etätyöhön ja uusiin palaverikäytäntöihin jouhevasti. Osa porukasta työskentelee muutenkin usein muualla kuin toimistolla, ja meillä oli valmiiksi toimivat järjestelyt, jotka mahdollistivat sujuvan etätyöskentelyn.

Kevät oli kuitenkin omituisen hektistä aikaa. Sähköpostien määrä nousi huikeasti, mikä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että tapaamiset kasvokkain vähenivät niin radikaalisti. Tuntui myös, että kaikki tekivät hommia kuin viimeistä päivää, ihan kuin sillä tavalla voitaisiin varmistaa, että työtä riittää. Kodin ja työpaikan rajat hämärtyivät, kun työpaikka oli monilla kotitoimisto ja lapset hoidettiin työpäivän ajan omien töiden lomassa. Kesäloma oli tervetullut katko kummalliseksi muuttuneeseen arkeen.

Sana hyvistä tekijöistä kiirii pitkälle

Kun muun muassa Viron rajojen sulku ei aiheuttanutkaan työmaiden pysähtymistä Suomessa, ja kesän aikana tartuntaluvut kääntyivät laskuun, alkoi usko tulevaan taas löytyä. Pieni kolaus oli kuitenkin elokuu: aiempina vuosina lomien jälkeen on paljon tullut tarjouspyyntöjä, mutta nyt olikin tosi hiljaista.

Tuntui, että lomilta ei oikein päästykään takaisin työn touhuun ja epävarmuus ja päälaelleen kääntynyt perusarki kostautui yleisenä väsymyksenä. Syyskuussa alkoi kuitenkin taas vauhtia löytyä ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden siirtyneiden yhtiökokousten myötä tarjouspyyntöjäkin tulla enemmän.

Ahmalla olemme keskittyneet viime aikoina talonrakentamiseen. Etenkin korjausrakennushankkeet luovat vahvan tukirangan toiminnallemme. Asiakkaamme ovat olleet talonrakennushankkeissakin pääosin julkisen puolen toimijoita ja nyt tavoittelemme myös yksityisen puolen asunto-osakeyhtiöitä. Hankintalaki takaa, että pääsemme kilpailemaan julkisissa hankinnoissa, yksityinen puoli tuo uudenlaisen haasteen; meidän on saatava itsemme isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden päättäjien tietoisuuteen. Tämä vaatii viestintä- ja markkinointistrategian uudelleen pohtimista. Syksyn aikana ilahduttavan moni on ottanut yhteyttä Ahman kanssa projekteissa tekemisissä olleiden henkilöiden suositusten perusteella.

Asuntojen uudis- ja korjauspuolen sekä koulu- ja päiväkotihankkeet kiinnostavat, koska niihin meillä on organisaatiossamme vahva kokemus ja osaaminen. Töölön varikon julkisivuremontti on valmistumassa ja teemme hankesuunnitelmaa kansallisarkiston talotekniikan uudistamisesta. Tällaisten historiallisten ja kaupunkikuvassa merkittävien rakennusten saneeraukseen ja ylläpitoon osallistuminen on aina erityisen palkitsevaa ja niihin mielelläni panostaisin tulevaisuudessakin!

Teksti: Saara Kippo

Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim