Restaurointihaaveet avasivat ovet erikoistumiselle

Anni Matinheikki haluaisi jatkossa keskittyä historiallisten rakennusten korjauksiin. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien projektipäällikkö Anni Matinheikki on jo vuosien ajan saanut työpöydälleen työpaikkansa historiallisten rakennusten korjaushankkeita. Kiinnostus konservointiin ja restaurointiin on elänyt Annin mielessä jo pitkään, ja yksi unelma siihen liittyen on jo toteutunut, kun hän vuosi sitten aloitti restaurointiopinnot töiden ohessa.

- Olin vuosien varrella aina välillä etsinyt tietoa konservoinnin ja restauroinnin opiskelumahdollisuuksista, mutta paikat tuntuivat olevan maantieteellisesti liian kaukana tai muuten liian vaikeasti saavutettavia. Kokopäivätyöstä tuntui mahdottomalta irrottautua esimerkiksi neljän vuoden koulutusohjelmaan tai muuttaa toiselle puolelle Suomea.

Muutamien yhteensattumien johdattamana aika ja paikka erikoistumisopintoihin löytyikin yllättäen. Perhevapaalla olevan Annin oli tarkoitus lähteä joksikin aikaa Englantiin miehensä työn perässä, kun korona peruuttikin muuttoaikeet.

- Juttelin jälleen kerran jonkun kanssa restaurointihaaveistani ja innostuin taas katsomaan, onko mitään tarjolla. Kävi ilmi, että Turun ammattiopistosäätiö on muutaman vuoden ajan tarjonnut mahdollisuutta opiskella rakennusten restaurointia. Kun koronan vuoksi työni oli muuttunut lähes kokonaan etätyöksi ja mieheni pystyi jatkamaan etätöitä perhevapaansa jälkeen Englanti-reissun peruunnuttua, meillä olikin yhtäkkiä mahdollisuus muuttaa Turkuun.

Restaurointi vaatii läsnäoloa, sillä opinnot suoritetaan pääosin erilaisilla työmailla harjoitellen. Onneksi Turussa oli valmiiksi jo lasten kummejakin, joten päätös opintovapaalle jäämisestä ja uuteen kaupunkiin muuttamisesta oli helppo.

Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen itselleen kodiksi ja ateljeeksi suunnittelema Hvitträskin rakennukset valmistuivat 1903-1905. Nyt työn alla on entisen talousrakennuksen, nykyisen ravintolarakennuksen peruskorjaus, ja Anni toimii hankkeessa projektipäällikkönä. Kuva: Iiro Rautiainen

Joustava työ mahdollisti opinnot

Ahmoilla ehdotukseen opintovapaasta ja osa-aikaisesta työskentelystä suhtauduttiin kannustavasti. Suojelukohteiden ja muiden vanhojen rakennusten säästävään korjaamiseen erikoistunut osaaja on toki työnantajalle arvokas asia, vaikka opiskelun vuoksi Anni ei olekaan vuoden aikana ehtinyt osallistua täyspäiväisesti Ahmojen toimintaan.

- Pyysin, että voisin ottaa pari projektia opintojeni oheen, ja heti, kun tarjouksemme Hvitträskin ja Kansallismuseon hankkeista oli hyväksytty, sainkin ne hoitaakseni. Nämä ovat minusta todella kiinnostavia projekteja ja tukevat tietysti hyvin opintojanikin.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Anni valmistuu restaurointialan artesaaniksi kesällä 2022. Sen jälkeen Anni toivoo saavansa mahdollisimman paljon erikoisosaamistaan vastaavia projekteja.

Vanhojen rakennusten korjaaminen vaatii laajaa ymmärrystä käytetyistä rakennustavoista ja -materiaaleista. Kuva: Iiro Rautiainen

- Haluan olla meillä Ahmalla historiallisten hankkeiden asiantuntija, sillä suojelluissa kohteissa tarvitaan vähän erilaista projektinjohto-otetta kuin tavanomaisemmissa korjauskohteissa. Erityisesti minua innostavat vähän pienemmät kohteet, sillä niissä projektinjohto voi olla luovempaa ja ketterämpää. Ihan unelmakohde olisi joku samantapainen hanke kuin Kyösti Kakkosen Rauhalinnan kunnostus Savonlinnassa: että projektin edetessä voisi rakennusta kunnioittaen päättää mitä tehdään eikä edetä jäykästi totutulla kaavalla, jossa ensin lyödään suunnitelmat lukkoon ja sitten edetään niiden mukaan.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pitkä projekti päätökseen: Töölön raitionvaunuvarikko on nyt entistä ehompi

Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen ja projektipäällikkö Jyri Niskanen iloitsevat pitkän hankkeen saattamisesta kunnialla päätökseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Töölön raitiovaunuvarikko Helsingin kantakaupungissa on käynyt läpi muutaman vuoden peruskorjauksen. Nyt jo 108 vuoden ikään ehtinyt varikko on saanut vuonna 2017 alkaneessa saneerauksessa uuden vesikaton, ja myös julkisivu ja sisätilojen kiskot ja lattiarakenteet on kunnostettu.

- Tulin itse mukaan hankkeeseen melko loppumetreillä eli viimeisten raiteiden 15 ja 16 kunnostukseen. Koko varikko on nyt käyttökunnossa, kertoo Ahma insinöörien projektipäällikkö Jyri Niskanen.

Ahma insinööreiltä projektissa on eri vaiheissa ollut mukana useampiakin osaajia, mutta rakennusvalvoja Jani Helminen on nähnyt varikkoremontin kaikki vaiheet:

- Erikoista tässä hankkeessa on tietysti se, että varikko on ollut koko ajan raitiovaunujen käytössä. Töiden tahdistukset ja vaiheistukset on pitänyt käydä tarkasti läpi, jotta raitiovaunut pääsevät aina sovituille raiteille. On tarvittu tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kanssa. Katselmuksia ja työmaakokouksia on pidetty runsaasti, jotta esimerkiksi käyttäjän muutostoiveet on voitu huomioida työn aikanakin. Haasteellinen ja mielenkiintoinen hanke!

Varikkorakennus kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Julkisivun kauniit koristeet pääsevät korjattuina oikeuksiinsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Historian havinaa ja tiukkoja aikatauluja

Varikkorakennus on myös historiallisesti arvokas kohde, ja Janin mukaan kaikki säästettäväksi suunniteltu onnistuttiin säilyttämään ja julkisivujen upeat koristeetkin ehostettiin entiseen loistoonsa. Aivan kaikkea vanhaa ei varikolla ollut tarkoituksenmukaista säästää:

- Nykyään taukohuoneena toimivan vanhan lipunmyyntitilan julkisivulaatoitus oli suunniteltu vaihdettavan rappaukseksi. Tämä muutos vaati useita palavereja Helsingin kaupunginmuseon sekä rakennusvalvonnan kanssa, mutta lopulta laatoituksen vaihto rappaukseksi onnistui, Jani kertoo.

Elokuussa 2021 tehtiin osittainen käyttöönottokatselmus, joka sujui kiireellisestä tarpeesta huolimatta mallikkaasti.

- Syysliikenteen alkaessa työt raiteella 15 oli saatu niin valmiiksi, että onnistuimme käyttäjän toiveesta järjestämään osittaisen käyttöönottokatselmuksen etuajassa heti seuraavalle päivälle. Tästä erityiset kiitokset urakoitsijoille ja muille projektiryhmän jäsenille, Anna Martemaa HKL:ltä kertoo.

Kiskojen korjaus tehtiin osissa, jotta raitionvaunuilla oli saneerauksenkin aikana aina joku osa käytössä. Kuva: Iiro Rautiainen

Vastaanottokokous pidettiin syyskuun lopussa ja rakennustyöt varikolla ovat vihdoin hiljenneet. Historiallisen varikon saneeraushanke jää ahmalaisille mieleen ainutlaatuisena työnä.

- Perinteisempiin talonrakennushankkeisiin tottuneelle ihmiselle varikon korjaus on tietenkin tosi toisenlainen homma. Raitionvaunujen vuoksi hanke oli esimerkiksi sähköturvallisuuden osalta aivan erilainen kuin tavalliset rakennukset. Jo suunnittelu vaati tavallista tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa huolehtimista kiskojen sekä niihin liittyvien huolto- ja pesulinjojen toiminnan kannalta. Raidekorjauksen tehnyt urakoitsija oli kyllä hyvä ja yhteistyökykyinen, joten itse työt etenivät varsin sujuvasti, Jyri kiittelee.

Janille puolestaan varikon laajat betonikorjaukset ja laattojen valut olivat projektin mielenkiintoisinta antia.

- Myös aikataulun seuranta oli kiinnostavaa, kun projektissa tehtiin useamman urakoitsijan voimin sekä sisä- että ulkopuolisia töitä, Jani kertoo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Johanneksenkirkon peruskorjaus etenee aikataulussaan – katso video!

Ennen kesää kerroimme Johanneksenkirkon peruskorjauksesta, missä Ahma insinöörit vastaa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista. Johanneksenkirkon peruskorjaus on paljolti korkean paikan ulkotyötä, joka on asettanut joillekin työvaiheille erityisiä vaatimuksia.

Tällä hetkellä työmaa on valmistautumassa seuraavaan vaiheeseen, jossa kirkon eteläpuolen telineet puretaan ja siirretään pohjoispuolelle. Ensimmäisen vaiheen korjaustyöt ovat edenneet hyvin aikataulussa laadusta tinkimättä, eikä mitään ennalta-arvaamatonta ole toistaiseksi tullut vastaan.

Projektipäällikkönä hankkeessa on Ahma insinöörien Teemu Rantala. Rantala vastaa aikataulun, laadun ja kustannusten seurannasta. Näistä pidetään työmaalla säännöllisesti erillispalavereita, joissa seurataan kokonaistilannetta. Tämä helpottaa aikataulussa ja budjetissa pysymistä.

Gargoili-patsaiden entisöinti vaatii erityistä taiteellista osaamista

Gargoili-patsaan muotti ennen valua. Kuva: Entisöinti Athene Oy. 

Erityinen työvaihe projektissa on ollut betonikoristeiden entisöinti eli suurimittaiset muotti- ja paikallavalutyöt.

Varsinkin gargoili-patsaiden kohtalo on kiinnostanut monia työmaan ohi kulkevia. Gargoili tulee ranskan sanasta gargouille, joka tarkoittaa irvokasta veistoshahmoa, jonka tehtävä on pitää pahat voimat loitolla. Niillä on myös käytännöllinen tehtävä johtaa katolle satanut vesi pois. Ulkonevien gargoilien kautta sadevesi lentää mahdollisimman kauas seinästä ehkäisten seinän rapautumista.

Rantala ja rakennusvalvojana projektissa toimiva Ahma insinöörien Jukka Löfgren kävivät elokuussa katselmoimassa entisöintitöitä Entisöinti Athene Oy:n tiloissa Lohjan Muijalassa.
Kokemusta Johanneksenkirkosta Entisöinti Athenen Peter Backmanilla on jo entuudestaan. Hän on nyt neljättä kertaa mukana rakennuksen korjaustöissä. Silti gargoilien ja muiden ornamenttien entisöinti oli nytkin ainutlaatuinen ja haastavakin projekti.

- Tällä kertaa uusimme yhden isommista gargoilipedoista kokonaan. Siihen kului 400 litraa betonia, mikä on valtava massa ja kertoo työn kokoluokasta ja prosessin haastavuudesta. Myös uusittavat pienoistornit ovat valtavan kokoisia betonitöitä.

Kokonaan uusittavan isomman gargoili-patsaan muotti valmistettiin Entisöinti Athenen pajalla vanhaa patsasta hyödyntäen.

- Ensin uusittavasta gargoilista tehdään kipsivalos, joka terävöitetään. Terävöitetystä mallista saadaan uusi muotti, josta tehdään lopullinen betonivalos. Muotin valmistumisen jälkeen se asennettiin millimetrin tarkasti tornin seinälle valutöiden suorittamista varten, Backman kuvailee.

Muottien valmistaminen vaatii tekijältään erityistä taiteellista ja käsityöosaamista.

- Athenella on laaja verkosto käsityöalan ammattilaisia vastaamassa entisöintiprojekteista. Osaajia löytyy niin betoni-, metalli-, maalaus, rappaus- ja puutöiden kuin peltitöidenkin osalta. He ovat kaikki käsityöläisammattilaisia ja taiteilijoita omilla aloillaan.

Tuuli haastaa korkean paikan töitä

Johanneksenkirkon peruskorjaus alkoi kattojen paikkauksella, joka tehtiin nostimella. Loputkin työt on tehty pääosin yläilmoissa telineillä.

Tuuli tuo omat haasteensa korkean paikan ulkotöihin, mutta siitä huolimatta työt ovat sujuneet hyvin.

- Ulkona kova tuuli voi vaikeuttaa tai hidastaa joitakin työvaiheita. Yläilmoissa tuulee aina jonkin verran ja se vaikuttaa esimerkiksi betonipaikkausten jälkihoitoon siten, että niitä on kasteltava tiheästi liian nopean kuivumisen ehkäisemiseksi.


Projekti valmis elokuussa 2022

Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko on Helsingin kolmanneksi vanhin kirkko.  Johanneksenkirkko on Pohjoismaissa ainutlaatuinen uusgoottilainen kirkkorakennus, koska se on edelleen alkuperäisessä asussaan ja se halutaan myös säilyttää sellaisena.

Johanneksenkirkon peruskorjauksen on määrä olla valmis elokuussa 2022.

Videolta pääset kurkistamaan korjaustöiden kulisseihin:

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim

Ahmojen toimitilat vastaavat jatkossakin hybridityön vaatimuksiin

Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan toimistolle halutaan myös tulevaisuudessa, mutta tiloja voisi hiukan päivittää.

Toimitusjohtaja Saara Kippo aikoo itse jatkossa työskennellä pääosin toimistolla. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien toimitiloja Helsingin Haagassa ei koskaan edes harkittu muutettavaksi viimeisimpien avokonttoritrendien mukaiseksi, mikä on ollut oikea onnenpotku tätä päivää ajatellen. Koronan tuoman etätyön lisääntymisen myötä Ahmoilla tehtiin tänä keväänä kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden toiveita toimiston jatkon suhteen.

- Tällä hetkellä toimistossamme on omat työpisteet kaikille pääkaupunkiseudun Ahmoille. Lähtökohta on ollut, että jokaisella olisi oma nimetty paikka ja vaikka paperia käsitellään koko ajan vähemmän, niin myös säilytystilaa niille papereille ja mapeille, joita edelleen tarvitaan työskentelyssä. Valvojat viettävät pääosan ajastaan työmaita kiertäen ja heille työpisteet on sijoitettu avotilaan. Avotila on sermeillä jaettu, eli kylki kyljessä ei istuta, vaan jokaisella on oma soppi. Projektipäälliköt, toimitusjohtaja ja talousjohtaja istuvat omissa huoneissaan. Heidän työnsä sijoittuu enemmän työpisteen ääreen ja puhelimessakin pystyy paremmin keskustelemaan häiritsemättä muita, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo nykyjärjestelyistä.

Etätyö lisääntyi väliaikaisesti

Etätyösuositusten tullessa voimaan myös Ahmoilla jäätiin kotiin. Ennen koronaakaan kaikki olivat harvemmin paikalla yhtä aikaa, mutta etätyösuosituksen alettua jäi varsinkin avotila tyhjäksi.

- Meillä on kaikilla ollut mahdollisuus tehdä etätöitä jo ennen koronaa, mutta kokoukset työmailla ja asiakkaiden tiloissa ovat tuoneet valvojat ja projektipäälliköt joka tapauksessa Helsinkiin ja samalla usein ainakin poikkeamaan toimistolla. Etäkokousten myötä nämä käynnit toimistolla selvästi vähenivät, Saara Kippo sanoo.

Etäkokoukset toivat toisenkin muutoksen työskentelyyn, kun pöytäkirjojen ja sopimusten allekirjoitukset siirtyivät sähköisiin järjestelmiin: tarve tulostaa ja säilyttää papereita väheni merkittävästi. Sen sijaan toimivien ja varmojen nettiyhteyksien tärkeys korostui.

Kun työpäivän aikana pitää siirtyä toimistolta työmaille ja takaisin, nousevat pysäköinnin helppous ja näppärä sijainti valtaväylän varrella toimiston tärkeiksi vetovoimatekijöiksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Ei tarvetta isoille muutoksille

Kyselyssä selvisi, että etätöitä halutaan tehdä jatkossa samaan tapaan kuin ennenkin, ja useimmat tulisivat toimistolle mieluusti 2–3 päivänä viikossa.

- Oletukseni siitä, että kaikki muutkin kokevat oman nimetyn työpisteen tärkeäksi oli kuitenkin väärä. Suurimmalle osalle riittää, että toimistolta löytyy tarvittaessa työpiste. Vaihtuvilta pisteiltä vaaditaan kuitenkin joustavuutta esimerkiksi sähköpöydän ja säädettävien työtuolien kannalta, jotta kukin saa paikasta aina itselleen sopivan. Esiin nousi myös toive tilasta, johon voi mennä rauhassa puhumaan puhelimeen. Oma neuvotteluhuoneemme on yleensä tosi vähällä käytöllä, mutta silti koettiin, että hyvä toimiva neukkari on tärkeää olla myös Ahman tiloissa, ja se palvelee myös rauhallisena tilana puhelinkeskusteluille.

Selvityksen perusteella Ahma insinöörien nykyiset tilat vastaavat paremmin kuin hyvin työntekijöiden toiveisiin. Erityisesti kiiteltiin sijaintia Hämeenlinnan tien varrella sekä parkkipaikkojen määrää, sillä moni kulkee autolla toimiston ja työmaiden välillä pitkin päivää. Toimistolla on keittiö ja hyvä mahdollisuus lounastaa rauhallisissa tiloissa muita häiritsemättä, ja saman kadun varrelta löytyy myös lounaspaikkoja.

- Neliöitä meillä on ehkä turhan paljon, joten olemme avoimia hieman pienemmille tiloille. Yhtä hyvästä sijainnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Pohdimme nykyisten tilojen viihtyvyyden parantamista muun muassa lisäämällä huoneiden äänieristävyyttä. Joka tapauksessa, jos muutoksia tehdään, tiedämme nyt kyselyn perusteella, mitä toimitiloilta kaivataan. Ja toiveet ovat realistisia ja helposti toteutettavia, Saara Kippo kiittelee.

Äänieristyksen toivotaan myös tarjoavan paremmat mahdollisuudet kollegoiden keskisiin kahvitaukoihin, jotta muut eivät samalla häiriinny toisten jutustelusta. Kuva: Iiro Rautiainen

Etätyön haitat korjattavissa

Etätyössä on monia hyviä puolia, eikä Ahmoilla olla havaittu kotona työskentelyn vähentävän työnteon tehokkuutta.

- Olen enemmänkin vähän huolissani siitä, että työntekoa ei malteta konkreettisesti lopettaa työpäivän päättyessä ja sairastuessa ei kunnolla levätä, kun työ on mahdollista tehdä kotisohvalta. On ehkä eri asia jäädä kotiin lepäämään, jos ainoa vaihtoehto on raahautua toimistolle. Eipä sinne kehtaakaan mennä yskimään ja niiskuttamaan ja muita tartuttamaan. Kun suositus etätöihin jäämisestä tuli työnantajan suunnasta eikä työntekijän pyynnöstä, niin heräsimme myös kiinnittämään enemmän huomiota etätyöntekijän vakuuttamiseen ja ergonomiaan kotitoimistoissa.

Työterveyshuolto tekee ergonomiakatselmuksia toimistolle, mutta toistaiseksi niitä ei ole ulotettu työntekijöiden koteihin. Niinpä omien työpisteiden ergonomiasta huolehtiminen jää jokaisen omalle vastuulle. Ahmoilla kotitoimistoja on kuitenkin varustettu lisänäytöillä ja työtuoleilla. Saara arveleekin, että jatkossa työnantajien tulee huolehtia kahden työpisteen toimivuudesta, kun työ jakautuu tasaisemmin kodin ja toimiston välille.

- Periaatteeni on, että kunhan työtehtävät tulevat hoidetuiksi, ei minulle ole väliä, mistä jokainen ne tekee. Työmaiden valvojien on toki oltava saatavilla tietyn vasteajan puitteissa työmaille ja valvojien vastuulla on itse huolehtia, että näin myös tapahtuu. Itse koen tarpeelliseksi vielä nykyistä paremmin ja järjestelmällisemmin varmistaa, että näemme toisiamme riittävän usein koko porukalla, ja että myös minun kanssani pääsee jokainen kahden kesken juttelemaan, vaikka se ei enää toimistolla tapahtuisikaan.

Omat työhuoneet parantavat keskittymistä

Toimistolla työskentelyssä on taas omat puutteensa, joista yleinen hälinä lienee häiritsevin.

- Akustiikkaan ja äänieristävyyteen tulee kyllä panostaa. Toimivaa akustiikkaa ei huomaa, mutta toimimaton aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärsyyntymistä ja väsymistä ilman, että syytä välttämättä itse edes tunnistaa. Koen tärkeänä, että kaikilla on rauhallinen ja häiriötön paikka keskittymistä vaativien tehtävien tekemiseen. Ja että toimistolta löytyy myös sellainen paikka, jossa lounas- tai kahvihetki voidaan yhdessä viettää ja jutella muita häiritsemättä. Nettiyhteyksien tulee olla toimivat. Yleinen viihtyvyys on tärkeää, ja se ehkä syntyy jo siisteyden ja järjestyksen kautta.

Koska Ahmojen toimistolla on vielä omia huoneita, on monella työntekijällä se etu, että keskittymisrauhaa kaivatessaan oven voi laittaa kiinni. Avotilassa on hankalampaa ilmaista muille, ettei halua tulla häirityksi.

- Tiimityöskentely on mielestäni sellaista, että sille sovitaan aika, tavat ja varmistetaan sopivat puitteet. Vaikka istuttaisiin samassa avotilassa, niin työskentelyn kannalta ei välttämättä ole kyseessä tiimi ja silloin viereisiin pöytiin huutelu häiritsee kaikkien työrauhaa.

Omien työhuoneiden säilyttäminen on siis osoittautunut mitä parhaimmaksi ratkaisuksi, ja vähemmällä käytöllä olevat avotilatkin saadaan pienillä muutoksilla toimivimmiksi kaikille.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Johanneksenkirkon julkisivujen peruskorjaus vaatii taitoa ja sitoutumista

Johanneksenkirkossa Helsingissä käynnistyi alkuvuonna mittava peruskorjaus. Osa kirkon julkisivun betonipatsaista ja koristeista on halkeillut monesta kohdasta ja ne ovat vaarassa murentua. Noin kuusi miljoonaa euroa maksava remontti kestää Helsingin seurakuntayhtymän arvion mukaan puolitoista vuotta. Ahma insinöörit vastaa hankkeessa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista.

Korkealle kohoava Johanneksenkirkko on tuttu maamerkki monelle. Kuva: Iiro Rautianen

Vuonna 1891 valmistuneen kirkon ulkoseinissä on yli kaksikymmentä erityyppistä patsasta, jotka kuvaavat muun muassa gargoili-petoja. Noin 40 metrin korkeudella sijaitsevat patsaat ovat vaurioituneet erityisesti säärasituksen vuoksi. Säävaurioiden taustalla on mm. vaakasuoran sateen määrän ja jäätymis-sulamissyklien lisääntyminen. Osa patsaista on suojattu päältä lyijylevyin ja ne ovat siksi säilyneet muita koristeita paremmin.


Suojaisemmissa paikoissa osa kirkon alkuperäisistä betonikoristeista on vielä jäljellä, mutta iso osa on uusittu jo aiemmin vanhan mallin mukaisesti vuosikymmenien aikana tehdyissä korjauksissa. Tulevassa remontissakin uusitaan ainoastaan huonokuntoisimmat patsaat ja muut ornamentit ja osa korjataan paikalla.
Kirkkoa ympäröi koko peruskorjauksen ajan korkeat rakennustelineet. Remontin ei silti uskota vaikuttavan kirkon sisätilojen käyttöön, koska kaikki työt tehdään ulkona. Tavoitteena onkin, että toiminta voi jatkua kirkossa lähes häiriöttömästi.


Remontissa peruskorjataan myös muuta julkisivua, ikkunoita ja vesikattoa yksityiskohtineen, joissa on vähäisempiä vaurioita. Betonikoristeiden takia Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kai Heinävaara kuvaa Johanneksenkirkon korjausta erikoistyöksi, jolle ei löydy Suomessa kovin monta osaavaa tekijää.
– Työ vaatii taitoa ja sitoutumista sekä korjausmenetelmien tuntemusta ja rohkeutta lähteä mukaan osittain tuntemattomaankin vaativaan hankkeeseen.


Patsaiden kohtalo kiinnostaa ohikulkijoita

Ahma insinöörien vastuulla Johanneksenkirkon peruskorjauksessa on rakennuttaminen, rakennustöiden valvonta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinointi.

– Käytännössä työmme kattaa aikatauluseurantaa sekä kustannusten ja laaduntarkkailua. Yhtenä osana laaduntarkkailua urakoitsijan esittämät mallityöt katselmoidaan, hyväksytään tai tarvittaessa kommentoidaan uusien toimintaohjeiden kera urakoitsijalle. Korjaustöiden laajuutta tarkastellaan ja seurataan myös aktiivisesti liittyen vahvasti kustannusten ja työaikataulun seurantaan. Urakoitsijan tehokkaan omavalvonnan lisäksi hankkeen valvojat suorittavat myös pistekohtaisia tarkastuksia, Ahma insinöörit Oy:n projektipäällikkö Teemu Rantala sanoo.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala on iloinen saadessaan olla mukana historiallisen kirkon kunnostushankkeessa. Kuva: Iiro Rautiainen

Rantalan mukaan työmaasta tekee poikkeuksellisen yksityiskohtien runsaus. Mm. patsas- ja koristeornamenttien entisöinti ja kokonaan uudelleen valmistaminen nykyistä vastaaviksi on tarkkaa ja erityisosaamista vaativaa työtä. Rantala kiitteleekin projektiin valittua urakoitsijaa IKJ Rakennus Oy:tä aliurakoitsijoineen, joilta vaadittua osaamista löytyy kattavasti.

– Työtä tehdään myös korkealla ja telineiden varassa, mikä tuo omat haasteensa työn suorittamiseen. Lisäksi kohteen sijainti keskellä pääkaupunkia on huomioitava erikseen, sillä työmaasta ei saa koitua häiriötä ihmisille eikä liikenteen sujumiselle.

Rantalan mukaan ohikulkijat pysähtyvät silloin tällöin työmaan kohdalle kysymään kiinnostavan kohteen korjauksen etenemisestä.

–  Varsinkin gargoili-patsaat kiinnostavat. Joku kysyi, ovatko ne jo tulleet tiensä päähän. Monet nykyisistä ovat, mutta ne onneksi uusitaan nykyistä vastaaviksi. Patsaat koristavat Johanneksenkirkon julkisivua jatkossakin, Rantala vakuuttaa.

Kiinnostavan historiallisen kohteen korjaustyössä voi tulla eteen paljon sellaistakin, mihin muissa projekteissa ei törmää.

– Johanneksenkirkkoa on peruskorjattu aiemminkin, ja tästä löysimme äskettäin viitteitä kirkon kupariverhotuista torneista. Edelliset korjaajat ovat nimittäin kaivertaneet tornin kuparipeltiin vuosilukuja ja nimikirjaimia merkiksi omasta työpanoksestaan merkittävän kohteen ylläpidossa.

Vuoden alussa käynnistyneessä korjaustyössä on pysytty hyvin aikataulussa, eikä isompia yllätyksiä ole toistaiseksi tullut budjettiin. Tärkeintä onnistumisessa on Rantalan mukaan yhteistyön sujuvuus kaikkien korjaustyöhön osallistuvien toteuttajien kesken.

– Vastaaviin kohteisiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa on helppo tehdä töitä, ja on ilo seurata miten osaavissa käsissä työ edistyy joutuisasti, Rantala kiittelee IKJ Rakennus Oy:tä.

Kirkon vanhat yksityiskohdat ja korkealla tehtävä työ tuovat omat haasteensa korjaukseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörit valikoitui hankkeeseen tiukkojen kriteerien mukaan

Helsingin Srk-yhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinävaara kertoo, että Ahma Insinöörit valikoitui hankeeseen tiukkojen kriteerien ja julkisten hankinprosessien kautta, kuten kaikissa seurakuntayhtymän merkittävimmissä hankkeissa on tapana toimia.

–  Hanke on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja vasta työmaavaiheeseen tulleet ahmalaiset ovat päässeet hyvin ns. liikkuvaan junaan mukaan, Heinävaara kiittelee.

Merkittäviä yllätyksiä ei projektissa ole Heinävaaran mukaan toistaiseksi ilmennyt.

– Nyt jo on käynyt kuitenkin selväksi, että telineiltä tutkittaessa rakenteet ovat jonkin verran huonommassa kunnossa, kuin pari talvea aikaisemmin nostokorista tarkasteltaessa ja kuntoa silloin arvioitaessa. Tämä on kuitenkin melko tavanomaista ja odotettavaakin, Heinävaara summaa.

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim

Ruskeasuolle rakentuu 100 raitiovaunun jättivarikko

Helsingin Ruskeasuolla alkaa pian varsinainen myllerrys, kun HKL:n uuden raitiovaunuvarikon rakennustyöt pääsevät vauhtiin. Valmistuessaan varikko tulee toimimaan kaupungin toisena pääraitiotievarikkona.

Uusi varikko tulee vanhan linja-autovarikon tilalle, ja bussit joutuvat rakennustöiden ajaksi väistötilaan. Kuva: Iiro Rautiainen

Helsingin kaupungin liikennelaitos eli tutummin HKL vastaa pääkaupungin metro-, raitionvaunu- ja lauttaliikenteestä. Parhaillaan HKL:llä on meneillään harvinaisen paljon suuria rakennushankkeita, joiden hoitamiseen eivät oman talon resurssit riitä.

- HKL:lla on menossa useita suuria raitiotiehankkeita, joiden myötä vaunujen määrä kasvaa ja säilytyskapasiteettia tarvitaan lisää. HKL on uusimassa tämän vuosikymmenen aikana koko varikkokannan, mikä on täysin poikkeuksellista ihan Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis ainutlaatuinen investointi myös HKL:lle. Lisäksi samalla raitiovaunuvarikon kannelle rakennetaan noin 200 bussia vetävä bussivarikko, kertoo HKL:n varikkohankkeiden hankejohtaja ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Jarno Köykkä.

Erilaisten toteutusmallien vertailua

Ahma insinöörit tuli Ruskeasuon varikkohankkeeseen rakennuttajakonsultiksi hankesuunnittelun viimeistelyvaiheessa.

- Yksi ensimmäisistä tehtävistämme projektipäällikkömme Teemu Rantalan kanssa oli löytää hankkeelle toteutusmuoto, joka mahdollistaisi valmistumisen raitiovaunujen toimitusaikataulun mukaisesti, kuormittaisi tilaajan organisaatiota mahdollisimman vähän ja sisältäisi hankesuunnitteluvaiheessa tontille sovitetun ja toiminnallisuuden puolesta hyväksi todetun varikkorakennuksen jatkosuunnittelun, kertoo varikkohankkeessa projektinjohtajana toimiva Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

HKL:n toiseen varikkohankkeeseen, Roihupellon varikon projektiin, oli valittu toteutusmuodoksi allianssimalli, mutta aikataulusyistä se ei sopinut Ruskeasuon varikolle. Projektinjohtomallit taas olisivat edellyttäneet tilaajalta haluttua mittavampia resursseja etenkin käynnistämisvaiheessa.

Koska tilaaja oli lyönyt lukkoon jo monia seikkoja tulevan rakennuksen suhteen, aiheutti KVR- eli kokonaisvastuu-urakka potentiaalisissa urakoitsijoissa ihmetystä. Moni olisi halunnut mahdollisuuden esittää omia suunnitelmiaan ja kehitysehdotuksiaan Ruskeasuon varikkoalueesta.

- Nämäkin mahdollisuudet selvitettiin tarjouskilpailuvaiheessa. Lopulta päädyttiin kilpailuttamaan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti vain uusi varikko. Varmistaaksemme tarjoushalukkuutta ja vähentääksemme riskivarauksia urakkahinnoissa päädyimme kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jossa suunnitelmaratkaisujen sijaan neuvoteltiin lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä. Neuvotteluiden aikana tarjoajat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja tehdä kehitys- ja tarkennusehdotuksia esimerkiksi vertailuperusteisiin, osapuolten vastuisiin ja sopimusehtoihin. Tarjoushinnoista päätellen onnistuimme neuvotteluissa huomattavasti vähentämään tarjoajien epävarmuutta, iloitsee Saara Kippo.

Rakennustöillä ei haluta häiritä viereisen siirtolapuutarhan mökkeilijöitä. Kuva: Iiro Rautiainen

140 miljoonan euron hanke

Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on tietysti paljon huomioitavaa, ja erikoisen projektista tekee sekin, ettei Suomeen kovin usein rakenneta uusia varikoita. Keskellä kaupunkia sijaitseva rakennustyömaa asettaa omat haasteensa rakentamiselle.

- Varikon vieressä on esimerkiksi Ruskeasuon siirtolapuutarha, joka täytyy huomioida rakennusvaiheessa. Hankkeessa tavoitellaan BREEAM-ympäristösertifikaatin mukaista luokitusta Excellent, joka asettaa omat vaatimuksensa rakennushankkeelle. Samalla noudatamme hankkeessa myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, kertoo Jarno Köykkä.

Ympäristönäkökulmien lisäksi varikkopalapeli on vaatinut monen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvän asian yhteensovittamista.

- Sopivan toteutusmuodon löytäminen oli erityisen haastavaa ja kompromisseja kaikkien huomioitavien asioiden kannalta parhaan tuloksen saamiseksi jouduttiin tekemään. Neuvotteluvaihe työllisti toden teolla, kun haimme Teemun kanssa vastauksia tarjoajien kysymyksiin ja pohdimme, mitkä urakoitsijoiden ehdotukset ja toiveet pystymme viemään tarjouspyyntöön. Kaikkia ei pystytty miellyttämään ja muutama tarjoaja jäi neuvotteluvaiheessa pois kilpailusta. Helpottunut, innostunut ja onnistunut olo oli siinä vaiheessa, kun saimme lopulliset tarjoukset, jotka olivat keskenään samaa suuruusluokkaa sekä budjetissa, kertoo Saara Kippo.

Siirtolapuutarhan ja varikon välillä olevan kivimuuri aiotaan kunnostaa rakennustöiden yhteydessä. Kuva: Iiro Rautiainen

Varikon valmistumiseen on vielä matkaa

Hankkeen esiselvitys ja alustavat suunnitteluvaiheet ovat kestäneet jo pari vuotta, ja itse rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla. Valmiin varikon pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Monta hankalaa asiaa on kuitenkin ehditty selättämään jo tässä vaiheessa, ja varikkohankkeen osapuolet odottavat seuraavia vaiheita luottavaisina.

- Tähän saakka on päästy mahdollistamalla vuorovaikutus ja avoin keskustelu tilaajan, konsulttien, käyttäjän ja tarjoajien välillä. Tämän yhteyden uskon ja toivon jatkuvan myös nyt rakentamisen valmisteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa, sanoo Saara Kippo.

- Ahma insinöörien kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. Heidän kokokemuksensa suurista ja haastavista hankkeista auttavat myös meidän hankkeen etenemisessä. On tärkeää tilaajan näkökulmasta, että voimme luottaa haastavissa projekteissa asiantuntijoiden osaamiseen, kertoo HKL:n Jarno Köykkä.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Hankesuunnitelman teettäminen kannattaa taloyhtiössäkin

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kipon mukaan hyvä hankesuunnitelma voi säästää rahaa ja aikaa. Kuva: Iiro Rautiainen

Julkisen puolen rakennushankkeissa hankesuunnitelma laaditaan lähes aina. Mikä hankesuunnitelma on, ja voisiko siitä olla hyötyä myös yksityisissä korjaus- ja rakennushankkeissa, kuten taloyhtiöiden remonteissa?

Mitä kaikkea hankesuunnitelma sisältää?

Hankesuunnitelma toimii pohjana hankkeen jatkosuunnittelulle. Se on myös eräänlainen esite hankkeesta, ja sen perusteella kaikkien osapuolien pitäisi pystyä saamaan selkeä käsitys tulevan remontin laajuudesta, aikataulusta ja muista tavoitteista.

- Hankesuunnitelmaan kerätään ensin perustiedot: korjaus- tai rakennushankkeen sisältö, laajuus, aikataulu, rakennuspaikan olosuhteet, rakennuksen perustiedot, kuten käytetyt rakennusmateriaalit ja talotekniikka. Lisäksi voidaan listata rakennuksen korjaushistoriaa sekä muut tulevat korjaustarpeet. Suunnitelmassa on hyvä perustella myös hankkeen tarpeellisuus, etenkin jos sen pohjalta on tarkoitus saada vihreää valoa vaikka taloyhtiön hallitukselta, kertoo Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

Hankesuunnittelussa pyritään myös tuomaan esille sellaiset muut korjaukset, jotka kannattaisi tehdä varsinaisen remontin yhteydessä. Esimerkiksi usein voi olla järkevää tasapainottaa lämmitysjärjestelmä samalla, kun tehdään putkiremonttia.

Riskien arviointi ja toimenpiteet niiden minimoimiseksi aloitetaan myös viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin ikäviä yllätyksiä tulee jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa vähemmän.

- Taloyhtiöillä on tiedossa karkeat aikataulut ja kustannusluokat suunnitelluille ylläpidon korjaustoimenpiteille. Hankesuunnitelman pitää olla niin tarkka, että sen perusteella saadaan tehtyä tarkempi kustannusarvio. Tosin hankesuunnitelmankin arvio on vielä alustava, eli muutoksiin on syytä varautua, muistuttaa Saara Kippo.

Miksi taloyhtiön kannattaa teettää hankesuunnitelma konsulttiyrityksellä?

Konsulttien kokemusta hankesuunnittelun ohjauksesta kannattaa hyödyntää myös asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjaushankkeissa.

- Meiltä löytyy hankesuunnittelun laadintaan valmiiksi pohdittu runko, jonka avulla voidaan varmistaa, että esimerkiksi haitta-ainekartoitusten ja kuntotutkimusten tarve on huomioitu ja että saadaan kokoon riittävät tiedot laadukkaan ja hankkeen tavoitteita oikeasti palvelevan hankesuunnitelman laatimiseksi. Hyvät lähtötiedot tarkoittavat realistisempaa kustannusarviota asiakkaalle, Saara Kippo kertoo.

Ihanteellista on, jos hankesuunnitteluvaiheen konsultit jatkavat myös varsinaisen remontin suunnitteluun, sillä silloin samat henkilöt pystyvät paremmin arvioimaan mahdollisten muutosten vaikutukset aikatauluun ja budjettiin. Perinpohjainen ymmärrys kohteen taustoista auttaa konsultteja myös etsimään kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut juuri kyseiseen hankkeeseen.

Millaisia karikoita hyvällä hankesuunnittelulla voidaan välttää esimerkiksi julkisivuremontin tai linjasaneerauksen yhteydessä?

Linjasaneerauskohteissa on hyvä tehdä märkätilojen kosteuskartoitukset hankesuunnitteluvaiheessa. Jos vasta remontin ollessa käynnissä paljastuukin laajempia kosteusvaurioita, on selvää, että korjauksen aikataulu ja budjetti menevät uusiksi.

- Putkiremontin yhteydessä on yleensä suhteellisen edullista korjata myös esimerkiksi ilmanvaihtoa, mutta harmillisen usein ilman kunnollista hankesuunnitelmaa tällaiset korjaukset jäävätkin myöhempään ajankohtaan erillisiksi hankkeikseen, kertoo Ahma insinöörien talonrakennustöiden valvoja Tony Stenhammar.

Myös julkisivuremonteissa on riski, että purkuvaiheessa ilmenee yllättäviä ongelmia. Riittävät ennakkotutkimukset ja niiden perusteella tehty korjaussuunnitelma säästävät aikaa ja rahaa rakentamisvaiheessa. Kun kaikki oleellinen tieto on kerätty järjestelmällisesti ja selkeästi hankesuunnitelmaan, on myös toteutussuunnittelun käynnistäminen helpompaa ja nopeampaa.

- Yksityisellä puolella teetetään hankesuunnitelmia vielä liian vähän. Yleensä tehdään suoraan toteutussuunittelua suunittelijan johdolla tai ainakin hankesuunnittelu on hyvin pienimuotoista. Julkisivuremonteissa heikon suunnittelun ongelmat näkyvät usein esimerkiksi niin, että lähdetään aluksi vain maalamaan, kun pitäisi tehdä betonikorjauksia tai lähdetään vain paikkarappaamaan, kun rappaus olisi uusittava kokonaan. Julkisivuremontin yhteydessä olisi kannattavaa myös miettiä ikkunoiden uusimis- tai kunnostustarvetta sekä tuloilmaventtiilien uusimista, toteaa Tony Stenhammar.

Jälkikäteen korjaaminen on aina kalliimpaa ja asukkaille epämiellyttävämpää kuin remontin hoitaminen kerralla maaliin.

-Hankesuunnitelmaan kannattaa panostaa, ja uskon, että tässä vaiheessa käytetyt konsulttitunnit tulevat tilaajalle kuitenkin edullisemmaksi kuin yllätysten ratkominen rakentamisen käynnistyttyä, sanoo Saara Kippo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Laadukkaasti, budjetissa ja aikataulussa – Valkjärven koululaiset saivat uuden koulun

Projektipäällikkö Teemu Rantala pitää Valkjärven kouluhanketta erityisen onnistuneena. Kuva: Iiro Rautiainen

Lokakuussa 2019 Nurmijärvellä tapahtui onnettomuus, joka vaikutti monen elämään. Valkjärven vuonna 1923 valmistunut alakoulu paloi, joten yhdessä yössä kymmenet oppilaat jäivät ilman koulupaikkaa. Kunta ryhtyikin heti toimeen väliaikaisten koulupaikkojen järjestämiseksi ja uuden kyläkoulun saamiseksi.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala tuli mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa:

- Toteuttamismalliksi päätettiin jo alkumetreillä tilaelementtirakennuksen toimitus KVR-urakkana. Tällä urakkamallilla on toteutettu kymmeniä kiireellisiä hankkeita, ja tässäkin tapauksessa se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Suunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2020, rakentaminen ja elementtien pystytys alkoivat syyskuussa 2020 ja valmis kohde vastaanotettiin joulukuussa 2020, Teemu kertoo nopeasti edenneen projektin kulusta.

Valkjärven koulun oppilaat opiskelivat reilun vuoden verran väistötiloissa ennen paluuta omaan kouluunsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Koska uuden koulun valmistumisella oli ymmärrettävästi kiire, päädyttiin rakentamisessa tilaelementteihin. Elementtien käyttö on perinteistä paikallarakentamista nopeampaa, ja lämpimissä ja kuivissa tiloissa valmistetut tilaelementit helpottavat myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa.

- Lisäksi kun huomioidaan tilaelementtien suhteellisen pitkät elinkaaret, on tilaelementtirakennuksien neliöhinta usein myös perinteistä paikallarakentamista halvempaa, Teemu huomauttaa.

Hyvällä suunnitellulla varmistetaan pitkäikäinen koulu

KVR-urakassa eli kokonaisvastuu-urakassa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Projektinjohdon näkökulmasta alkuvaihe on urakan työläin vaihe:

- KVR-urakka on todettu toimivimmaksi urakkamuodoksi tilaelementtirakennusten toimittamisessa. Urakkamuoto vaatii tarkkuutta kilpailutuksen valmistelussa ja muun muassa tilaohjelman, varusteluettelon sekä suunnitteluohjeiden laadinnassa. Kun perusasiat ovat hallinnassa, niin itse rakentamisaika etenee usein hyvinkin urakoitsijapainotteisesti.

Tilaelementeistä syntynyt uusi koulurakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 2020. Kuva: Iiro Rautiainen

Tilaelementtien käyttö ei tuo LVIS-suunnitteluun erikoisvaateita, joten tekniikan osalta käyttöiät ovat vastaavat kuin tavallisissakin kohteissa. Tilaelementit itsessään kestävät kymmeniä vuosia, joten uusi koulu tulee palvelemaan kyläläisiä melko huolettomasti seuraavat vuosikymmenet.

- Rakennus on kaiken lisäksi suunniteltu siirrettäväksi, eli mikäli tulevaisuudessa siirrolle vaikkapa viereiseen kylään tulisi tarvetta, niin ohjeiden mukaisesti siirto voidaan suorittaa hyvinkin ripeästi.

Valkjärven uusi koulu valmistui sopimusten mukaisessa aikataulussa, eikä budjetti ylittynyt tai laadullisista seikoista tarvinnut tinkiä.

- Näiden mittareiden perusteella voisi sanoa, että hanke onnistui täydellisesti! Teemu iloitsee.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Ahmojen laatujärjestelmä edistää yhdessä oppimista asiakkaan hyväksi

Noin vuoden Ahmoilla projektipäällikkönä toiminut Jyri Niskanen nimitettiin vuoden alusta yrityksen laatupäälliköksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit voivat kuulostaa kuivakkaan byrokraattisilta, mutta Ahma insinööreillä niillä on pelkkiä paperinivaskoja syvällisempi merkitys. Vuoden 2021 alusta Ahmojen laatujärjestelmän kehittämistä valvomaan nimitettiin Jyri Niskanen.

- Jyri oli heti Ahmalle tullessaan kiinnostunut sovituista toimintatavoista ja myös kyseenalaisti niitä. Ajatus Jyrin nimeämisestä laatupäälliköksi syntyi siitä, että hänellä oli aina esittää pelkän kritiikin tai kyseenalaistamisen sijaan rakentava parantamisehdotus toiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo.

Jyrille on kertynyt työkokemusta useasta paikasta, joten monenlaiset käytänteet ovat tulleet tutuiksi. Ensimmäisenä hän tarttui dokumenttien tallennustapaan:

- Ahmoilla oli jo mietitty siirtymistä VPN-yhteyden takana olevasta serveritallennuksesta pilvipalveluun. Vauhditin tätä muutosta, ja nyt pääsemme kaikki tarvittaessa vaikka työmaalla katsomaan ja muokkaamaan asiakirjoja.

Mihin laatujärjestelmää tarvitaan?

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo, että yrityksen laatujärjestelmää on päivitetty vuosien varrella aina muiden muutosten mukana:

- Useat tilaajaorganisaatiot edellyttävät kirjallista laatujärjestelmää. Sertifiointi on yksi tapa osoittaa, että järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Meillä tavoitteena on huolehtia, että laatukäsikirjamme vastaa aina organisaatiomme sen hetkisiä tarpeita. Muutoin järjestelmästä tulee helposti vain kasa tiedostoja, joista ei ole meille varsinaista hyötyä toiminnassamme.

Selkeä laatujärjestelmä toimii myös hyvänä pohjana uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Käsikirjassa esitellään esimerkiksi organisaation rakenne ja vastuunjako eri tekijöiden välillä sekä toimintaohjeet tapaturman tai sairastumisen varalta.

- Emme toki jätä perehdyttämistä laatukäsikirjan lukemisen varaan, mutta tarvittaessa sieltä voi kukin tarkistaa menettelytapoja. Järjestelmän ylläpito edellyttää omien toimintatapojemme ja -ohjeidemme päivittämistä ja kehittämistä sekä työtämme koskevan lainsäädännön, ohjeistusten ja asetusten seurantaa. Kun nämä päivitetään laatujärjestelmään, pystytään muutokset myös helposti viestimään koko organisaatiolle, Saara kertoo.

Myös malliasiakirjojen koonti ja kaikkien saataville saattaminen on asia, jota Jyri on pyrkinyt kehittämään.

- Valmiit mallit auttavat varsinkin uusia työntekijöitä toimimaan alusta asti Ahmojen työtapojen mukaisesti, Jyri kertoo.

Laatujärjestelmä auttaa sekä henkilökuntaa että asiakasta

Koko Ahman henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen. Laatupäällikkönä Jyri suunnittelee, dokumentoi ja ylläpitää toimintajärjestelmää mittareista ja palautteesta saadun tiedon perusteella sekä kouluttaa henkilökuntaa siihen liittyen.

Jyrin tehtäviin kuuluu lisäksi seurata lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia ja suunnitella niihin pohjautuen uusia toimintaohjeita sekä tehdä tarvittavat päivitykset laatu-, ympäristö- ja TTT-järjestelmiin. Jyri myös tiedottaa henkilökuntaa toimintajärjestelmän muutoksista sekä auditointien, katselmusten ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista.

- Laatujärjestelmä itsessään on vain nippu paperia, mutta me haluamme edetä siitä pidemmälle: yhdistää sertifikaatin vaatimukset ja ruohonjuuritason toiminnan käytännön työkaluiksi, jolloin arki on yksinkertaisempaa ja sujuvampaa. Ajattelen niin, että pystyn laatupäällikön tehtävässä oikeasti vaikuttamaan positiivisesti meidän omien ihmisten tekemiseen helpottamalla prosesseja. Meillä työssä on sellainen oppimisen kulttuuri, jossa jokainen voi oppia aina projekteistaan ja jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä muillekin.

Laatupäällikön tehtävät ovat olleet järjestelmälliselle Jyrille mieleen:

- Loppupeleissähän ihmiset tekevät työn, eivätkä yritykset itsessään ”tee” mitään. Kun saamme kehitettyä rutiineja etenkin projektin aloitukseen ja päättämiseen, niin asiakkaan toivomat seikat ja kaikki muu tarvittava muistetaan varmasti tehdä oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä. Asiakkaanhan ei tarvitse nähdä, mitä kaikkea täällä taustalla tapahtuu, mutta sujuvampi työ meillä näkyy kyllä myös laadukkaana lopputuloksena asiakkaalle!  

Ahmalla on ollut kirjallinen laatujärjestelmä jo vuodesta 2006, ja se sertifioitiin 2011-2012 seuraavien standardien mukaisesti: ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001. Viime vuonna Ahmat siirtyi TTT-standardin osalta ISO45001:2018-standardiin.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Moni hoivatila rakennetaan jo yksityisesti

Kuva: Hoivatilat Oyj

Erilaisia hoivatiloja kuten päiväkoteja ja palvelukortteleita rakennetaan yhä enemmän yksityisinä hankkeina. Tavallisimmin uudet tilat vuokrataan ja vuokralainen voi olla vaikkapa yksityinen päiväkoti. Myös kaupungit ja kunnat harkitsevat yhä useammin tilojen vuokrausta omien hoivatilojen rakentamisen sijaan.Ahma insinöörit on mukana kolmessa projektissa yksityiseen hoivatilojen rakentamiseen keskittyvän Hoivatilat Oyj:n kanssa.

Hoivatilat on palveluyhtiö, joka on erikoistunut hoiva- ja päiväkotitilojen, koulujen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Se on kuntien ja palveluntuottajien kokonaisvaltainen kumppani ja kiinteistöjen aktiivinen omistaja. Hoivatilojen mallissa tilan käyttäjä saa toiveidensa mukaiset tilat ns. avaimet käteen -periaatteella, yhdellä sopimuksella ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella.

Haminalaisen päiväkoti Norlandia Aallon projektiin Hoivatilat valitsivat valvonnan kumppaniksi Ahma insinöörit. Toimitusjohtaja Saara Kippo kävi esittelemässä yhtiötä ja uutta kumppania haluttiin kokeilla. Kokeilu oli onnistunut ja muut projektit varmistuivat pääosin tästä syystä. Lisäksi valinnan vaakakupissa painoi se, että käynnistyviin hankkeisiin on löytynyt juuri oikea yhdistelmä soveltuvaa kokemusta.

– On mukava käyttää sellaisia toimijoita, joiden kanssa on tottunut tekemään yhteistyötä ja joiden kanssa yhteistyö sujuu. Valvonnassa on tärkeä keskittyä oleelliseen eli valvotaan oikea-aikaisesti ja oikeita asioita. Myös riittävän laaja ja mieluummin työmaataustainen kokemus on meille tärkeää. Kumppanuudessa on hyvä ymmärtää tilaajan tahtotila ja siinä Ahma insinöörit on onnistunut hyvin, Hoivatilat Oyj:n rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo.

Hyviä parannusehdotuksia ja kitkatonta yhteistyötä

Nupposen mukaan Ahma insinöörien valvojilta tullut monesti hyviä parannusehdotuksia sekä huomattu muutaman kerran suunnitelmien vastainen toteutus. Vaikka rakentaminen on tapahtunut poikkeuksellisina aikoina, yhteistyö on ollut kitkatonta ja vastuuhenkilöt helposti vaikkakin turvajärjestelyin tavoitettavissa.

Yksityisiä hoivayksiköitä tarvitaan Nupposen arvion mukaan jatkossakin, vaikka niiden suurin tarve markkinoilla onkin ehkä tältä erää tyydytetty.

– Vanhaa rakennusmassaa korvaavia tiloja tarvitaan paljon jatkossakin ja varsinkin monilla pienemmillä kuntatoimijoilla voi olla vaikeuksia löytää alkuun varoja investoinnille, jolloin tilojen vuokramalli on perusteltu ratkaisu.

Yksityiselle toimijalle rakennettavat yksiköt ovat usein pienempiä kuin julkisen puolen kiinteistöt. Yksityinen puoli mielletäänkin tavallisesti kunnille ja kaupungeille täydentävänä rakentamisena ja palveluna.

Varsinaista eroa yksityisen ja julkisen puolen hoivarakentamisessa Nupponen ei silti näe.

- Ehkä pienuus tuo kuitenkin persoonallisuutta ja kodikkuutta rakennuksiin ja piha-alueisiin, hän arvioi.

Päiväkoti Norlandia Aalto

Päiväkoti Norlandia Aalto. Kuva: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

Norlandia Päiväkodit toimii yli 40 kunnassa ja ketjuun kuuluu 80 päiväkotiyksikköä. Yhtiö työllistää yli 750 varhaiskasvatuksen ammattilaista ja lapsia hoidossa on kaikkiaan 3700. Norlandia Päiväkotien pääkonttori sijaitsee Espoossa. Laadukas asiakaskokemus on Norlandiassa keskeinen tavoite ja päivähoitotyön keskiössä on lapsi ja hyvä arki.

Haminan kaupunki halusi kaavoittaa merenranta-aluetta ja järjesti kaavoitettavasta tonttialueesta suunnittelukilpailun, jonka Norlandia Päiväkodit voitti. Päiväkoti Norlandia Aallon rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja kohde valmistui elokuussa 2019.

Ahman vastuulla projektissa olivat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi. Meren läheisyydestä johtuen tulvaraja oli keskeinen näkökohta kosteudenhallinnassa.

Malminkartanon palvelukortteli

Malminkartanon palvelukortteli. Kuva: L Arkkitehdit Oy.

Kuntoutussäätiö myi huhtikuussa 2020 Helsingin Pakarituvantiellä sijaitsevan kiinteistön ja tontin vuokrasopimuksen hallintaoikeuden Hoivatilat Oyj:lle. Hoivatilat rakennuttaa tontille hoivapalvelukortteliksi suunnitellun uudisrakennuksen. Rakennettava kerrosala on 6938 m2, eli kyseessä on verraten iso kohde.

Palvelukortteliin tulee päiväkoti, ns. tehostettua palveluasumista, hyväkuntoisten vanhusten ryhmäkoti sekä kehitysvammaisten ryhmäkoti. Palvelukortteliin valmistuu myös koirien päiväkoti.
Syksyllä 2021 valmistuvan kiinteistön vuokrasopimukset on jo tehty. Kiinteistö on kauttaaltaan esteetön ja rakennuksen julkisivun ohjauksessa on huomioitu asemakaava.

Suunnittelu on käynnissä, työt alkavat näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella ja valmista suunnitelmien mukaan on elokuussa 2022. Ahma insinöörien roolina projektissa ovat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Espoon kristillinen koulu

Espoon kristillinen koulu. Kuva: Avario.

Espoon Matinkylään on rakenteilla kristillinen koulu. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2020 ja kohde valmistuu syyskuussa 2021. Rakennuksen päätilaaja on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry., joka tulee olemaan uudet tilat rakentavan ja omistavan Hoivatilat Oyj:n vuokralainen.

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. ylläpitää Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia, jotka toimivat vuokrakohteessa. Koulun ja päiväkodin toimintaan sisältyy myös varsinaisen opetustoiminnan lisäksi oheistoimintoja ja tilaisuuksien järjestämistä kuten mm. musiikkikoulun opetusta, aamu ja iltapäiväkerhoja, harrastuskerhoja, myyjäisiä ja vastaavia tilaisuuksia. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. alivuokraa osan opetustiloista käytettäväksi opetus- ja koulutustiloina sekä kuntalaiskäyttöön kouluajan ulkopuolella. 

Hoivatilat tilasi Ahma insinööreiltä projektiin kevyen valvontamallin talotekniikan osalta. Ahma insinöörien vastuulle kuuluvat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Teksti: Nina Alivirta