Saara Kipon vuosikatsaus: erilainen mutta hyvä vuosi

Vuodesta 2020 tuli todella erilainen kuin kukaan osasi odottaa, mutta Ahman kannalta kuitenkin onnistunut ja positiivinen, kertoo toimitusjohtaja Saara Kippo.
Uusimpia Ahmoille tulleita projekteja on Kansallisarkiston talotekniikan hankesuunnittelun ohjaus. Peruskorjauksella pyritään parantamaan kohteen sisäolosuhteita ja saattamaan talotekniikka ajan tasalle huomioiden rakennushistorialliset suojeluarvot sekä arkistovaatimukset sisäolosuhteille. Kuva: Iiro Rautiainen

Alkuvuodesta tuli pohdittua asuntorakentamisen kiivaan tahdin hidastumista, rekrytointitilannetta ja työssä jaksamista. Lähtökohdat vuoteen 2020 olivat rakennusalalla erittäin hyvät ja Ahmankin tilauskanta vahva.

Kun koronauutisia alkoi kuulua Kiinasta, oli projekteihin liittyen ensimmäisinä huolenaiheina tiettyjen rakennustarvikkeiden tai niiden komponenttien saatavuus. Ryhdyimme heti parhaamme mukaan varautumaan saatavuusongelmiin alkavien ja käynnissä olevien rakennushankkeiden osalta muun muassa selvittelemällä, mistä muualta vastaavia voitaisiin hankkia.

Korona muuttui konkreettiseksi

Kun korona levisi Suomeenkin ja rajoja ryhdyttiin sulkemaan, tuli eteen kysymys rakennustyövoiman saatavuudesta. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo sellaisessa tilanteessa, että asiat eivät enää olleet meidän konsulttien ja rakentajien käsissä. Tilanteet muuttuivat niin nopeasti, ettei mitään strategioita kerettykään kunnolla pohtimaan. Ja siinä vaiheessa, kun keskusteltiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä täällä Suomessakin, jäivät työhön liittyvät ongelmat kakkoseksi huolelle perheen ja läheisten hyvinvoinnista.

Uudenmaan rajojen sulkeminen toi itselleni jotenkin konkreettisimmin esiin sen, kuinka valtavasta asiasta oli kyse. Kirjoitin lupalappuja työntekijöillemme, jotta he pääsevät rajan yli töihin Helsinkiin. Mieleenpainuva kokemus, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse kokea uudelleen!

Rakentamisen näkymät yhdistetään vahvasti teollisuuteen, mikä on ehkä aiheuttanut tarpeettoman synkkiä arvioita koronan vaikutuksesta koko rakennusalaan. Epävarmuus on toki aina huono asia, mutta suuria muutoksia ei meidän tarjoustoimintaamme, saatuihin tilauksiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin ole ilmennyt. Asuntorakentamisen tahti oli jo muutenkin hiljentymässä ja korjausrakentamista voidaan jonkin verran viivyttää mutta ei lopettaa tai loputtomiin siirtää.

Uusi normaali muuttaa rakennusalaakin

Jo tilattujen töidemme osalta sellaisia remontteja, joissa asukkaat asuvat kodissaan remontin ajan, on jouduttu siirtämään. Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet päivittämään budjettejaan koronan aiheuttamien kustannusten takia, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotihankkeita priorisoidaan uudelleen. Toimitilapuolella pohditaan, palataanko etätöistä enää toimistoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Näillä on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia talonrakentamiseen.

Meillä Ahmalla onnistui siirtyminen etätyöhön ja uusiin palaverikäytäntöihin jouhevasti. Osa porukasta työskentelee muutenkin usein muualla kuin toimistolla, ja meillä oli valmiiksi toimivat järjestelyt, jotka mahdollistivat sujuvan etätyöskentelyn.

Kevät oli kuitenkin omituisen hektistä aikaa. Sähköpostien määrä nousi huikeasti, mikä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että tapaamiset kasvokkain vähenivät niin radikaalisti. Tuntui myös, että kaikki tekivät hommia kuin viimeistä päivää, ihan kuin sillä tavalla voitaisiin varmistaa, että työtä riittää. Kodin ja työpaikan rajat hämärtyivät, kun työpaikka oli monilla kotitoimisto ja lapset hoidettiin työpäivän ajan omien töiden lomassa. Kesäloma oli tervetullut katko kummalliseksi muuttuneeseen arkeen.

Sana hyvistä tekijöistä kiirii pitkälle

Kun muun muassa Viron rajojen sulku ei aiheuttanutkaan työmaiden pysähtymistä Suomessa, ja kesän aikana tartuntaluvut kääntyivät laskuun, alkoi usko tulevaan taas löytyä. Pieni kolaus oli kuitenkin elokuu: aiempina vuosina lomien jälkeen on paljon tullut tarjouspyyntöjä, mutta nyt olikin tosi hiljaista.

Tuntui, että lomilta ei oikein päästykään takaisin työn touhuun ja epävarmuus ja päälaelleen kääntynyt perusarki kostautui yleisenä väsymyksenä. Syyskuussa alkoi kuitenkin taas vauhtia löytyä ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden siirtyneiden yhtiökokousten myötä tarjouspyyntöjäkin tulla enemmän.

Ahmalla olemme keskittyneet viime aikoina talonrakentamiseen. Etenkin korjausrakennushankkeet luovat vahvan tukirangan toiminnallemme. Asiakkaamme ovat olleet talonrakennushankkeissakin pääosin julkisen puolen toimijoita ja nyt tavoittelemme myös yksityisen puolen asunto-osakeyhtiöitä. Hankintalaki takaa, että pääsemme kilpailemaan julkisissa hankinnoissa, yksityinen puoli tuo uudenlaisen haasteen; meidän on saatava itsemme isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden päättäjien tietoisuuteen. Tämä vaatii viestintä- ja markkinointistrategian uudelleen pohtimista. Syksyn aikana ilahduttavan moni on ottanut yhteyttä Ahman kanssa projekteissa tekemisissä olleiden henkilöiden suositusten perusteella.

Asuntojen uudis- ja korjauspuolen sekä koulu- ja päiväkotihankkeet kiinnostavat, koska niihin meillä on organisaatiossamme vahva kokemus ja osaaminen. Töölön varikon julkisivuremontti on valmistumassa ja teemme hankesuunnitelmaa kansallisarkiston talotekniikan uudistamisesta. Tällaisten historiallisten ja kaupunkikuvassa merkittävien rakennusten saneeraukseen ja ylläpitoon osallistuminen on aina erityisen palkitsevaa ja niihin mielelläni panostaisin tulevaisuudessakin!

Teksti: Saara Kippo

Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uuden ajan jäteasemat tehdään ympäristön ehdoilla

Tammisaaren jäteasemalla on nyt paremmat tilat myös asiakaspalvelulle. Kuva: Rosk'n Roll

Länsi- ja Itä-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii Uudenmaan kuntien jätehuollosta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Yhteensä Rosk’n Rollilla on Uudellamaalla 15 jäteasemaa, joten ei ihme, että toisinaan vastaan tulee myös korjaustarpeita. Nyt perusparannusikään olivat tulleet 1990-luvun loppupuolella valmistuneet Hangon jäteasema ja Karjalohjan jäteasema. Molemmissa oli tarvetta myös isommille tiloillekin.

Lisäksi Tammisaareen tarvittiin kokonaan uusi jäteasema, sillä uusi, noin yhden hehtaarin kokoinen jäteasema tarjoaa aiempaa paremmat tilat eri jätelajeille ja asiakaspalvelulle.

– Alueelle rakennettiin käsittely- ja välivarastointikenttien lisäksi ajanmukainen toimistorakennus ja kevytrakenteinen siirtokuormaushalli. Rakennusaika oli loppukesästä 2019 alkukesään 2020, mutta onneksi tällä kertaa ei todellisia talvirakennustaitoja päästy kokeilemaan. Hanke oli myös työntekemisen kannalta onnistunut, sillä yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut, kertoo Rosk’n Rollin rakennuttaja Jorma Skyttä.

Väljästi sijoitetut kierrätyskontit helpottavat Tammisaaren jäteasemalla asiointia. Kuva: Rosk’n Roll

Turvallisuuskoordinaattorina ja kaikkien kolmen jäteasemahankkeen rakennusvalvojana toimi Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen.

- Jäteasemien valvonnassa erityistä on se, että kaikessa tekemisessä on huomioitava ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvassa ja rakennusluvassa määrittelemät vaatimukset, minkä johdosta esimerkiksi Hangossa pidettiin erityiskatselmuksia saneeratun suotovesialtaan rakenteille – onhan ehdottoman tärkeää, ettei altaasta pääse valumaan ympäristöön vaarallisia aineita, vaan kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Suotoaltaan rakenteisiin tuli asfalttia, joten asfaltin tyhjätilavaatimuksen eli tiiveyden täyttyminen oli varmistettava erillisessä katselmuksessa. Maarakentamisen osalla MARA-asetuksen soveltaminen tuli osapuolille tutuksi. Tavanomaisista projekteistani Rosk’n Roll-kohteet ovat eronneet myös isojen louhintatöiden ja hyvin laajojen maankaivuutöiden osalta, kun asemia piti laajentaa, kertoo Jani Helminen.

Tammisaaren uusi jäteasema on ehtinyt palvella kuntalaisia jo yhden kesän ajan. Kuva: Rosk’n Roll

Purkuvaiheessa piti huolehtia etenkin siitä, että jäteasemien toiminta ei häiriintynyt, sillä paikat haluttiin pitää auki koko urakan ajan.

Hangon jäteaseman perusparannus ja laajennusurakka alkoi huhtikuussa 2019, ja kohde valmistui aikataulussaan elokuun lopussa 2019. Tammisaaren uusi jäteasema avattiin niin ikään aikataulussaan 1.6.2020, vaikka korona viivästyttikin joidenkin materiaalien toimituksia. Tammisaaressa käytettiin Rosk’n Rollin ideologian mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja. Karjalohjan jäteaseman peruskorjaus ja laajennustyöt on viimeisenä listalla, mutta sekin on valmistumassa marraskuun loppuun mennessä.

- Tähän mennessä jäteasemien projektit ovat kaikkinensa sujuneet hyvin ja yhteistyö tilaajan sekä urakoitsijoiden kanssa on ollut oikein hyvää, kiittelee Jani.

Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

- Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

- Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

- Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

- Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

- Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

- Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

- Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen

Projektipäällikkönä poikkeusoloissa

Jyri Niskanen kotitoimistollaan.

Ahma insinöörien tuorein vahvistus, projektipäällikkö Jyri Niskanen pääsi aloittamaan uudessa työssään harvinaisen haastavana aikana. Maaliskuu 2020 jää suomalaisille mieliin koronakriisin alkamisesta, ja Jyrillä varmasti myös uuden työn aloituksesta.

Hämeenlinnassa asuva Jyri oli ehtinyt jo työstä neuvotellessaan toivoa, että saisi tehdä etätöitä mahdollisimman paljon.

- Tuo moottoritie on jo nähty moneen kertaan, enkä ole kiinnostunut katselemaan sitä yhtään enempää kuin on välttämätöntä, Jyri nauraa.

Etätöitä onkin riittänyt nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kerran-pari viikossa Jyri on katsellut tuttua kolmostietä ajellessaan esimerkiksi Helsingissä tai Nurmijärvellä sijaitseviin kohteisiinsa, mutta muuten projektipäällikkö on hoitanut paperitöitä ja tapaamisia kotitoimistoltaan.

- Suoraan sanottuna uuden työn aloittaminen tällä tavalla on ollut todella vaikeaa. Tunnen naamalta ehkä neljä tai viisi muuta ahmalaista, ja sama juttu asiakkaiden kanssa. On hankalaa rakentaa suhdetta ihmisiin, kun ei näe toista. Jos verkkopalaverissa on useampi henkilö, jää joku väkisinkin vähemmälle huomiolle. Kahden kesken videotapaamiset ovat sujuneet paremmin ja on voinut keskustella enemmän. Silti sellainen kevyt jutustelu ja kuulumisten vaihto jää vähemmälle, Jyri kertoo.

Monenlaisia kohteita työn alla

Jyri hyppäsi tällä hetkellä työpöydällään oleviin kohteisiinsa vähän kesken mukaan, eli niiden suunnittelu ja joissakin urakatkin olivat jo käynnissä hänen liittyessään joukkoon. Uudenmaan sulku ei onneksi estänyt Jyriä tutustumasta kohteisiin, vaan hän pääsi lupalapun kanssa kulkemaan rajan yli.

- Onneksi ei tarvinnut joka päivä ylittää rajaa, kyllä siinä nimittäin välillä joutui seisoskelemaan!

Vasta aloittaneella projektipäälliköllä on jo monta kohdetta käynnissä, ja selviteltävää riittää. Nurmijärvellä on meneillään laaja projekti päiväkotien ja koulujen ruuanjakeluun liittyen – uusi keskuskeittiö on jo rakennettu, ja nyt tarkoitus olisi päivittää päiväkotien ja koulujen keittiöt jakeluun sopiviksi. Projekti koostuu monesta pienestä kohteesta eli päiväkodista ja koulusta, joissa on erilaisia tarpeita muutostöiden suhteen. Suunnitelmien mukaan kaikki olisi valmista 2023. Nurmijärvellä on myös muun muassa koulujen ja päiväkotien väistötilahankkeita sekä terveyskeskuksen remontti suunnitteilla, jälkimmäisessä on syksyllä edessä kilpailutusvaihe.

Helsingissä Ylen tilamuutokset jatkuvat, ja samoin Töölön raitionvaunuvarikolla tehdään vielä raidekorjauksia. Kaarelan raitin puuelementtikoulun purkusuunnittelu on pitkällä ja seuraavaksi pitäisi kilpailuttaa urakoitsijat.

- Minulle projektin kiinnostavuus tai arvo ei synny rakennuskohteesta itsestään, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Onnistunut projekti on sellainen, jonka lopputulokseen kaikki osallistuneet voivat olla tyytyväisiä: tilaaja, tekijät, suunnittelijat ja valvojat.

Korona ei ole hidastanut tällaisten julkisten hankkeiden edistämistä, vaikka työn tekemisen tapa onkin muuttunut.

- Kotona työskentely on sinänsä hyvä asia, jota toivoinkin. Olen huomannut sen olevan tosi intensiivistä, kun kukaan ei tule tuohon ovelle kysymään mitään tai pyytämään kahville. Silti toivoisin, että tämän poikkeusajan jälkeenkin yhteiskunnassa jäisi pysyväksi ja tietoiseksi työtavaksi mielekkään etätyön järjestäminen ja turhien kokousten ja matkustelun välttäminen. Työkaverit olisi kuitenkin mukava tavata kasvokkain jossain vaiheessa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

LAADUKKAASTI TOTEUTETTU RAKENNUSHANKE KESTÄÄ AIKAA

Uudet mökit valmistuivat Furuholmiin keväällä 2017. Kuva: Espoon kaupunki

Furuholm on Espoon kaupungin työntekijöiden käytössä oleva virkistyskohde. Espoon Suvisaaristossa sijaitseva mökkikylä sai kasvojenkohotuksen kolme vuotta sitten, kun vanha päärakennus ja ulkohuussirakennus purettiin. Tilalle rakennettiin talvikauden 2016-2017 aikana neljä uutta nykyaikaista mökkiä, siisteyttä helpottava roskakatos sekä päärakennus, johon sijoitettiin kokous- ja juhlatilat ja sauna.

- Vanha huussirakennus oli aika kammottava, suoraan sanottuna. Mökkien käyttö on lisääntynyt huimasti, kun niihin saatiin sisävessat ja suihkut. Aiemmin Furuholm oli avoinna vain kesäkaudella, mutta nyt mökit sopivat ympärivuotiseen käyttöön, mikä näkyy myös käyttöasteessa, kertoo Espoon kaupungin henkilöstöneuvoston puheenjohtaja Pekka Pikkarainen.

Uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä saumattomasti. Kuva: Tuukka Partanen


Valvonnalla varmistetaan hyvä lopputulos

Vanhalle alueelle rakennettaessa haasteena oli säilyttää luonnontilaisuuden tuntu ja varoa esimerkiksi vahingoittamasta hienoja vanhoja mäntyjä. Mökit ja päärakennus suunniteltiin sopimaan vanhoihin rakennuksiin, ja ne rakennettiin paikan päällä.

- Mökkiprojekti oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. En tavallisesti pääse toimimaan rakennuttajan roolissa, ja yhteistyö rakentajien ja Ahma insinöörien valvojien kanssa sujui hyvin. Täytyy sanoa, että vaikka rakentajatkin olivat hyviä, niin en usko, että ilman näin tarkkaa valvontaa lopputuloksesta olisi tullut yhtä hyvä, Pikkarainen muistelee.

Jotain projektin onnistumisesta kertoo sekin, että rakennushankkeen aikana Espoon kaupungilla työskennellyt Teemu Rantala päätyi sittemmin Ahma insinööreille projektipäälliköksi:

- Tein tämän hankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteistyötä Ahma insinöörien kanssa ja kiinnitin silloin erityistä huomiota heidän vuorovaikutustaitoonsa niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijan kanssa. Erityisesti miellytti myös se, että tilaajana sai keskittyä pääsääntöisesti vain päätöksentekoon ja varsinainen projektin vetäminen tapahtui moitteetta Ahmojen toimesta. Hanke onnistui kustannus- ja aikatauluhallinnan sekä laadun kannalta miltei täydellisesti, Rantala kertoo.

Laadusta huolehditaan myös valmistumisen jälkeen

Viime keväänä Furuholmissa pidettiin 2-vuotistarkastus, joka läpäistiin vaivatta. 1-vuotistarkastuksessa ilmenneet pienet puutteet oli korjattu, ja nykyään mökkien käyttäjät saavatkin nauttia toimivista ja viihtyisistä vapaa-ajan tiloistaan. Mökkeihin asennetut ilmalämpöpumput lämmittävät talvella energiatehokkaasti, ja nyt niiden viilennysominaisuuskin on saatu käyttöön, joten kuuminakaan kesinä saa nukkua sopivan viileissä makuutiloissa.

Rakennustöitä oli Ahma insinööreiltä valvomassa Jukka Löfgren, joka kiittelee mukana olleita suunnittelijoita ja tekijöitä hyvästä suunnittelusta, laadukkaista materiaaleista ja hyvästä toteutuksesta.

- Urakan lopussa meinasi tulla kiirettä, mutta aikataulussa pysyttiin ilman, että sillä oli vaikutusta laatuun. Projektista mieleen jäi yksi tietty timpuri koirineen - ilman häntä (tai heitä!) hommasta ei olisi tullut yhtä laadukasta. Työmaakierrokset alkoivat leppoisasti aina pallon tai kepin heittelyllä timpurille, ei kun koiralle. Takuutarkastukset sujuivat pikaisesti, koska puutteita ei juurikaan löytynyt, Löfgren muistelee tyytyväisenä.

Viihtyisät sisätilat ja nykyajan mukavuudet ovat lisänneet mökkien suosiota. Kuva: Espoon kaupunki

Hyvin rakennetuista mökeistä ja uudesta päärakennuksesta on ollut jo paljon iloa, ja huolettomuutta lisää tieto siitä, ettei näköpiirissä ole uusia korjaustarpeita.

- Käyttäjät ovat selvästi ottaneet Furuholmin uudet tilat omikseen, sillä näin kolmen vuoden käytön jälkeen mökit ovat yhä kuin uudet. Projektissa lähdimme siitä, että materiaalien pitää olla hyvät ja vaadimme myös rakentajilta laatua. Pieniä elämisen jälkiä toki aina tulee, mutta täytyy kiitellä mökkeilijöitäkin siististi olemista ja siitä, ettei mitään isompaa ole tullut, Pikkarainen toteaa.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEEMU NAUTTII SUURTEN PROJEKTIEN TUOMISTA HAASTEISTA

Teemu Rantalan tämänhetkisiin projekteihin kuuluu Nurmijärvellä toimivan Maaniitun koulun peruskorjausurakka. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien tuoreimpiin tekijöihin kuuluu projektipäällikkö Teemu Rantala. Kävimme Teemun kanssa tutustumassa Nurmijärvellä toimivaan Maaniitun kouluun, jonka peruskorjauksen projektinhallinnassa hän on mukana.

Aloitit Ahmalla syksyllä 2019 – miten päädyit tänne?

Tein yhteistyötä muutaman kerran Ahmojen kanssa ollessani Espoon kaupungilla tilaajaorganisaatiossa rakennuttamisen hankepäällikkönä. Panin jo silloin merkille, että Ahma insinöörit erottuivat muista erityisillä vuorovaikutustaidoillaan sekä ammattiosaamisellaan. Jatkoin töitä vielä muutaman vuoden Espoossa ja hetken aikaa Hyvinkään kaupungilla, kunnes toimitusjohtaja Saara otti yhteyttä ja kertoi vapaana olevasta paikasta projektipäällikkönä. Sen pidempään miettimättä totesin, että nyt oli oikea hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Millaisia projekteja olet päässyt tekemään?

Ahma insinööreillä on tällä hetkellä todella monipuolinen tilanne hankkeiden osalta. Aiempaa kokemusta pääsee hyödyntämään useissa urakoissa, sillä monet hankkeet ovat omalta osaltani perusrakennuttamista. Mukavaa uutta haastetta on aina se, että pääsee tutustumaan uusiin tilaajaorganisaatioihin ja eri toimintatapoihin projektien vetämisessä. Tämän hetkisiin projekteihin kuuluu muiden muassa kouluhankkeita eri urakkamuodoilla, Ylen toimitilamuutoksia, HKL:n raide- ja varikkoprojekteja sekä Helsingin kaupungin asuntokohteita.

Millaista työ Ahmalla on?

Minut otettiin syksyllä vastaan erittäin lämpimästi uudella työpaikalla ja pääsin miltei saman tien tutustumaan meneillään oleviin ja tuleviin hankkeisiin. Työskentely on erittäin joustavaa ja sopii täten etätyöstä nauttiville, eli ainakin itselle. Lisäksi työssä pääsee kiertämään erilaisia työmaita useamman kerran viikossa, mikä on aina yhtä mielenkiintoista. Työporukkamme on lämmin ja hyvin yhteen hitsaantunut.

Millainen on tavallinen työviikkosi?

Keskimäärin työviikkoon sisältyy neljä kokouksen pitämistä työmailla, joskus voi olla useampikin ja joskus vähemmän. Kokousten ohella työskentelen etänä noin kerran tai kaksi viikossa ja muuten toimistolla. Toimisto- ja etätyöt koostuvat hyvin paljon sähköpostien läpikäymisestä sekä suunnittelun ja työmaan ohjaamisesta. Näiden lisäksi aikaa voi myös kulua esimerkiksi urakoiden kilpailutusasiakirjojen laadintaan.

Mitä harrastat?

Metsästystä, tennistä (kesällä), salibandyä (talvella) ja kuntosalia (satunnaisesti). Metsästys on sen monimuotoisuudestaan johtuen edellä luetelluista se, joka vie usein hyvinkin paljon vapaa-aikaa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

MITÄ LUVASSA VUODELLE 2020?

Toimitusjohtaja Saara Kippo, Ahma insinöörit Oy,  Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo pohtii viime vuotta koko rakennusalan ja Ahman kannalta ja kertoo videolla toiveistaan tälle vuodelle.

Miten vuosi 2019 sujui Ahman kannalta?
Ahmalla lähdettiin vuoteen 2019 hyvästä työtilanteesta ja sellaisena se säilyi koko vuoden. Tarjouspyyntöjä tuli tiuhaan tahtiin ja tarjouskilpailuissa pärjättiin hyvin. Vuonna 2018 usea hanke meni hetkeksi jäihin, kun asuntorakentamisen vilkkauden takia ei saatu kilpailukykyisiä urakkatarjouksia. Näitä sitten myös käynnistettiin uudelleen viime vuonna. Selvästi enemmän kilpailua syntyi jo urakoiden osalta. Vaikka toisaalta rakentamisen rauhoittuminen osittain urakoiden kilpailuttamisen osalta helpottaa meidän työtämme, on tietysti selvää että se enteilee toimeksiantojen vähenemistä konsulttienkin osalta. Me voimme tähän ainakin toistaiseksi suhtautua rauhallisin mielin, koska käynnissä on monta pitkäkestoista projektia.

Rekrytointi ei tunnu rakennuttamisen asiantuntijoiden taikka valvojien osalta kovasti helpottuneen. Me saimme tiukasta tilanteesta huolimatta kasvatettua Ahman porukkaa sekä projektipäälliköllä, että rakennustöiden valvojalla viime vuonna. Kimmo aloitti keväällä valvojana ja sen lisäksi, että täytti odotukset siinä hommassa, niin osoittautui myös erittäin hyväksi kustannuslaskijaksi ja tätä osaamista on päästy projekteissa jo hyödyntämään. Teemu nimettiin meille projektipäälliköksi syksyllä. Teemu oli meille tuttu aiemmista Espoolle tehdyistä hankkeista, joissa hän oli Espoon Tilapalveluiden edustajana tilaajan roolissa. Eli tiesimme saavamme hyvän kaverin tiimiimme.

Ahma on itse hyvä esimerkki nykyaikaisesta rakennusalan yrityksestä, jossa henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma on mukavan vaihteleva – näkyykö se jotenkin toiminnassanne?
Asiantuntijuus kehittyy parhaiten kokemuksesta ja kiinnostuksesta sekä oppia uutta että kehittää olemassa olevaa. Se, että meillä on vanhempia konkareita ja nuorempia asiantuntijoita luo mahdollisuudet hiljaisen tiedon siirtoon puolin ja toisin. Mutta sitä pitää myös kannustaa ja ohjata. Meidän pitää huolehtia, että projekteissa saatu oppi, hyvät ja huonot kokemukset, onnistuneet kokeilut ja toimivaksi todetut toimintatavat tuodaan kaikkien tietoon. Silloin ne ehkä toisistaan iän takia poikkeavat näkemykset pystytään huomioimaan meidän oman toimintamme kokonaisuuden kannalta. Ei ole niin, että vain vanhempi opettaa nuorempaa. Tuoreet näkökulmat hyödyttävät kyllä niitä konkareitakin.

Sukupuolieroja en sinänsä pidä oleellisena. Naiset ovat paikkansa rakennusalalla löytäneet ja vakiinnuttaneet. Toki tämä ala on edelleen erittäin miesvoittoista, mutta itselläni ei ole ainakaan sellaista käsitystä, että tämän takia naisia ei alalle saataisi tai että meillä olisi kovin paksuja lasikattoja rikottavanamme. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain omakohtaisiin kokemuksiini, enkä väheksy sen työn tärkeyttä, jota minkä tahansa alan tasa-arvoisuuden eteen tehdään.

Entä miten koko alalle voisi saada enemmän nuoria?
Uutisoinnissa korostuu koko ajan enemmän ihmisten, eikä pelkästään nuorten, tarve tehdä mielekästä työtä. Se minkä kukin kokee mielekkäänä, vaihtelee laajasti. Itse viihdyin Ahmalla heti, sillä vaikka en ollut vielä valmistunut, minulle annettiin monipuolisia työtehtäviä, jotka tuntuivat merkityksellisiltä ja joissa sain oppia. Itsenäisyyttä oli riittävästi, vastuuta annettiin sopivasti, tukea ja opastusta sai, kun sitä tarvitsi sekä mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Työnantajien ja esimiesten on tärkeää huolehtia, että työssä jaksetaan. Jatkuva uutisointi työssä uupuvista ihmisistä ei varmasti kannusta ketään hakeutumaan alalle. Jos voimme vakuuttavasti ja todellisen toimintamme esimerkkien kautta osoittaa, että tällä alalla palkka ja vastuuvaatimukset kohtaavat, työura ei katkea uupumiseen ja vaikutusmahdollisuuksia on oman kehityksen, yritysten toiminnan, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja jopa ilmaston muutoksen osalta, niin emme ainakaan sammuta kenenkään kipinää rakennusalan työtä kohtaan.

Mitä kuuluu vuonna 2019 käynnissä olleille hankkeille? Töölön varikon korjaustöitä olemme olleet valvomassa ja ohjaamassa jo yli pari vuotta. Nyt ollaan päästy jo sisätiloista kaupunkikuvassakin näkyvään vaiheeseen, kun julkisivukorjaukset ovat alkaneet. Kahden urakan (sisäpuoliset raiteiden vaihdot ja lattiakorjaukset sekä julkisivu-urakka) yhteensovitus ja rajaukset on saatu toimimaan hyvin.

Ylen Mediatalon laaja peruskorjaus ja toimitilamuutokset valmistuivat syksyllä. Tilat ovat raikkaat ja modernit ja niistä pääsemme itsekin nauttimaan Ylen muiden hankkeiden ohella, kun uutukaisissa tiloissa välillä kokoustamme.

Hämeentiellä Sepon työt jatkuvat samaan malliin. Harmia ovat aiheuttaneet vanhat, helposti rikkoontuvat putket, joiden tarkkoja sijainteja taikka kuntoa ei aina ole tiedossa. Tilanteet taklataan yksi kerrallaan ja työ etenee aikataulussa.

Yliopiston metroaseman myymälätason uudistus, johon jo aiemmassa vaiheessa sisältyi Kaisaniemenkadun lasipyramidien purku saatiin myös valmiiksi 2019 lopulla. Myymälätaso, joka toimii kulkureittinä mm. Vuorikadulle, Fennia-kortteliin, metrolaiturille ja Vilhonkadulle oli normaalikäytössä koko rakentamisen ajan.

Millaisia projekteja Ahmalla on luvassa vuonna 2020?

Viime aikoina Ahmalla ollaan vahvasti keskitytty talonrakentamiseen ja meillä onkin nyt tosi monipuolisesti hankkeita tältä sektorilta; asuinrakennusten uudiskohteita ja peruskorjausta, koulujen ja päiväkotien uudishankkeita ja peruskorjausta, toimitilamuutoksia ja nyt jännittävänä uutuutena raitiovaunuvarikoiden uudisrakennuskohteita. Meillä on jo kokemusta varikoiden peruskorjauksista Töölön varikolla, Metrovarikolla ja Vallilan varikolla. Uusia raitiovaunuvarikoita ei Helsingissä tai muuallakaan Suomessa ole rakennettu vuosikymmeniin. Tampereelle tietysti uuden raitiovaunun myötä sellainen tulee ja nyt Helsingissä on aloitettu kolmen uuden varikon rakentamisen valmistelu. Ahma on mukana käynnistämässä niistä kahta; Laajasalon ja Ruskeasuon varikoita. Sen lisäksi, että meillä on rakennusten käyttötarkoituksen kannalta erilaisia toimeksiantoja, niin ne ovat myös hankinta- ja urakkamuodoltaan monipuolisia.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

TULEVIEN ASUKKAIDEN ASIALLA

KOy Ida Aalbergin tie 1 etenee hyvää vauhtia. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Uudisrakennuskohteissa on omat erityispiirteensä valvonnan suhteen, ja etenkin asuinrakennusten kohdalla on vaikea välttää miettimästä, mikä merkitys hyvällä valvonnalla on asukkaidensa tulevien kotien kannalta. Valvoja varmistaa, että kodit tulevat rakennetuksi määräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen.

Tällä hetkellä Ahma valvoo kahta SATOn kerrostalokohdetta, jotka ovat valmistumassa tänä vuonna Helsingin Pitäjänmäkeen ja Pohjois-Haagaan.

Elementtikylpyhuoneet vauhdittavat valmistusta


Helsingin Pohjois-Haagaan valmistuu syksyllä moderneja vuokrakoteja. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Pohjois-Haagasta, osoitteesta Ida Aalbergin tie 1, purettiin vanha liiketila, jonka tilalle on valmistumassa kaksi asuinkerrostaloa pysäköintihalleineen. 7- ja 8-kerroksisiin taloihin tulee yhteensä 105 SATOn vuokra-asuntoa, joiden rakentamisesta vastaa Fira. Rakennustöitä valvoo Ahma insinöörien Jukka Löfgren, LVI-töitä Seppo Savolainen ja sähkö- ja automaatiovalvojana toimii Markus Hyyppä.

Purkamaan päästiin viime vuoden helmikuussa, ja varsinainen rakentaminen alkoi heinäkuussa 2019. Asuinrakennukset valmistuvat tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Rakentamista vauhdittavat massaräätälöidyt Fira Modules -kylpyhuone-elementit, jotka nostetaan kuiluun päällekkäin. Ajatus moduuleista voi herättää ensin kysymyksiä: miten sellainen oikein toimii ja miltä se näyttää? Fira Modules -kylpyhuonemoduulit valmistetaan tehtaassa, mikä takaa niiden korkean laatutason. Moduulien rakenne- ja kalusteratkaisuissa on huomioitu kestävyys, laatu ja muokattavuus, joilla varmistetaan tuotteiden pitkä elinkaari. Ilmeeltään moduulikylpyhuoneet ovat moderneja, ja niissä on valittavana eri pintamateriaalivaihtoehtoja sekä varustelutasoja.

- Moduulielementtien käytössä on huomioitava toki se, että vesikattoa ei voi tehdä valmiiksi ennen kuin kaikki elementit ovat paikoillaan. Tämä vaatii erityistä tarkkaavaisuuttaa suojausten suhteen, kertoo rakennustöiden valvoja Jukka Löfgren.

Rakennusvalvoja Jukka Löfgrenin mukaan SATOn projektit ovat sujuneet valvonnan näkökulmasta hyvin. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Valvonnan näkökulmasta KOy Ida Aalbergin tie 1:ssä on ollut harvinaisempaa myös pysäköintihallin paikoituskansi, joka toteutetaan jälkijännitettynä paikallavaluholvina tavallisen teräsbetonirakenteen sijaan. Näin lopputulos on kestävämpi ja sirompi. Kaikki on kuitenkin sujunut kohteessa hyvin, ja näyttää siltä, että uudet asukkaat pääsevät koteihinsa aikataulussa.

Omistusasuntoja pienellä alkupääomalla

Toinen Ahmojen valvonnassa tällä hetkellä oleva asuintaloprojekti on As Oy Talin Estelle, jonka rakentamisesta vastaa Skanska. 8-kerroksiseen taloon valmistuu yhteensä 36 asuntoa, joista suurin osa on perheasuntoja, mutta myös yksiöitä ja kaksioita on tarjolla.

Pitäjänmäen Kutomotie 14 E:hen valmistuvasta Talin Estellestä voi ostaa asunnon SATO Joustokoti -osaomistussopimuksella, jolloin uuteen kotiin pääsee käsiksi vain 15 prosentin osuudella myyntihinnasta – loput voi lunastaa viiden vuoden kuluttua tai myydä koko asunnon takaisin SATOlle. Talin Estelle valmistuu kesäkuussa 2020.

Ahmoilta projektissa on mukana sama poppoo kuin Ida Aalbergin tielläkin, eli sähkö- ja automaatiovalvoja Markus Hyyppä, LVI-valvoja Seppo Savolainen ja rakennustöiden valvoja Jukka Löfgren, joka vastaa tässä kohteessa myös kosteudenhallintakoordinaattorin töistä.

- Laadukkaan valvonnan merkitys on meille valtava, sillä tulemme olemaan niin myyjän, omistajan sekä vuokranantajan ominaisuudessa kohteiden koko elinkaaren aikana. Laadunvalvonta rakennusvaiheessa on erittäin tärkeä osa kohteiden elinkaarta sekä SATOn strategian mukaista asiakas ensin -ideologiaa. Ahma insinöörien toimintatavat tukevat tätä tilaajan toivetta hyvin, ja tässä suhteessa olemmekin erittäin tyytyväisiä yhteistyöstämme näissä hankkeissa, kertoo SATOn rakennuttajapäällikkö Jari Kiesilä

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim