Laadukkaasti, budjetissa ja aikataulussa – Valkjärven koululaiset saivat uuden koulun

Projektipäällikkö Teemu Rantala pitää Valkjärven kouluhanketta erityisen onnistuneena. Kuva: Iiro Rautiainen

Lokakuussa 2019 Nurmijärvellä tapahtui onnettomuus, joka vaikutti monen elämään. Valkjärven vuonna 1923 valmistunut alakoulu paloi, joten yhdessä yössä kymmenet oppilaat jäivät ilman koulupaikkaa. Kunta ryhtyikin heti toimeen väliaikaisten koulupaikkojen järjestämiseksi ja uuden kyläkoulun saamiseksi.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala tuli mukaan hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa:

- Toteuttamismalliksi päätettiin jo alkumetreillä tilaelementtirakennuksen toimitus KVR-urakkana. Tällä urakkamallilla on toteutettu kymmeniä kiireellisiä hankkeita, ja tässäkin tapauksessa se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Suunnittelu aloitettiin heinäkuussa 2020, rakentaminen ja elementtien pystytys alkoivat syyskuussa 2020 ja valmis kohde vastaanotettiin joulukuussa 2020, Teemu kertoo nopeasti edenneen projektin kulusta.

Valkjärven koulun oppilaat opiskelivat reilun vuoden verran väistötiloissa ennen paluuta omaan kouluunsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Koska uuden koulun valmistumisella oli ymmärrettävästi kiire, päädyttiin rakentamisessa tilaelementteihin. Elementtien käyttö on perinteistä paikallarakentamista nopeampaa, ja lämpimissä ja kuivissa tiloissa valmistetut tilaelementit helpottavat myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa.

- Lisäksi kun huomioidaan tilaelementtien suhteellisen pitkät elinkaaret, on tilaelementtirakennuksien neliöhinta usein myös perinteistä paikallarakentamista halvempaa, Teemu huomauttaa.

Hyvällä suunnitellulla varmistetaan pitkäikäinen koulu

KVR-urakassa eli kokonaisvastuu-urakassa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Projektinjohdon näkökulmasta alkuvaihe on urakan työläin vaihe:

- KVR-urakka on todettu toimivimmaksi urakkamuodoksi tilaelementtirakennusten toimittamisessa. Urakkamuoto vaatii tarkkuutta kilpailutuksen valmistelussa ja muun muassa tilaohjelman, varusteluettelon sekä suunnitteluohjeiden laadinnassa. Kun perusasiat ovat hallinnassa, niin itse rakentamisaika etenee usein hyvinkin urakoitsijapainotteisesti.

Tilaelementeistä syntynyt uusi koulurakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 2020. Kuva: Iiro Rautiainen

Tilaelementtien käyttö ei tuo LVIS-suunnitteluun erikoisvaateita, joten tekniikan osalta käyttöiät ovat vastaavat kuin tavallisissakin kohteissa. Tilaelementit itsessään kestävät kymmeniä vuosia, joten uusi koulu tulee palvelemaan kyläläisiä melko huolettomasti seuraavat vuosikymmenet.

- Rakennus on kaiken lisäksi suunniteltu siirrettäväksi, eli mikäli tulevaisuudessa siirrolle vaikkapa viereiseen kylään tulisi tarvetta, niin ohjeiden mukaisesti siirto voidaan suorittaa hyvinkin ripeästi.

Valkjärven uusi koulu valmistui sopimusten mukaisessa aikataulussa, eikä budjetti ylittynyt tai laadullisista seikoista tarvinnut tinkiä.

- Näiden mittareiden perusteella voisi sanoa, että hanke onnistui täydellisesti! Teemu iloitsee.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uusi laatujärjestelmä edistää yhdessä oppimista asiakkaan hyväksi

Noin vuoden Ahmoilla projektipäällikkönä toiminut Jyri Niskanen nimitettiin vuoden alusta yrityksen laatupäälliköksi. Kuva: Iiro Rautiainen

Laatujärjestelmät ja sertifikaatit voivat kuulostaa kuivakkaan byrokraattisilta, mutta Ahma insinööreillä niillä on pelkkiä paperinivaskoja syvällisempi merkitys. Vuoden 2021 alusta Ahmojen laatujärjestelmän kehittämistä valvomaan nimitettiin Jyri Niskanen.

- Jyri oli heti Ahmalle tullessaan kiinnostunut sovituista toimintatavoista ja myös kyseenalaisti niitä. Ajatus Jyrin nimeämisestä laatupäälliköksi syntyi siitä, että hänellä oli aina esittää pelkän kritiikin tai kyseenalaistamisen sijaan rakentava parantamisehdotus toiminnan kehittämiseksi, toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo.

Jyrille on kertynyt työkokemusta useasta paikasta, joten monenlaiset käytänteet ovat tulleet tutuiksi. Ensimmäisenä hän tarttui dokumenttien tallennustapaan:

- Ahmoilla oli jo mietitty siirtymistä VPN-yhteyden takana olevasta serveritallennuksesta pilvipalveluun. Vauhditin tätä muutosta, ja nyt pääsemme kaikki tarvittaessa vaikka työmaalla katsomaan ja muokkaamaan asiakirjoja.

Mihin laatujärjestelmää tarvitaan?

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo kertoo, että yrityksen laatujärjestelmää on päivitetty vuosien varrella aina muiden muutosten mukana:

- Useat tilaajaorganisaatiot edellyttävät kirjallista laatujärjestelmää. Sertifiointi on yksi tapa osoittaa, että järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Meillä tavoitteena on huolehtia, että laatukäsikirjamme vastaa aina organisaatiomme sen hetkisiä tarpeita. Muutoin järjestelmästä tulee helposti vain kasa tiedostoja, joista ei ole meille varsinaista hyötyä toiminnassamme.

Selkeä laatujärjestelmä toimii myös hyvänä pohjana uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Käsikirjassa esitellään esimerkiksi organisaation rakenne ja vastuunjako eri tekijöiden välillä sekä toimintaohjeet tapaturman tai sairastumisen varalta.

- Emme toki jätä perehdyttämistä laatukäsikirjan lukemisen varaan, mutta tarvittaessa sieltä voi kukin tarkistaa menettelytapoja. Järjestelmän ylläpito edellyttää omien toimintatapojemme ja -ohjeidemme päivittämistä ja kehittämistä sekä työtämme koskevan lainsäädännön, ohjeistusten ja asetusten seurantaa. Kun nämä päivitetään laatujärjestelmään, pystytään muutokset myös helposti viestimään koko organisaatiolle, Saara kertoo.

Myös malliasiakirjojen koonti ja kaikkien saataville saattaminen on asia, jota Jyri on pyrkinyt kehittämään.

- Valmiit mallit auttavat varsinkin uusia työntekijöitä toimimaan alusta asti Ahmojen työtapojen mukaisesti, Jyri kertoo.

Laatujärjestelmä auttaa sekä henkilökuntaa että asiakasta

Koko Ahman henkilöstö osallistuu toimintajärjestelmän kehittämiseen. Laatupäällikkönä Jyri suunnittelee, dokumentoi ja ylläpitää toimintajärjestelmää mittareista ja palautteesta saadun tiedon perusteella sekä kouluttaa henkilökuntaa siihen liittyen.

Jyrin tehtäviin kuuluu lisäksi seurata lainsäädännön ja viranomaismääräysten muutoksia ja suunnitella niihin pohjautuen uusia toimintaohjeita sekä tehdä tarvittavat päivitykset laatu-, ympäristö- ja TTT-järjestelmiin. Jyri myös tiedottaa henkilökuntaa toimintajärjestelmän muutoksista sekä auditointien, katselmusten ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksista.

- Laatujärjestelmä itsessään on vain nippu paperia, mutta me haluamme edetä siitä pidemmälle: yhdistää sertifikaatin vaatimukset ja ruohonjuuritason toiminnan käytännön työkaluiksi, jolloin arki on yksinkertaisempaa ja sujuvampaa. Ajattelen niin, että pystyn laatupäällikön tehtävässä oikeasti vaikuttamaan positiivisesti meidän omien ihmisten tekemiseen helpottamalla prosesseja. Meillä työssä on sellainen oppimisen kulttuuri, jossa jokainen voi oppia aina projekteistaan ja jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä muillekin.

Laatupäällikön tehtävät ovat olleet järjestelmälliselle Jyrille mieleen:

- Loppupeleissähän ihmiset tekevät työn, eivätkä yritykset itsessään ”tee” mitään. Kun saamme kehitettyä rutiineja etenkin projektin aloitukseen ja päättämiseen, niin asiakkaan toivomat seikat ja kaikki muu tarvittava muistetaan varmasti tehdä oikeaan aikaan ja oikeassa järjestyksessä. Asiakkaanhan ei tarvitse nähdä, mitä kaikkea täällä taustalla tapahtuu, mutta sujuvampi työ meillä näkyy kyllä myös laadukkaana lopputuloksena asiakkaalle!  

Ahmalla on ollut kirjallinen laatujärjestelmä jo vuodesta 2006, ja se sertifioitiin 2011-2012 seuraavien standardien mukaisesti: ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001. Viime vuonna Ahmat siirtyi TTT-standardin osalta ISO45001:2018-standardiin.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Moni hoivatila rakennetaan jo yksityisesti

Kuva: Hoivatilat Oyj

Erilaisia hoivatiloja kuten päiväkoteja ja palvelukortteleita rakennetaan yhä enemmän yksityisinä hankkeina. Tavallisimmin uudet tilat vuokrataan ja vuokralainen voi olla vaikkapa yksityinen päiväkoti. Myös kaupungit ja kunnat harkitsevat yhä useammin tilojen vuokrausta omien hoivatilojen rakentamisen sijaan.Ahma insinöörit on mukana kolmessa projektissa yksityiseen hoivatilojen rakentamiseen keskittyvän Hoivatilat Oyj:n kanssa.

Hoivatilat on palveluyhtiö, joka on erikoistunut hoiva- ja päiväkotitilojen, koulujen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Se on kuntien ja palveluntuottajien kokonaisvaltainen kumppani ja kiinteistöjen aktiivinen omistaja. Hoivatilojen mallissa tilan käyttäjä saa toiveidensa mukaiset tilat ns. avaimet käteen -periaatteella, yhdellä sopimuksella ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella.

Haminalaisen päiväkoti Norlandia Aallon projektiin Hoivatilat valitsivat valvonnan kumppaniksi Ahma insinöörit. Toimitusjohtaja Saara Kippo kävi esittelemässä yhtiötä ja uutta kumppania haluttiin kokeilla. Kokeilu oli onnistunut ja muut projektit varmistuivat pääosin tästä syystä. Lisäksi valinnan vaakakupissa painoi se, että käynnistyviin hankkeisiin on löytynyt juuri oikea yhdistelmä soveltuvaa kokemusta.

– On mukava käyttää sellaisia toimijoita, joiden kanssa on tottunut tekemään yhteistyötä ja joiden kanssa yhteistyö sujuu. Valvonnassa on tärkeä keskittyä oleelliseen eli valvotaan oikea-aikaisesti ja oikeita asioita. Myös riittävän laaja ja mieluummin työmaataustainen kokemus on meille tärkeää. Kumppanuudessa on hyvä ymmärtää tilaajan tahtotila ja siinä Ahma insinöörit on onnistunut hyvin, Hoivatilat Oyj:n rakennuttajapäällikkö Pertti Nupponen kertoo.

Hyviä parannusehdotuksia ja kitkatonta yhteistyötä

Nupposen mukaan Ahma insinöörien valvojilta tullut monesti hyviä parannusehdotuksia sekä huomattu muutaman kerran suunnitelmien vastainen toteutus. Vaikka rakentaminen on tapahtunut poikkeuksellisina aikoina, yhteistyö on ollut kitkatonta ja vastuuhenkilöt helposti vaikkakin turvajärjestelyin tavoitettavissa.

Yksityisiä hoivayksiköitä tarvitaan Nupposen arvion mukaan jatkossakin, vaikka niiden suurin tarve markkinoilla onkin ehkä tältä erää tyydytetty.

– Vanhaa rakennusmassaa korvaavia tiloja tarvitaan paljon jatkossakin ja varsinkin monilla pienemmillä kuntatoimijoilla voi olla vaikeuksia löytää alkuun varoja investoinnille, jolloin tilojen vuokramalli on perusteltu ratkaisu.

Yksityiselle toimijalle rakennettavat yksiköt ovat usein pienempiä kuin julkisen puolen kiinteistöt. Yksityinen puoli mielletäänkin tavallisesti kunnille ja kaupungeille täydentävänä rakentamisena ja palveluna.

Varsinaista eroa yksityisen ja julkisen puolen hoivarakentamisessa Nupponen ei silti näe.

- Ehkä pienuus tuo kuitenkin persoonallisuutta ja kodikkuutta rakennuksiin ja piha-alueisiin, hän arvioi.

Päiväkoti Norlandia Aalto

Päiväkoti Norlandia Aalto. Kuva: Studio Puisto Arkkitehdit Oy

Norlandia Päiväkodit toimii yli 40 kunnassa ja ketjuun kuuluu 80 päiväkotiyksikköä. Yhtiö työllistää yli 750 varhaiskasvatuksen ammattilaista ja lapsia hoidossa on kaikkiaan 3700. Norlandia Päiväkotien pääkonttori sijaitsee Espoossa. Laadukas asiakaskokemus on Norlandiassa keskeinen tavoite ja päivähoitotyön keskiössä on lapsi ja hyvä arki.

Haminan kaupunki halusi kaavoittaa merenranta-aluetta ja järjesti kaavoitettavasta tonttialueesta suunnittelukilpailun, jonka Norlandia Päiväkodit voitti. Päiväkoti Norlandia Aallon rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2019 ja kohde valmistui elokuussa 2019.

Ahman vastuulla projektissa olivat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi. Meren läheisyydestä johtuen tulvaraja oli keskeinen näkökohta kosteudenhallinnassa.

Malminkartanon palvelukortteli

Malminkartanon palvelukortteli. Kuva: L Arkkitehdit Oy.

Kuntoutussäätiö myi huhtikuussa 2020 Helsingin Pakarituvantiellä sijaitsevan kiinteistön ja tontin vuokrasopimuksen hallintaoikeuden Hoivatilat Oyj:lle. Hoivatilat rakennuttaa tontille hoivapalvelukortteliksi suunnitellun uudisrakennuksen. Rakennettava kerrosala on 6938 m2, eli kyseessä on verraten iso kohde.

Palvelukortteliin tulee päiväkoti, ns. tehostettua palveluasumista, hyväkuntoisten vanhusten ryhmäkoti sekä kehitysvammaisten ryhmäkoti. Palvelukortteliin valmistuu myös koirien päiväkoti.
Syksyllä 2021 valmistuvan kiinteistön vuokrasopimukset on jo tehty. Kiinteistö on kauttaaltaan esteetön ja rakennuksen julkisivun ohjauksessa on huomioitu asemakaava.

Suunnittelu on käynnissä, työt alkavat näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella ja valmista suunnitelmien mukaan on elokuussa 2022. Ahma insinöörien roolina projektissa ovat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Espoon kristillinen koulu

Espoon kristillinen koulu. Kuva: Avario.

Espoon Matinkylään on rakenteilla kristillinen koulu. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2020 ja kohde valmistuu syyskuussa 2021. Rakennuksen päätilaaja on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry., joka tulee olemaan uudet tilat rakentavan ja omistavan Hoivatilat Oyj:n vuokralainen.

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. ylläpitää Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia, jotka toimivat vuokrakohteessa. Koulun ja päiväkodin toimintaan sisältyy myös varsinaisen opetustoiminnan lisäksi oheistoimintoja ja tilaisuuksien järjestämistä kuten mm. musiikkikoulun opetusta, aamu ja iltapäiväkerhoja, harrastuskerhoja, myyjäisiä ja vastaavia tilaisuuksia. Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry. alivuokraa osan opetustiloista käytettäväksi opetus- ja koulutustiloina sekä kuntalaiskäyttöön kouluajan ulkopuolella. 

Hoivatilat tilasi Ahma insinööreiltä projektiin kevyen valvontamallin talotekniikan osalta. Ahma insinöörien vastuulle kuuluvat LVIAS- ja rakennustöiden valvonta sekä kosteudenhallintakoordinointi.

Teksti: Nina Alivirta


Taloyhtiön remontissa tärkeintä on muistaa asukkaat

Anni Matinheikki, Freddy Michel ja Teemu Rantala pitivät Hekan ja Ahmojen yhteistyötä onnistuneena Ratavallintien remontissa. Kuva: Iiro Rautiainen

Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä peruskorjausten tarve ei lopu – ikkunoita, julkisivuja, porrashuoneita, vesijohtoja ja viemäreitä ja muuta talotekniikkaa on uusittava aika ajoin, jotta rakennukset pysyvät kunnossa, asunnot säilyttävät arvonsa ja ennen kaikkea asumistoimivuutensa ja -viihtyvyytensä.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistaman, Savelassa sijaitsevan asuinkerrostalon tilanne oli muutama vuosi sitten juuri tämä: kuntotutkimuksen mukaan vuonna 1979 valmistuneen kerrostalon julkisivujen elementtisaumat ja parvekerakenteet sekä ikkunat ja vesikatto vaativat korjausta.

Kuntotutkimusraportti saatiin 2017, ja suunnittelun kilpailutus aloitettiin huhtikuussa 2018.

- Olimme aikaisemminkin Hekalla käyttäneet Ahma insinöörien palveluja konsultoinnin ja projektinjohdon tehtävissä, ja olimme näihin aiempiin kokemuksiin tyytyväisiä, kertoo Hekan tekninen isännöitsijä Freddy Michel.

Ahma insinöörit kilpailutti ja ohjasi urakan suunnittelun ja toteutuksen. Ahmat myös valvoi aikataulua, budjettia sekä veti suunnittelu- ja työmaakokoukset. Lisäksi kaikki sellaiset juoksevat asiat, jotka rakennuttajakonsultti voi ottaa tehtäväkseen, hoituivat Ahmojen puolesta.

Ahma insinöörien Anni Matinheikki tuli työmaavaiheessa mukaan hankkeeseen projektipäällikkönä:

- Projekti sujui oikein hyvin – kohde valmistui etuajassa ja lisätyötkin pysyivät budjetissa. Tärkeintä tämänkaltaisen projektin onnistumisessa on asukkaiden huomioiminen ja selkeä, aktiivinen tiedotus.

Remontissa korjattiin myös parvekkeet ja uusittiin ikkunat. Kuva: Iiro Rautiainen

Jos asukkaiden odotukset ja hankkeen aikataulu eivät kohtaa, koko projektin voi katsoa epäonnistuneen, vaikka lopputulos olisi kuinka hieno. Aikataulu pitääkin alusta alkaen laatia realistiseksi ja työn mieluummin valistua etuajassa kuin myöhässä – silloin asukkaille tulee olo, että hanke on hallinnassa. Myös kustannusten läpinäkyvyys on tärkeässä roolissa, kun viestitään asukkaille. Matinheikki painottaa, että asukkaiden asiallinen ja hyvä kohtelu koko remontin ajan on pääasia:

- Kun asukkaat asuvat kodeissaan työn ajan, on todella tärkeää huolehtia työmaan turvallisuudesta. Projektin onnistumisessa iso rooli on työmiehillä: kun he ovat mukavia ja asiallisia ja siivoavat jälkensä, jää asukkaille hyvä mieli remontista ja lopputuloksestakin nauttii enemmän.

Annin jäätyä äitiyslomalle vei projektipäällikkö Teemu Rantala työn loppuun:

- Osallistuin projektin loppuunsaattamiseen melko viime metreillä, mutta töiden osalta kohteessa oli onnistuttu sen verran hyvin, ettei mukaan pääseminen ollut mitenkään haasteellista. Urakoitsija suoriutui vastaanottoprosessista erinomaisesti, jolloin myös suuremmilta virheiltä ja puutteilta vältyttiin vastaanoton jälkeen.

Ratavallintie 6:n iso remontti kesti reilu puoli vuotta ja valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Heka ja talon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä työn tuloksiin:

- Yhdessä asunnossa oli remontin valmistumisen jälkeen pientä ikkunan huurtumisongelmaa, mutta pääurakoitsija Concrete Urakointi Oy tuli nopeasti korjaamaan sen samalla ammattitaidolla ja asenteella kuin oli hoitanut työtä muutenkin. Muuten vikailmoituksia ei ole tullut, eli voi sanoa projektin olleen erittäin onnistunut! kiittelee Hekan Freddy Michel.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Saara Kipon vuosikatsaus: erilainen mutta hyvä vuosi

Vuodesta 2020 tuli todella erilainen kuin kukaan osasi odottaa, mutta Ahman kannalta kuitenkin onnistunut ja positiivinen, kertoo toimitusjohtaja Saara Kippo.
Uusimpia Ahmoille tulleita projekteja on Kansallisarkiston talotekniikan hankesuunnittelun ohjaus. Peruskorjauksella pyritään parantamaan kohteen sisäolosuhteita ja saattamaan talotekniikka ajan tasalle huomioiden rakennushistorialliset suojeluarvot sekä arkistovaatimukset sisäolosuhteille. Kuva: Iiro Rautiainen

Alkuvuodesta tuli pohdittua asuntorakentamisen kiivaan tahdin hidastumista, rekrytointitilannetta ja työssä jaksamista. Lähtökohdat vuoteen 2020 olivat rakennusalalla erittäin hyvät ja Ahmankin tilauskanta vahva.

Kun koronauutisia alkoi kuulua Kiinasta, oli projekteihin liittyen ensimmäisinä huolenaiheina tiettyjen rakennustarvikkeiden tai niiden komponenttien saatavuus. Ryhdyimme heti parhaamme mukaan varautumaan saatavuusongelmiin alkavien ja käynnissä olevien rakennushankkeiden osalta muun muassa selvittelemällä, mistä muualta vastaavia voitaisiin hankkia.

Korona muuttui konkreettiseksi

Kun korona levisi Suomeenkin ja rajoja ryhdyttiin sulkemaan, tuli eteen kysymys rakennustyövoiman saatavuudesta. Tässä vaiheessa oltiin kuitenkin jo sellaisessa tilanteessa, että asiat eivät enää olleet meidän konsulttien ja rakentajien käsissä. Tilanteet muuttuivat niin nopeasti, ettei mitään strategioita kerettykään kunnolla pohtimaan. Ja siinä vaiheessa, kun keskusteltiin tehohoitopaikkojen riittävyydestä täällä Suomessakin, jäivät työhön liittyvät ongelmat kakkoseksi huolelle perheen ja läheisten hyvinvoinnista.

Uudenmaan rajojen sulkeminen toi itselleni jotenkin konkreettisimmin esiin sen, kuinka valtavasta asiasta oli kyse. Kirjoitin lupalappuja työntekijöillemme, jotta he pääsevät rajan yli töihin Helsinkiin. Mieleenpainuva kokemus, jota ei toivottavasti koskaan tarvitse kokea uudelleen!

Rakentamisen näkymät yhdistetään vahvasti teollisuuteen, mikä on ehkä aiheuttanut tarpeettoman synkkiä arvioita koronan vaikutuksesta koko rakennusalaan. Epävarmuus on toki aina huono asia, mutta suuria muutoksia ei meidän tarjoustoimintaamme, saatuihin tilauksiin tai käynnissä oleviin hankkeisiin ole ilmennyt. Asuntorakentamisen tahti oli jo muutenkin hiljentymässä ja korjausrakentamista voidaan jonkin verran viivyttää mutta ei lopettaa tai loputtomiin siirtää.

Uusi normaali muuttaa rakennusalaakin

Jo tilattujen töidemme osalta sellaisia remontteja, joissa asukkaat asuvat kodissaan remontin ajan, on jouduttu siirtämään. Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet päivittämään budjettejaan koronan aiheuttamien kustannusten takia, ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotihankkeita priorisoidaan uudelleen. Toimitilapuolella pohditaan, palataanko etätöistä enää toimistoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Näillä on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen vaikutuksia talonrakentamiseen.

Meillä Ahmalla onnistui siirtyminen etätyöhön ja uusiin palaverikäytäntöihin jouhevasti. Osa porukasta työskentelee muutenkin usein muualla kuin toimistolla, ja meillä oli valmiiksi toimivat järjestelyt, jotka mahdollistivat sujuvan etätyöskentelyn.

Kevät oli kuitenkin omituisen hektistä aikaa. Sähköpostien määrä nousi huikeasti, mikä varmaan johtui ainakin osittain siitä, että tapaamiset kasvokkain vähenivät niin radikaalisti. Tuntui myös, että kaikki tekivät hommia kuin viimeistä päivää, ihan kuin sillä tavalla voitaisiin varmistaa, että työtä riittää. Kodin ja työpaikan rajat hämärtyivät, kun työpaikka oli monilla kotitoimisto ja lapset hoidettiin työpäivän ajan omien töiden lomassa. Kesäloma oli tervetullut katko kummalliseksi muuttuneeseen arkeen.

Sana hyvistä tekijöistä kiirii pitkälle

Kun muun muassa Viron rajojen sulku ei aiheuttanutkaan työmaiden pysähtymistä Suomessa, ja kesän aikana tartuntaluvut kääntyivät laskuun, alkoi usko tulevaan taas löytyä. Pieni kolaus oli kuitenkin elokuu: aiempina vuosina lomien jälkeen on paljon tullut tarjouspyyntöjä, mutta nyt olikin tosi hiljaista.

Tuntui, että lomilta ei oikein päästykään takaisin työn touhuun ja epävarmuus ja päälaelleen kääntynyt perusarki kostautui yleisenä väsymyksenä. Syyskuussa alkoi kuitenkin taas vauhtia löytyä ja esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden siirtyneiden yhtiökokousten myötä tarjouspyyntöjäkin tulla enemmän.

Ahmalla olemme keskittyneet viime aikoina talonrakentamiseen. Etenkin korjausrakennushankkeet luovat vahvan tukirangan toiminnallemme. Asiakkaamme ovat olleet talonrakennushankkeissakin pääosin julkisen puolen toimijoita ja nyt tavoittelemme myös yksityisen puolen asunto-osakeyhtiöitä. Hankintalaki takaa, että pääsemme kilpailemaan julkisissa hankinnoissa, yksityinen puoli tuo uudenlaisen haasteen; meidän on saatava itsemme isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden päättäjien tietoisuuteen. Tämä vaatii viestintä- ja markkinointistrategian uudelleen pohtimista. Syksyn aikana ilahduttavan moni on ottanut yhteyttä Ahman kanssa projekteissa tekemisissä olleiden henkilöiden suositusten perusteella.

Asuntojen uudis- ja korjauspuolen sekä koulu- ja päiväkotihankkeet kiinnostavat, koska niihin meillä on organisaatiossamme vahva kokemus ja osaaminen. Töölön varikon julkisivuremontti on valmistumassa ja teemme hankesuunnitelmaa kansallisarkiston talotekniikan uudistamisesta. Tällaisten historiallisten ja kaupunkikuvassa merkittävien rakennusten saneeraukseen ja ylläpitoon osallistuminen on aina erityisen palkitsevaa ja niihin mielelläni panostaisin tulevaisuudessakin!

Teksti: Saara Kippo

Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uuden ajan jäteasemat tehdään ympäristön ehdoilla

Tammisaaren jäteasemalla on nyt paremmat tilat myös asiakaspalvelulle. Kuva: Rosk'n Roll

Länsi- ja Itä-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii Uudenmaan kuntien jätehuollosta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Yhteensä Rosk’n Rollilla on Uudellamaalla 15 jäteasemaa, joten ei ihme, että toisinaan vastaan tulee myös korjaustarpeita. Nyt perusparannusikään olivat tulleet 1990-luvun loppupuolella valmistuneet Hangon jäteasema ja Karjalohjan jäteasema. Molemmissa oli tarvetta myös isommille tiloillekin.

Lisäksi Tammisaareen tarvittiin kokonaan uusi jäteasema, sillä uusi, noin yhden hehtaarin kokoinen jäteasema tarjoaa aiempaa paremmat tilat eri jätelajeille ja asiakaspalvelulle.

– Alueelle rakennettiin käsittely- ja välivarastointikenttien lisäksi ajanmukainen toimistorakennus ja kevytrakenteinen siirtokuormaushalli. Rakennusaika oli loppukesästä 2019 alkukesään 2020, mutta onneksi tällä kertaa ei todellisia talvirakennustaitoja päästy kokeilemaan. Hanke oli myös työntekemisen kannalta onnistunut, sillä yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut, kertoo Rosk’n Rollin rakennuttaja Jorma Skyttä.

Väljästi sijoitetut kierrätyskontit helpottavat Tammisaaren jäteasemalla asiointia. Kuva: Rosk’n Roll

Turvallisuuskoordinaattorina ja kaikkien kolmen jäteasemahankkeen rakennusvalvojana toimi Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen.

- Jäteasemien valvonnassa erityistä on se, että kaikessa tekemisessä on huomioitava ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvassa ja rakennusluvassa määrittelemät vaatimukset, minkä johdosta esimerkiksi Hangossa pidettiin erityiskatselmuksia saneeratun suotovesialtaan rakenteille – onhan ehdottoman tärkeää, ettei altaasta pääse valumaan ympäristöön vaarallisia aineita, vaan kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Suotoaltaan rakenteisiin tuli asfalttia, joten asfaltin tyhjätilavaatimuksen eli tiiveyden täyttyminen oli varmistettava erillisessä katselmuksessa. Maarakentamisen osalla MARA-asetuksen soveltaminen tuli osapuolille tutuksi. Tavanomaisista projekteistani Rosk’n Roll-kohteet ovat eronneet myös isojen louhintatöiden ja hyvin laajojen maankaivuutöiden osalta, kun asemia piti laajentaa, kertoo Jani Helminen.

Tammisaaren uusi jäteasema on ehtinyt palvella kuntalaisia jo yhden kesän ajan. Kuva: Rosk’n Roll

Purkuvaiheessa piti huolehtia etenkin siitä, että jäteasemien toiminta ei häiriintynyt, sillä paikat haluttiin pitää auki koko urakan ajan.

Hangon jäteaseman perusparannus ja laajennusurakka alkoi huhtikuussa 2019, ja kohde valmistui aikataulussaan elokuun lopussa 2019. Tammisaaren uusi jäteasema avattiin niin ikään aikataulussaan 1.6.2020, vaikka korona viivästyttikin joidenkin materiaalien toimituksia. Tammisaaressa käytettiin Rosk’n Rollin ideologian mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja. Karjalohjan jäteaseman peruskorjaus ja laajennustyöt on viimeisenä listalla, mutta sekin on valmistumassa marraskuun loppuun mennessä.

- Tähän mennessä jäteasemien projektit ovat kaikkinensa sujuneet hyvin ja yhteistyö tilaajan sekä urakoitsijoiden kanssa on ollut oikein hyvää, kiittelee Jani.

LAADUKKAASTI TOTEUTETTU RAKENNUSHANKE KESTÄÄ AIKAA

Uudet mökit valmistuivat Furuholmiin keväällä 2017. Kuva: Espoon kaupunki

Furuholm on Espoon kaupungin työntekijöiden käytössä oleva virkistyskohde. Espoon Suvisaaristossa sijaitseva mökkikylä sai kasvojenkohotuksen kolme vuotta sitten, kun vanha päärakennus ja ulkohuussirakennus purettiin. Tilalle rakennettiin talvikauden 2016-2017 aikana neljä uutta nykyaikaista mökkiä, siisteyttä helpottava roskakatos sekä päärakennus, johon sijoitettiin kokous- ja juhlatilat ja sauna.

- Vanha huussirakennus oli aika kammottava, suoraan sanottuna. Mökkien käyttö on lisääntynyt huimasti, kun niihin saatiin sisävessat ja suihkut. Aiemmin Furuholm oli avoinna vain kesäkaudella, mutta nyt mökit sopivat ympärivuotiseen käyttöön, mikä näkyy myös käyttöasteessa, kertoo Espoon kaupungin henkilöstöneuvoston puheenjohtaja Pekka Pikkarainen.

Uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä saumattomasti. Kuva: Tuukka Partanen


Valvonnalla varmistetaan hyvä lopputulos

Vanhalle alueelle rakennettaessa haasteena oli säilyttää luonnontilaisuuden tuntu ja varoa esimerkiksi vahingoittamasta hienoja vanhoja mäntyjä. Mökit ja päärakennus suunniteltiin sopimaan vanhoihin rakennuksiin, ja ne rakennettiin paikan päällä.

- Mökkiprojekti oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. En tavallisesti pääse toimimaan rakennuttajan roolissa, ja yhteistyö rakentajien ja Ahma insinöörien valvojien kanssa sujui hyvin. Täytyy sanoa, että vaikka rakentajatkin olivat hyviä, niin en usko, että ilman näin tarkkaa valvontaa lopputuloksesta olisi tullut yhtä hyvä, Pikkarainen muistelee.

Jotain projektin onnistumisesta kertoo sekin, että rakennushankkeen aikana Espoon kaupungilla työskennellyt Teemu Rantala päätyi sittemmin Ahma insinööreille projektipäälliköksi:

- Tein tämän hankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteistyötä Ahma insinöörien kanssa ja kiinnitin silloin erityistä huomiota heidän vuorovaikutustaitoonsa niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijan kanssa. Erityisesti miellytti myös se, että tilaajana sai keskittyä pääsääntöisesti vain päätöksentekoon ja varsinainen projektin vetäminen tapahtui moitteetta Ahmojen toimesta. Hanke onnistui kustannus- ja aikatauluhallinnan sekä laadun kannalta miltei täydellisesti, Rantala kertoo.

Laadusta huolehditaan myös valmistumisen jälkeen

Viime keväänä Furuholmissa pidettiin 2-vuotistarkastus, joka läpäistiin vaivatta. 1-vuotistarkastuksessa ilmenneet pienet puutteet oli korjattu, ja nykyään mökkien käyttäjät saavatkin nauttia toimivista ja viihtyisistä vapaa-ajan tiloistaan. Mökkeihin asennetut ilmalämpöpumput lämmittävät talvella energiatehokkaasti, ja nyt niiden viilennysominaisuuskin on saatu käyttöön, joten kuuminakaan kesinä saa nukkua sopivan viileissä makuutiloissa.

Rakennustöitä oli Ahma insinööreiltä valvomassa Jukka Löfgren, joka kiittelee mukana olleita suunnittelijoita ja tekijöitä hyvästä suunnittelusta, laadukkaista materiaaleista ja hyvästä toteutuksesta.

- Urakan lopussa meinasi tulla kiirettä, mutta aikataulussa pysyttiin ilman, että sillä oli vaikutusta laatuun. Projektista mieleen jäi yksi tietty timpuri koirineen - ilman häntä (tai heitä!) hommasta ei olisi tullut yhtä laadukasta. Työmaakierrokset alkoivat leppoisasti aina pallon tai kepin heittelyllä timpurille, ei kun koiralle. Takuutarkastukset sujuivat pikaisesti, koska puutteita ei juurikaan löytynyt, Löfgren muistelee tyytyväisenä.

Viihtyisät sisätilat ja nykyajan mukavuudet ovat lisänneet mökkien suosiota. Kuva: Espoon kaupunki

Hyvin rakennetuista mökeistä ja uudesta päärakennuksesta on ollut jo paljon iloa, ja huolettomuutta lisää tieto siitä, ettei näköpiirissä ole uusia korjaustarpeita.

- Käyttäjät ovat selvästi ottaneet Furuholmin uudet tilat omikseen, sillä näin kolmen vuoden käytön jälkeen mökit ovat yhä kuin uudet. Projektissa lähdimme siitä, että materiaalien pitää olla hyvät ja vaadimme myös rakentajilta laatua. Pieniä elämisen jälkiä toki aina tulee, mutta täytyy kiitellä mökkeilijöitäkin siististi olemista ja siitä, ettei mitään isompaa ole tullut, Pikkarainen toteaa.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEEMU NAUTTII SUURTEN PROJEKTIEN TUOMISTA HAASTEISTA

Teemu Rantalan tämänhetkisiin projekteihin kuuluu Nurmijärvellä toimivan Maaniitun koulun peruskorjausurakka. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien tuoreimpiin tekijöihin kuuluu projektipäällikkö Teemu Rantala. Kävimme Teemun kanssa tutustumassa Nurmijärvellä toimivaan Maaniitun kouluun, jonka peruskorjauksen projektinhallinnassa hän on mukana.

Aloitit Ahmalla syksyllä 2019 – miten päädyit tänne?

Tein yhteistyötä muutaman kerran Ahmojen kanssa ollessani Espoon kaupungilla tilaajaorganisaatiossa rakennuttamisen hankepäällikkönä. Panin jo silloin merkille, että Ahma insinöörit erottuivat muista erityisillä vuorovaikutustaidoillaan sekä ammattiosaamisellaan. Jatkoin töitä vielä muutaman vuoden Espoossa ja hetken aikaa Hyvinkään kaupungilla, kunnes toimitusjohtaja Saara otti yhteyttä ja kertoi vapaana olevasta paikasta projektipäällikkönä. Sen pidempään miettimättä totesin, että nyt oli oikea hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Millaisia projekteja olet päässyt tekemään?

Ahma insinööreillä on tällä hetkellä todella monipuolinen tilanne hankkeiden osalta. Aiempaa kokemusta pääsee hyödyntämään useissa urakoissa, sillä monet hankkeet ovat omalta osaltani perusrakennuttamista. Mukavaa uutta haastetta on aina se, että pääsee tutustumaan uusiin tilaajaorganisaatioihin ja eri toimintatapoihin projektien vetämisessä. Tämän hetkisiin projekteihin kuuluu muiden muassa kouluhankkeita eri urakkamuodoilla, Ylen toimitilamuutoksia, HKL:n raide- ja varikkoprojekteja sekä Helsingin kaupungin asuntokohteita.

Millaista työ Ahmalla on?

Minut otettiin syksyllä vastaan erittäin lämpimästi uudella työpaikalla ja pääsin miltei saman tien tutustumaan meneillään oleviin ja tuleviin hankkeisiin. Työskentely on erittäin joustavaa ja sopii täten etätyöstä nauttiville, eli ainakin itselle. Lisäksi työssä pääsee kiertämään erilaisia työmaita useamman kerran viikossa, mikä on aina yhtä mielenkiintoista. Työporukkamme on lämmin ja hyvin yhteen hitsaantunut.

Millainen on tavallinen työviikkosi?

Keskimäärin työviikkoon sisältyy neljä kokouksen pitämistä työmailla, joskus voi olla useampikin ja joskus vähemmän. Kokousten ohella työskentelen etänä noin kerran tai kaksi viikossa ja muuten toimistolla. Toimisto- ja etätyöt koostuvat hyvin paljon sähköpostien läpikäymisestä sekä suunnittelun ja työmaan ohjaamisesta. Näiden lisäksi aikaa voi myös kulua esimerkiksi urakoiden kilpailutusasiakirjojen laadintaan.

Mitä harrastat?

Metsästystä, tennistä (kesällä), salibandyä (talvella) ja kuntosalia (satunnaisesti). Metsästys on sen monimuotoisuudestaan johtuen edellä luetelluista se, joka vie usein hyvinkin paljon vapaa-aikaa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

MITÄ LUVASSA VUODELLE 2020?

Toimitusjohtaja Saara Kippo, Ahma insinöörit Oy,  Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo pohtii viime vuotta koko rakennusalan ja Ahman kannalta ja kertoo videolla toiveistaan tälle vuodelle.

Miten vuosi 2019 sujui Ahman kannalta?
Ahmalla lähdettiin vuoteen 2019 hyvästä työtilanteesta ja sellaisena se säilyi koko vuoden. Tarjouspyyntöjä tuli tiuhaan tahtiin ja tarjouskilpailuissa pärjättiin hyvin. Vuonna 2018 usea hanke meni hetkeksi jäihin, kun asuntorakentamisen vilkkauden takia ei saatu kilpailukykyisiä urakkatarjouksia. Näitä sitten myös käynnistettiin uudelleen viime vuonna. Selvästi enemmän kilpailua syntyi jo urakoiden osalta. Vaikka toisaalta rakentamisen rauhoittuminen osittain urakoiden kilpailuttamisen osalta helpottaa meidän työtämme, on tietysti selvää että se enteilee toimeksiantojen vähenemistä konsulttienkin osalta. Me voimme tähän ainakin toistaiseksi suhtautua rauhallisin mielin, koska käynnissä on monta pitkäkestoista projektia.

Rekrytointi ei tunnu rakennuttamisen asiantuntijoiden taikka valvojien osalta kovasti helpottuneen. Me saimme tiukasta tilanteesta huolimatta kasvatettua Ahman porukkaa sekä projektipäälliköllä, että rakennustöiden valvojalla viime vuonna. Kimmo aloitti keväällä valvojana ja sen lisäksi, että täytti odotukset siinä hommassa, niin osoittautui myös erittäin hyväksi kustannuslaskijaksi ja tätä osaamista on päästy projekteissa jo hyödyntämään. Teemu nimettiin meille projektipäälliköksi syksyllä. Teemu oli meille tuttu aiemmista Espoolle tehdyistä hankkeista, joissa hän oli Espoon Tilapalveluiden edustajana tilaajan roolissa. Eli tiesimme saavamme hyvän kaverin tiimiimme.

Ahma on itse hyvä esimerkki nykyaikaisesta rakennusalan yrityksestä, jossa henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma on mukavan vaihteleva – näkyykö se jotenkin toiminnassanne?
Asiantuntijuus kehittyy parhaiten kokemuksesta ja kiinnostuksesta sekä oppia uutta että kehittää olemassa olevaa. Se, että meillä on vanhempia konkareita ja nuorempia asiantuntijoita luo mahdollisuudet hiljaisen tiedon siirtoon puolin ja toisin. Mutta sitä pitää myös kannustaa ja ohjata. Meidän pitää huolehtia, että projekteissa saatu oppi, hyvät ja huonot kokemukset, onnistuneet kokeilut ja toimivaksi todetut toimintatavat tuodaan kaikkien tietoon. Silloin ne ehkä toisistaan iän takia poikkeavat näkemykset pystytään huomioimaan meidän oman toimintamme kokonaisuuden kannalta. Ei ole niin, että vain vanhempi opettaa nuorempaa. Tuoreet näkökulmat hyödyttävät kyllä niitä konkareitakin.

Sukupuolieroja en sinänsä pidä oleellisena. Naiset ovat paikkansa rakennusalalla löytäneet ja vakiinnuttaneet. Toki tämä ala on edelleen erittäin miesvoittoista, mutta itselläni ei ole ainakaan sellaista käsitystä, että tämän takia naisia ei alalle saataisi tai että meillä olisi kovin paksuja lasikattoja rikottavanamme. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain omakohtaisiin kokemuksiini, enkä väheksy sen työn tärkeyttä, jota minkä tahansa alan tasa-arvoisuuden eteen tehdään.

Entä miten koko alalle voisi saada enemmän nuoria?
Uutisoinnissa korostuu koko ajan enemmän ihmisten, eikä pelkästään nuorten, tarve tehdä mielekästä työtä. Se minkä kukin kokee mielekkäänä, vaihtelee laajasti. Itse viihdyin Ahmalla heti, sillä vaikka en ollut vielä valmistunut, minulle annettiin monipuolisia työtehtäviä, jotka tuntuivat merkityksellisiltä ja joissa sain oppia. Itsenäisyyttä oli riittävästi, vastuuta annettiin sopivasti, tukea ja opastusta sai, kun sitä tarvitsi sekä mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Työnantajien ja esimiesten on tärkeää huolehtia, että työssä jaksetaan. Jatkuva uutisointi työssä uupuvista ihmisistä ei varmasti kannusta ketään hakeutumaan alalle. Jos voimme vakuuttavasti ja todellisen toimintamme esimerkkien kautta osoittaa, että tällä alalla palkka ja vastuuvaatimukset kohtaavat, työura ei katkea uupumiseen ja vaikutusmahdollisuuksia on oman kehityksen, yritysten toiminnan, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja jopa ilmaston muutoksen osalta, niin emme ainakaan sammuta kenenkään kipinää rakennusalan työtä kohtaan.

Mitä kuuluu vuonna 2019 käynnissä olleille hankkeille? Töölön varikon korjaustöitä olemme olleet valvomassa ja ohjaamassa jo yli pari vuotta. Nyt ollaan päästy jo sisätiloista kaupunkikuvassakin näkyvään vaiheeseen, kun julkisivukorjaukset ovat alkaneet. Kahden urakan (sisäpuoliset raiteiden vaihdot ja lattiakorjaukset sekä julkisivu-urakka) yhteensovitus ja rajaukset on saatu toimimaan hyvin.

Ylen Mediatalon laaja peruskorjaus ja toimitilamuutokset valmistuivat syksyllä. Tilat ovat raikkaat ja modernit ja niistä pääsemme itsekin nauttimaan Ylen muiden hankkeiden ohella, kun uutukaisissa tiloissa välillä kokoustamme.

Hämeentiellä Sepon työt jatkuvat samaan malliin. Harmia ovat aiheuttaneet vanhat, helposti rikkoontuvat putket, joiden tarkkoja sijainteja taikka kuntoa ei aina ole tiedossa. Tilanteet taklataan yksi kerrallaan ja työ etenee aikataulussa.

Yliopiston metroaseman myymälätason uudistus, johon jo aiemmassa vaiheessa sisältyi Kaisaniemenkadun lasipyramidien purku saatiin myös valmiiksi 2019 lopulla. Myymälätaso, joka toimii kulkureittinä mm. Vuorikadulle, Fennia-kortteliin, metrolaiturille ja Vilhonkadulle oli normaalikäytössä koko rakentamisen ajan.

Millaisia projekteja Ahmalla on luvassa vuonna 2020?

Viime aikoina Ahmalla ollaan vahvasti keskitytty talonrakentamiseen ja meillä onkin nyt tosi monipuolisesti hankkeita tältä sektorilta; asuinrakennusten uudiskohteita ja peruskorjausta, koulujen ja päiväkotien uudishankkeita ja peruskorjausta, toimitilamuutoksia ja nyt jännittävänä uutuutena raitiovaunuvarikoiden uudisrakennuskohteita. Meillä on jo kokemusta varikoiden peruskorjauksista Töölön varikolla, Metrovarikolla ja Vallilan varikolla. Uusia raitiovaunuvarikoita ei Helsingissä tai muuallakaan Suomessa ole rakennettu vuosikymmeniin. Tampereelle tietysti uuden raitiovaunun myötä sellainen tulee ja nyt Helsingissä on aloitettu kolmen uuden varikon rakentamisen valmistelu. Ahma on mukana käynnistämässä niistä kahta; Laajasalon ja Ruskeasuon varikoita. Sen lisäksi, että meillä on rakennusten käyttötarkoituksen kannalta erilaisia toimeksiantoja, niin ne ovat myös hankinta- ja urakkamuodoltaan monipuolisia.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim