Hankesuunnitelman teettäminen kannattaa taloyhtiössäkin

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kipon mukaan hyvä hankesuunnitelma voi säästää rahaa ja aikaa. Kuva: Iiro Rautiainen

Julkisen puolen rakennushankkeissa hankesuunnitelma laaditaan lähes aina. Mikä hankesuunnitelma on, ja voisiko siitä olla hyötyä myös yksityisissä korjaus- ja rakennushankkeissa, kuten taloyhtiöiden remonteissa?

Mitä kaikkea hankesuunnitelma sisältää?

Hankesuunnitelma toimii pohjana hankkeen jatkosuunnittelulle. Se on myös eräänlainen esite hankkeesta, ja sen perusteella kaikkien osapuolien pitäisi pystyä saamaan selkeä käsitys tulevan remontin laajuudesta, aikataulusta ja muista tavoitteista.

- Hankesuunnitelmaan kerätään ensin perustiedot: korjaus- tai rakennushankkeen sisältö, laajuus, aikataulu, rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen perustiedot, kuten käytetyt rakennusmateriaalit ja talotekniikka. Lisäksi voidaan listata rakennuksen korjaushistoriaa sekä muut tulevat korjaustarpeet. Suunnitelmassa on hyvä perustella myös hankkeen tarpeellisuus, etenkin jos sen pohjalta on tarkoitus saada vihreää valoa vaikka taloyhtiön hallitukselta, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

Hankesuunnittelussa pyritään myös tuomaan esille sellaiset muut korjaukset, jotka kannattaisi tehdä varsinaisen remontin yhteydessä. Esimerkiksi usein voi olla järkevää tasapainottaa lämmitysjärjestelmä samalla, kun tehdään putkiremonttia.

Riskien arviointi ja toimenpiteet niiden minimoimiseksi aloitetaan myös viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin ikäviä yllätyksiä tulee jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa vähemmän.

- Taloyhtiöillä on tiedossa karkeat aikataulut ja kustannusluokat suunnitelluille ylläpidon korjaustoimenpiteille. Hankesuunnitelman pitää olla niin tarkka, että sen perusteella saadaan tehtyä tarkempi kustannusarvio. Tosin hankesuunnitelmankin arvio on vielä alustava, eli muutoksiin on syytä varautua, muistuttaa Saara Kippo.

Miksi taloyhtiön kannattaa teettää hankesuunnitelma konsulttiyrityksellä?

Konsulttien kokemusta hankesuunnittelun ohjauksesta kannattaa hyödyntää myös asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjaushankkeissa.

- Meiltä löytyy hankesuunnittelun laadintaan valmiiksi pohdittu runko, jonka avulla voidaan varmistaa, että esimerkiksi haitta-ainekartoitusten ja kuntotutkimusten tarve on huomioitu ja että saadaan kokoon riittävät tiedot laadukkaan ja hankkeen tavoitteita oikeasti palvelevan hankesuunnitelman laatimiseksi. Hyvät lähtötiedot tarkoittavat realistisempaa kustannusarviota asiakkaalle, Saara Kippo kertoo.

Ihanteellista on, jos hankesuunnitteluvaiheen konsultit jatkavat myös varsinaisen remontin suunnitteluun, sillä silloin samat henkilöt pystyvät paremmin arvioimaan mahdollisten muutosten vaikutukset aikatauluun ja budjettiin. Perinpohjainen ymmärrys kohteen taustoista auttaa konsultteja myös etsimään kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut juuri kyseiseen hankkeeseen.

Millaisia karikoita hyvällä hankesuunnittelulla voidaan välttää esimerkiksi julkisivuremontin tai linjasaneerauksen yhteydessä?

Linjasaneerauskohteissa on hyvä tehdä märkätilojen kosteuskartoitukset hankesuunnitteluvaiheessa. Jos vasta remontin ollessa käynnissä paljastuukin laajempia kosteusvaurioita, on selvää, että korjauksen aikataulu ja budjetti menevät uusiksi.

- Putkiremontin yhteydessä on yleensä suhteellisen edullista korjata myös esimerkiksi ilmanvaihtoa, mutta harmillisen usein ilman kunnollista hankesuunnitelmaa tällaiset korjaukset jäävätkin myöhempään ajankohtaan erillisiksi hankkeikseen, kertoo Ahma insinöörien talonrakennustöiden valvoja Tony Stenhammar.

Myös julkisivuremonteissa on riski, että purkuvaiheessa ilmenee yllättäviä ongelmia. Riittävät ennakkotutkimukset ja niiden perusteella tehty korjaussuunnitelma säästävät aikaa ja rahaa rakentamisvaiheessa. Kun kaikki oleellinen tieto on kerätty järjestelmällisesti ja selkeästi hankesuunnitelmaan, on myös toteutussuunnittelun käynnistäminen helpompaa ja nopeampaa.

- Yksityisellä puolella teetetään hankesuunnitelmia vielä liian vähän. Yleensä tehdään suoraan toteutussuunittelua suunittelijan johdolla tai ainakin hankesuunnittelu on hyvin pienimuotoista. Julkisivuremonteissa heikon suunnittelun ongelmat näkyvät usein esimerkiksi niin, että lähdetään aluksi vain maalamaan, kun pitäisi tehdä betonikorjauksia tai lähdetään vain paikkarappaamaan, kun rappaus olisi uusittava kokonaan. Julkisivuremontin yhteydessä olisi kannattavaa myös miettiä ikkunoiden uusimis- tai kunnostustarvetta sekä tuloilmaventtiilien uusimista, toteaa Tony Stenhammar.

Jälkikäteen korjaaminen on aina kalliimpaa ja asukkaille epämiellyttävämpää kuin remontin hoitaminen kerralla maaliin.

-Hankesuunnitelmaan kannattaa panostaa, ja uskon, että tässä vaiheessa käytetyt konsulttitunnit tulevat tilaajalle kuitenkin edullisemmaksi kuin yllätysten ratkominen rakentamisen käynnistyttyä, sanoo Saara Kippo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Laadukkaasti, budjetissa ja aikataulussa – Valkjärven koululaiset saivat uuden koulun

Projektipäällikkö Teemu Rantala pitää Valkjärven kouluhanketta erityisen onnistuneena. Kuva: Iiro Rautiainen

Lokakuussa 2019 Nurmijärvellä tapahtui onnettomuus, joka vaikutti monen elämään. Valkjärven vuonna 1923 valmistunut alakoulu paloi, joten yhdessä yössä kymmenet oppilaat jäivät ilman koulupaikkaa. Kunta ryhtyikin heti toimeen väliaikaisten koulupaikkojen järjestämiseksi ja uuden kyläkoulun saamiseksi.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala tuli mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa:

- Toteuttamismalliksi päätettiin jo alkumetreillä tilaelementtirakennuksen toimitus KVR-urakkana. Tällä urakkamallilla on toteutettu kymmeniä kiireellisiä hankkeita, ja tässäkin tapauksessa se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Suunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2020, rakentaminen ja elementtien pystytys alkoivat syyskuussa 2020 ja valmis kohde vastaanotettiin joulukuussa 2020, Teemu kertoo nopeasti edenneen projektin kulusta.

Valkjärven koulun oppilaat opiskelivat reilun vuoden verran väistötiloissa ennen paluuta omaan kouluunsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Koska uuden koulun valmistumisella oli ymmärrettävästi kiire, päädyttiin rakentamisessa tilaelementteihin. Elementtien käyttö on perinteistä paikallarakentamista nopeampaa, ja lämpimissä ja kuivissa tiloissa valmistetut tilaelementit helpottavat myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa.

- Lisäksi kun huomioidaan tilaelementtien suhteellisen pitkät elinkaaret, on tilaelementtirakennuksien neliöhinta usein myös perinteistä paikallarakentamista halvempaa, Teemu huomauttaa.

Hyvällä suunnitellulla varmistetaan pitkäikäinen koulu

KVR-urakassa eli kokonaisvastuu-urakassa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Projektinjohdon näkökulmasta alkuvaihe on urakan työläin vaihe:

- KVR-urakka on todettu toimivimmaksi urakkamuodoksi tilaelementtirakennusten toimittamisessa. Urakkamuoto vaatii tarkkuutta kilpailutuksen valmistelussa ja muun muassa tilaohjelman, varusteluettelon sekä suunnitteluohjeiden laadinnassa. Kun perusasiat ovat hallinnassa, niin itse rakentamisaika etenee usein hyvinkin urakoitsijapainotteisesti.

Tilaelementeistä syntynyt uusi koulurakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 2020. Kuva: Iiro Rautiainen

Tilaelementtien käyttö ei tuo LVIS-suunnitteluun erikoisvaateita, joten tekniikan osalta käyttöiät ovat vastaavat kuin tavallisissakin kohteissa. Tilaelementit itsessään kestävät kymmeniä vuosia, joten uusi koulu tulee palvelemaan kyläläisiä melko huolettomasti seuraavat vuosikymmenet.

- Rakennus on kaiken lisäksi suunniteltu siirrettäväksi, eli mikäli tulevaisuudessa siirrolle vaikkapa viereiseen kylään tulisi tarvetta, niin ohjeiden mukaisesti siirto voidaan suorittaa hyvinkin ripeästi.

Valkjärven uusi koulu valmistui sopimusten mukaisessa aikataulussa, eikä budjetti ylittynyt tai laadullisista seikoista tarvinnut tinkiä.

- Näiden mittareiden perusteella voisi sanoa, että hanke onnistui täydellisesti! Teemu iloitsee.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Ahmojen laatujärjestelmä edistää yhdessä oppimista asiakkaan hyväksi

Noin vuoden Ahmoilla projektipäällikkönä toiminut Jyri Niskanen nimitettiin vuoden alusta yrityksen laatupäälliköksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit voivat kuulostaa kuivakkaan byrokraattisilta, mutta Ahma insinööreillä niillä on pelkkiä paperinivaskoja syvällisempi merkitys. Vuoden 2021 alusta Ahmojen laatujärjestelmän kehittämistä valvomaan nimitettiin Jyri Niskanen.

- Jyri oli heti Ahmalle tullessaan kiinnostunut sovituista toimintatavoista ja myös kyseenalaisti niitä. Ajatus Jyrin nimeämisestä laatupäälliköksi syntyi siitä, että hänellä oli aina esittää pelkän kritiikin tai kyseenalaistamisen sijaan rakentava parantamisehdotus toiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo.

Jyrille on kertynyt työkokemusta useasta paikasta, joten monenlaiset käytänteet ovat tulleet tutuiksi. Ensimmäisenä hän tarttui dokumenttien tallennustapaan:

- Ahmoilla oli jo mietitty siirtymistä VPN-yhteyden takana olevasta serveritallennuksesta pilvipalveluun. Vauhditin tätä muutosta, ja nyt pääsemme kaikki tarvittaessa vaikka työmaalla katsomaan ja muokkaamaan asiakirjoja.

Mihin laatujärjestelmää tarvitaan?

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo, että yrityksen laatujärjestelmää on päivitetty vuosien varrella aina muiden muutosten mukana:

- Useat tilaajaorganisaatiot edellyttävät kirjallista laatujärjestelmää. Sertifiointi on yksi tapa osoittaa, että järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Meillä tavoitteena on huolehtia, että laatukäsikirjamme vastaa aina organisaatiomme sen hetkisiä tarpeita. Muutoin järjestelmästä tulee helposti vain kasa tiedostoja, joista ei ole meille varsinaista hyötyä toiminnassamme.

Selkeä laatujärjestelmä toimii myös hyvänä pohjana uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Käsikirjassa esitellään esimerkiksi organisaation rakenne ja vastuunjako eri tekijöiden välillä sekä toimintaohjeet tapaturman tai sairastumisen varalta.

- Emme toki jätä perehdyttämistä laatukäsikirjan lukemisen varaan, mutta tarvittaessa sieltä voi kukin tarkistaa menettelytapoja. Järjestelmän ylläpito edellyttää omien toimintatapojemme ja -ohjeidemme päivittämistä ja kehittämistä sekä työtämme koskevan lainsäädännön, ohjeistusten ja asetusten seurantaa. Kun nämä päivitetään laatujärjestelmään, pystytään muutokset myös helposti viestimään koko organisaatiolle, Saara kertoo.

Myös malliasiakirjojen koonti ja kaikkien saataville saattaminen on asia, jota Jyri on pyrkinyt kehittämään.

- Valmiit mallit auttavat varsinkin uusia työntekijöitä toimimaan alusta asti Ahmojen työtapojen mukaisesti, Jyri kertoo.

Laatujärjestelmä auttaa sekä henkilökuntaa että asiakasta

Koko Ahman henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen. Laatupäällikkönä Jyri suunnittelee, dokumentoi ja ylläpitää toimintajärjestelmää mittareista ja palautteesta saadun tiedon perusteella sekä kouluttaa henkilökuntaa siihen liittyen.

Jyrin tehtäviin kuuluu lisäksi seurata lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia ja suunnitella niihin pohjautuen uusia toimintaohjeita sekä tehdä tarvittavat päivitykset laatu-, ympäristö- ja TTT-järjestelmiin. Jyri myös tiedottaa henkilökuntaa toimintajärjestelmän muutoksista sekä auditointien, katselmusten ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista.

- Laatujärjestelmä itsessään on vain nippu paperia, mutta me haluamme edetä siitä pidemmälle: yhdistää sertifikaatin vaatimukset ja ruohonjuuritason toiminnan käytännön työkaluiksi, jolloin arki on yksinkertaisempaa ja sujuvampaa. Ajattelen niin, että pystyn laatupäällikön tehtävässä oikeasti vaikuttamaan positiivisesti meidän omien ihmisten tekemiseen helpottamalla prosesseja. Meillä työssä on sellainen oppimisen kulttuuri, jossa jokainen voi oppia aina projekteistaan ja jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä muillekin.

Laatupäällikön tehtävät ovat olleet järjestelmälliselle Jyrille mieleen:

- Loppupeleissähän ihmiset tekevät työn, eivätkä yritykset itsessään ”tee” mitään. Kun saamme kehitettyä rutiineja etenkin projektin aloitukseen ja päättämiseen, niin asiakkaan toivomat seikat ja kaikki muu tarvittava muistetaan varmasti tehdä oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä. Asiakkaanhan ei tarvitse nähdä, mitä kaikkea täällä taustalla tapahtuu, mutta sujuvampi työ meillä näkyy kyllä myös laadukkaana lopputuloksena asiakkaalle!  

Ahmalla on ollut kirjallinen laatujärjestelmä jo vuodesta 2006, ja se sertifioitiin 2011-2012 seuraavien standardien mukaisesti: ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001. Viime vuonna Ahmat siirtyi TTT-standardin osalta ISO45001:2018-standardiin.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Moni hoivatila rakennetaan jo yksityisesti

Kuva: Hoivatilat Oyj

Erilaisia hoivatiloja kuten päiväkoteja ja palvelukortteleita rakennetaan yhä enemmän yksityisinä hankkeina. Tavallisimmin uudet tilat vuokrataan ja vuokralainen voi olla vaikkapa yksityinen päiväkoti. Myös kaupungit ja kunnat harkitsevat yhä useammin tilojen vuokrausta omien hoivatilojen rakentamisen sijaan.Ahma insinöörit on mukana kolmessa projektissa yksityiseen hoivatilojen rakentamiseen keskittyvän Hoivatilat Oyj:n kanssa.

Hoivatilat on palveluyhtiö, joka on erikoistunut hoiva- ja päiväkotitilojen, koulujen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Se on kuntien ja palveluntuottajien kokonaisvaltainen kumppani ja kiinteistöjen aktiivinen omistaja. Hoivatilojen mallissa tilan käyttäjä saa toiveidensa mukaiset tilat ns. avaimet käteen -periaatteella, yhdellä sopimuksella ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella.

Haminalaisen päiväkoti Norlandia Aallon projektiin Hoivatilat valitsivat valvonnan kumppaniksi Ahma insinöörit. Toimitusjohtaja Saara Kippo kävi esittelemässä yhtiötä ja uutta kumppania haluttiin kokeilla. Kokeilu oli onnistunut ja muut projektit varmistuivat pääosin tästä syystä. Lisäksi valinnan vaakakupissa painoi se, että käynnistyviin hankkeisiin on löytynyt juuri oikea yhdistelmä soveltuvaa kokemusta.

– On mukava käyttää sellaisia toimijoita, joiden kanssa on tottunut tekemään yhteistyötä ja joiden kanssa yhteistyö sujuu. Valvonnassa on tärkeä keskittyä oleelliseen eli valvotaan oikea-aikaisesti ja oikeita asioita. Myös riittävän laaja ja mieluummin työmaataustainen kokemus on meille tärkeää. Kumppanuudessa on hyvä ymmärtää tilaajan tahtotila ja siinä Ahma insinöörit on onnistunut hyvin, Hoivatilat Oyj:n rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo.

Hyviä parannusehdotuksia ja kitkatonta yhteistyötä

Nupposen mukaan Ahma insinöörien valvojilta tullut monesti hyviä parannusehdotuksia sekä huomattu muutaman kerran suunnitelmien vastainen toteutus. Vaikka rakentaminen on tapahtunut poikkeuksellisina aikoina, yhteistyö on ollut kitkatonta ja vastuuhenkilöt helposti vaikkakin turvajärjestelyin tavoitettavissa.

Yksityisiä hoivayksiköitä tarvitaan Nupposen arvion mukaan jatkossakin, vaikka niiden suurin tarve markkinoilla onkin ehkä tältä erää tyydytetty.

– Vanhaa rakennusmassaa korvaavia tiloja tarvitaan paljon jatkossakin ja varsinkin monilla pienemmillä kuntatoimijoilla voi olla vaikeuksia löytää alkuun varoja investoinnille, jolloin tilojen vuokramalli on perusteltu ratkaisu.

Yksityiselle toimijalle rakennettavat yksiköt ovat usein pienempiä kuin julkisen puolen kiinteistöt. Yksityinen puoli mielletäänkin tavallisesti kunnille ja kaupungeille täydentävänä rakentamisena ja palveluna.

Varsinaista eroa yksityisen ja julkisen puolen hoivarakentamisessa Nupponen ei silti näe.

- Ehkä pienuus tuo kuitenkin persoonallisuutta ja kodikkuutta rakennuksiin ja piha-alueisiin, hän arvioi.

Päiväkoti Norlandia Aalto

Päiväkoti Norlandia Aalto. Kuva: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

Norlandia Päiväkodit toimii yli 40 kunnassa ja ketjuun kuuluu 80 päiväkotiyksikköä. Yhtiö työllistää yli 750 varhaiskasvatuksen ammattilaista ja lapsia hoidossa on kaikkiaan 3700. Norlandia Päiväkotien pääkonttori sijaitsee Espoossa. Laadukas asiakaskokemus on Norlandiassa keskeinen tavoite ja päivähoitotyön keskiössä on lapsi ja hyvä arki.

Haminan kaupunki halusi kaavoittaa merenranta-aluetta ja järjesti kaavoitettavasta tonttialueesta suunnittelukilpailun, jonka Norlandia Päiväkodit voitti. Päiväkoti Norlandia Aallon rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja kohde valmistui elokuussa 2019.

Ahman vastuulla projektissa olivat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi. Meren läheisyydestä johtuen tulvaraja oli keskeinen näkökohta kosteudenhallinnassa.

Malminkartanon palvelukortteli

Malminkartanon palvelukortteli. Kuva: L Arkkitehdit Oy.

Kuntoutussäätiö myi huhtikuussa 2020 Helsingin Pakarituvantiellä sijaitsevan kiinteistön ja tontin vuokrasopimuksen hallintaoikeuden Hoivatilat Oyj:lle. Hoivatilat rakennuttaa tontille hoivapalvelukortteliksi suunnitellun uudisrakennuksen. Rakennettava kerrosala on 6938 m2, eli kyseessä on verraten iso kohde.

Palvelukortteliin tulee päiväkoti, ns. tehostettua palveluasumista, hyväkuntoisten vanhusten ryhmäkoti sekä kehitysvammaisten ryhmäkoti. Palvelukortteliin valmistuu myös koirien päiväkoti.
Syksyllä 2021 valmistuvan kiinteistön vuokrasopimukset on jo tehty. Kiinteistö on kauttaaltaan esteetön ja rakennuksen julkisivun ohjauksessa on huomioitu asemakaava.

Suunnittelu on käynnissä, työt alkavat näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella ja valmista suunnitelmien mukaan on elokuussa 2022. Ahma insinöörien roolina projektissa ovat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Espoon kristillinen koulu

Espoon kristillinen koulu. Kuva: Avario.

Espoon Matinkylään on rakenteilla kristillinen koulu. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2020 ja kohde valmistuu syyskuussa 2021. Rakennuksen päätilaaja on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry., joka tulee olemaan uudet tilat rakentavan ja omistavan Hoivatilat Oyj:n vuokralainen.

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. ylläpitää Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia, jotka toimivat vuokrakohteessa. Koulun ja päiväkodin toimintaan sisältyy myös varsinaisen opetustoiminnan lisäksi oheistoimintoja ja tilaisuuksien järjestämistä kuten mm. musiikkikoulun opetusta, aamu ja iltapäiväkerhoja, harrastuskerhoja, myyjäisiä ja vastaavia tilaisuuksia. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. alivuokraa osan opetustiloista käytettäväksi opetus- ja koulutustiloina sekä kuntalaiskäyttöön kouluajan ulkopuolella. 

Hoivatilat tilasi Ahma insinööreiltä projektiin kevyen valvontamallin talotekniikan osalta. Ahma insinöörien vastuulle kuuluvat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Teksti: Nina Alivirta


Taloyhtiön remontissa tärkeintä on muistaa asukkaat

Anni Matinheikki, Freddy Michel ja Teemu Rantala pitivät Hekan ja Ahmojen yhteistyötä onnistuneena Ratavallintien remontissa. Kuva: Iiro Rautiainen

Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjausten tarve ei lopu – ikkunoita, julkisivuja, porrashuoneita, vesijohtoja ja viemäreitä ja muuta talotekniikkaa on uusittava aika ajoin, jotta rakennukset pysyvät kunnossa, asunnot säilyttävät arvonsa ja ennen kaikkea asumistoimivuutensa ja -viihtyvyytensä.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistaman, Savelassa sijaitsevan asuinkerrostalon tilanne oli muutama vuosi sitten juuri tämä: kuntotutkimuksen mukaan vuonna 1979 valmistuneen kerrostalon julkisivujen elementtisaumat ja parvekerakenteet sekä ikkunat ja vesikatto vaativat korjausta.

Kuntotutkimusraportti saatiin 2017, ja suunnittelun kilpailutus aloitettiin huhtikuussa 2018.

- Olimme aikaisemminkin Hekalla käyttäneet Ahma insinöörien palveluja konsultoinnin ja projektinjohdon tehtävissä, ja olimme näihin aiempiin kokemuksiin tyytyväisiä, kertoo Hekan tekninen isännöitsijä Freddy Michel.

Ahma insinöörit kilpailutti ja ohjasi urakan suunnittelun ja toteutuksen. Ahmat myös valvoi aikataulua, budjettia sekä veti suunnittelu- ja työmaakokoukset. Lisäksi kaikki sellaiset juoksevat asiat, jotka rakennuttajakonsultti voi ottaa tehtäväkseen, hoituivat Ahmojen puolesta.

Ahma insinöörien Anni Matinheikki tuli työmaavaiheessa mukaan hankkeeseen projektipäällikkönä:

- Projekti sujui oikein hyvin – kohde valmistui etuajassa ja lisätyötkin pysyivät budjetissa. Tärkeintä tämänkaltaisen projektin onnistumisessa on asukkaiden huomioiminen ja selkeä, aktiivinen tiedotus.

Remontissa korjattiin myös parvekkeet ja uusittiin ikkunat. Kuva: Iiro Rautiainen

Jos asukkaiden odotukset ja hankkeen aikataulu eivät kohtaa, koko projektin voi katsoa epäonnistuneen, vaikka lopputulos olisi kuinka hieno. Aikataulu pitääkin alusta alkaen laatia realistiseksi ja työn mieluummin valistua etuajassa kuin myöhässä – silloin asukkaille tulee olo, että hanke on hallinnassa. Myös kustannusten läpinäkyvyys on tärkeässä roolissa, kun viestitään asukkaille. Matinheikki painottaa, että asukkaiden asiallinen ja hyvä kohtelu koko remontin ajan on pääasia:

- Kun asukkaat asuvat kodeissaan työn ajan, on todella tärkeää huolehtia työmaan turvallisuudesta. Projektin onnistumisessa iso rooli on työmiehillä: kun he ovat mukavia ja asiallisia ja siivoavat jälkensä, jää asukkaille hyvä mieli remontista ja lopputuloksestakin nauttii enemmän.

Annin jäätyä äitiyslomalle vei projektipäällikkö Teemu Rantala työn loppuun:

- Osallistuin projektin loppuunsaattamiseen melko viime metreillä, mutta töiden osalta kohteessa oli onnistuttu sen verran hyvin, ettei mukaan pääseminen ollut mitenkään haasteellista. Urakoitsija suoriutui vastaanottoprosessista erinomaisesti, jolloin myös suuremmilta virheiltä ja puutteilta vältyttiin vastaanoton jälkeen.

Ratavallintie 6:n iso remontti kesti reilu puoli vuotta ja valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Heka ja talon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä työn tuloksiin:

- Yhdessä asunnossa oli remontin valmistumisen jälkeen pientä ikkunan huurtumisongelmaa, mutta pääurakoitsija Concrete Urakointi Oy tuli nopeasti korjaamaan sen samalla ammattitaidolla ja asenteella kuin oli hoitanut työtä muutenkin. Muuten vikailmoituksia ei ole tullut, eli voi sanoa projektin olleen erittäin onnistunut! kiittelee Hekan Freddy Michel.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Saara Kipon vuosikatsaus: erilainen mutta hyvä vuosi

Vuodesta 2020 tuli todella erilainen kuin kukaan osasi odottaa, mutta Ahman kannalta kuitenkin onnistunut ja positiivinen, kertoo toimitusjohtaja Saara Kippo.
Uusimpia Ahmoille tulleita projekteja on Kansallisarkiston talotekniikan hankesuunnittelun ohjaus. Peruskorjauksella pyritään parantamaan kohteen sisäolosuhteita ja saattamaan talotekniikka ajan tasalle huomioiden rakennushistorialliset suojeluarvot sekä arkistovaatimukset sisäolosuhteille. Kuva: Iiro Rautiainen

Alkuvuodesta tuli pohdittua asuntorakentamisen kiivaan tahdin hidastumista, rekrytointitilannetta ja työssä jaksamista. Lähtökohdat vuoteen 2020 olivat rakennusalalla erittäin hyvät ja Ahmankin tilauskanta vahva.

Kun koronauutisia alkoi kuulua Kiinasta, oli projekteihin liittyen ensimmäisinä huolenaiheina tiettyjen rakennustarvikkeiden tai niiden komponenttien saatavuus. Ryhdyimme heti parhaamme mukaan varautumaan saatavuusongelmiin alkavien ja käynnissä olevien rakennushankkeiden osalta muun muassa selvittelemällä, mistä muualta vastaavia voitaisiin hankkia.

Korona muuttui konkreettiseksi

Kun korona levisi Suomeenkin ja rajoja ryhdyttiin sulkemaan, tuli eteen kysymys rakennustyövoiman saatavuudesta. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo sellaisessa tilanteessa, että asiat eivät enää olleet meidän konsulttien ja rakentajien käsissä. Tilanteet muuttuivat niin nopeasti, ettei mitään strategioita kerettykään kunnolla pohtimaan. Ja siinä vaiheessa, kun keskusteltiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä täällä Suomessakin, jäivät työhön liittyvät ongelmat kakkoseksi huolelle perheen ja läheisten hyvinvoinnista.

Uudenmaan rajojen sulkeminen toi itselleni jotenkin konkreettisimmin esiin sen, kuinka valtavasta asiasta oli kyse. Kirjoitin lupalappuja työntekijöillemme, jotta he pääsevät rajan yli töihin Helsinkiin. Mieleenpainuva kokemus, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse kokea uudelleen!

Rakentamisen näkymät yhdistetään vahvasti teollisuuteen, mikä on ehkä aiheuttanut tarpeettoman synkkiä arvioita koronan vaikutuksesta koko rakennusalaan. Epävarmuus on toki aina huono asia, mutta suuria muutoksia ei meidän tarjoustoimintaamme, saatuihin tilauksiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin ole ilmennyt. Asuntorakentamisen tahti oli jo muutenkin hiljentymässä ja korjausrakentamista voidaan jonkin verran viivyttää mutta ei lopettaa tai loputtomiin siirtää.

Uusi normaali muuttaa rakennusalaakin

Jo tilattujen töidemme osalta sellaisia remontteja, joissa asukkaat asuvat kodissaan remontin ajan, on jouduttu siirtämään. Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet päivittämään budjettejaan koronan aiheuttamien kustannusten takia, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotihankkeita priorisoidaan uudelleen. Toimitilapuolella pohditaan, palataanko etätöistä enää toimistoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Näillä on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia talonrakentamiseen.

Meillä Ahmalla onnistui siirtyminen etätyöhön ja uusiin palaverikäytäntöihin jouhevasti. Osa porukasta työskentelee muutenkin usein muualla kuin toimistolla, ja meillä oli valmiiksi toimivat järjestelyt, jotka mahdollistivat sujuvan etätyöskentelyn.

Kevät oli kuitenkin omituisen hektistä aikaa. Sähköpostien määrä nousi huikeasti, mikä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että tapaamiset kasvokkain vähenivät niin radikaalisti. Tuntui myös, että kaikki tekivät hommia kuin viimeistä päivää, ihan kuin sillä tavalla voitaisiin varmistaa, että työtä riittää. Kodin ja työpaikan rajat hämärtyivät, kun työpaikka oli monilla kotitoimisto ja lapset hoidettiin työpäivän ajan omien töiden lomassa. Kesäloma oli tervetullut katko kummalliseksi muuttuneeseen arkeen.

Sana hyvistä tekijöistä kiirii pitkälle

Kun muun muassa Viron rajojen sulku ei aiheuttanutkaan työmaiden pysähtymistä Suomessa, ja kesän aikana tartuntaluvut kääntyivät laskuun, alkoi usko tulevaan taas löytyä. Pieni kolaus oli kuitenkin elokuu: aiempina vuosina lomien jälkeen on paljon tullut tarjouspyyntöjä, mutta nyt olikin tosi hiljaista.

Tuntui, että lomilta ei oikein päästykään takaisin työn touhuun ja epävarmuus ja päälaelleen kääntynyt perusarki kostautui yleisenä väsymyksenä. Syyskuussa alkoi kuitenkin taas vauhtia löytyä ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden siirtyneiden yhtiökokousten myötä tarjouspyyntöjäkin tulla enemmän.

Ahmalla olemme keskittyneet viime aikoina talonrakentamiseen. Etenkin korjausrakennushankkeet luovat vahvan tukirangan toiminnallemme. Asiakkaamme ovat olleet talonrakennushankkeissakin pääosin julkisen puolen toimijoita ja nyt tavoittelemme myös yksityisen puolen asunto-osakeyhtiöitä. Hankintalaki takaa, että pääsemme kilpailemaan julkisissa hankinnoissa, yksityinen puoli tuo uudenlaisen haasteen; meidän on saatava itsemme isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden päättäjien tietoisuuteen. Tämä vaatii viestintä- ja markkinointistrategian uudelleen pohtimista. Syksyn aikana ilahduttavan moni on ottanut yhteyttä Ahman kanssa projekteissa tekemisissä olleiden henkilöiden suositusten perusteella.

Asuntojen uudis- ja korjauspuolen sekä koulu- ja päiväkotihankkeet kiinnostavat, koska niihin meillä on organisaatiossamme vahva kokemus ja osaaminen. Töölön varikon julkisivuremontti on valmistumassa ja teemme hankesuunnitelmaa kansallisarkiston talotekniikan uudistamisesta. Tällaisten historiallisten ja kaupunkikuvassa merkittävien rakennusten saneeraukseen ja ylläpitoon osallistuminen on aina erityisen palkitsevaa ja niihin mielelläni panostaisin tulevaisuudessakin!

Teksti: Saara Kippo

Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uuden ajan jäteasemat tehdään ympäristön ehdoilla

Tammisaaren jäteasemalla on nyt paremmat tilat myös asiakaspalvelulle. Kuva: Rosk'n Roll

Länsi- ja Itä-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii Uudenmaan kuntien jätehuollosta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Yhteensä Rosk’n Rollilla on Uudellamaalla 15 jäteasemaa, joten ei ihme, että toisinaan vastaan tulee myös korjaustarpeita. Nyt perusparannusikään olivat tulleet 1990-luvun loppupuolella valmistuneet Hangon jäteasema ja Karjalohjan jäteasema. Molemmissa oli tarvetta myös isommille tiloillekin.

Lisäksi Tammisaareen tarvittiin kokonaan uusi jäteasema, sillä uusi, noin yhden hehtaarin kokoinen jäteasema tarjoaa aiempaa paremmat tilat eri jätelajeille ja asiakaspalvelulle.

– Alueelle rakennettiin käsittely- ja välivarastointikenttien lisäksi ajanmukainen toimistorakennus ja kevytrakenteinen siirtokuormaushalli. Rakennusaika oli loppukesästä 2019 alkukesään 2020, mutta onneksi tällä kertaa ei todellisia talvirakennustaitoja päästy kokeilemaan. Hanke oli myös työntekemisen kannalta onnistunut, sillä yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut, kertoo Rosk’n Rollin rakennuttaja Jorma Skyttä.

Väljästi sijoitetut kierrätyskontit helpottavat Tammisaaren jäteasemalla asiointia. Kuva: Rosk’n Roll

Turvallisuuskoordinaattorina ja kaikkien kolmen jäteasemahankkeen rakennusvalvojana toimi Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen.

- Jäteasemien valvonnassa erityistä on se, että kaikessa tekemisessä on huomioitava ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvassa ja rakennusluvassa määrittelemät vaatimukset, minkä johdosta esimerkiksi Hangossa pidettiin erityiskatselmuksia saneeratun suotovesialtaan rakenteille – onhan ehdottoman tärkeää, ettei altaasta pääse valumaan ympäristöön vaarallisia aineita, vaan kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Suotoaltaan rakenteisiin tuli asfalttia, joten asfaltin tyhjätilavaatimuksen eli tiiveyden täyttyminen oli varmistettava erillisessä katselmuksessa. Maarakentamisen osalla MARA-asetuksen soveltaminen tuli osapuolille tutuksi. Tavanomaisista projekteistani Rosk’n Roll-kohteet ovat eronneet myös isojen louhintatöiden ja hyvin laajojen maankaivuutöiden osalta, kun asemia piti laajentaa, kertoo Jani Helminen.

Tammisaaren uusi jäteasema on ehtinyt palvella kuntalaisia jo yhden kesän ajan. Kuva: Rosk’n Roll

Purkuvaiheessa piti huolehtia etenkin siitä, että jäteasemien toiminta ei häiriintynyt, sillä paikat haluttiin pitää auki koko urakan ajan.

Hangon jäteaseman perusparannus ja laajennusurakka alkoi huhtikuussa 2019, ja kohde valmistui aikataulussaan elokuun lopussa 2019. Tammisaaren uusi jäteasema avattiin niin ikään aikataulussaan 1.6.2020, vaikka korona viivästyttikin joidenkin materiaalien toimituksia. Tammisaaressa käytettiin Rosk’n Rollin ideologian mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja. Karjalohjan jäteaseman peruskorjaus ja laajennustyöt on viimeisenä listalla, mutta sekin on valmistumassa marraskuun loppuun mennessä.

- Tähän mennessä jäteasemien projektit ovat kaikkinensa sujuneet hyvin ja yhteistyö tilaajan sekä urakoitsijoiden kanssa on ollut oikein hyvää, kiittelee Jani.

Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

- Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

- Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

- Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

- Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

- Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

- Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

- Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen