Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

- Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

- Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

- Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

- Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

- Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

- Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

- Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen

Projektipäällikkönä poikkeusoloissa

Jyri Niskanen kotitoimistollaan.

Ahma insinöörien tuorein vahvistus, projektipäällikkö Jyri Niskanen pääsi aloittamaan uudessa työssään harvinaisen haastavana aikana. Maaliskuu 2020 jää suomalaisille mieliin koronakriisin alkamisesta, ja Jyrillä varmasti myös uuden työn aloituksesta.

Hämeenlinnassa asuva Jyri oli ehtinyt jo työstä neuvotellessaan toivoa, että saisi tehdä etätöitä mahdollisimman paljon.

- Tuo moottoritie on jo nähty moneen kertaan, enkä ole kiinnostunut katselemaan sitä yhtään enempää kuin on välttämätöntä, Jyri nauraa.

Etätöitä onkin riittänyt nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kerran-pari viikossa Jyri on katsellut tuttua kolmostietä ajellessaan esimerkiksi Helsingissä tai Nurmijärvellä sijaitseviin kohteisiinsa, mutta muuten projektipäällikkö on hoitanut paperitöitä ja tapaamisia kotitoimistoltaan.

- Suoraan sanottuna uuden työn aloittaminen tällä tavalla on ollut todella vaikeaa. Tunnen naamalta ehkä neljä tai viisi muuta ahmalaista, ja sama juttu asiakkaiden kanssa. On hankalaa rakentaa suhdetta ihmisiin, kun ei näe toista. Jos verkkopalaverissa on useampi henkilö, jää joku väkisinkin vähemmälle huomiolle. Kahden kesken videotapaamiset ovat sujuneet paremmin ja on voinut keskustella enemmän. Silti sellainen kevyt jutustelu ja kuulumisten vaihto jää vähemmälle, Jyri kertoo.

Monenlaisia kohteita työn alla

Jyri hyppäsi tällä hetkellä työpöydällään oleviin kohteisiinsa vähän kesken mukaan, eli niiden suunnittelu ja joissakin urakatkin olivat jo käynnissä hänen liittyessään joukkoon. Uudenmaan sulku ei onneksi estänyt Jyriä tutustumasta kohteisiin, vaan hän pääsi lupalapun kanssa kulkemaan rajan yli.

- Onneksi ei tarvinnut joka päivä ylittää rajaa, kyllä siinä nimittäin välillä joutui seisoskelemaan!

Vasta aloittaneella projektipäälliköllä on jo monta kohdetta käynnissä, ja selviteltävää riittää. Nurmijärvellä on meneillään laaja projekti päiväkotien ja koulujen ruuanjakeluun liittyen – uusi keskuskeittiö on jo rakennettu, ja nyt tarkoitus olisi päivittää päiväkotien ja koulujen keittiöt jakeluun sopiviksi. Projekti koostuu monesta pienestä kohteesta eli päiväkodista ja koulusta, joissa on erilaisia tarpeita muutostöiden suhteen. Suunnitelmien mukaan kaikki olisi valmista 2023. Nurmijärvellä on myös muun muassa koulujen ja päiväkotien väistötilahankkeita sekä terveyskeskuksen remontti suunnitteilla, jälkimmäisessä on syksyllä edessä kilpailutusvaihe.

Helsingissä Ylen tilamuutokset jatkuvat, ja samoin Töölön raitionvaunuvarikolla tehdään vielä raidekorjauksia. Kaarelan raitin puuelementtikoulun purkusuunnittelu on pitkällä ja seuraavaksi pitäisi kilpailuttaa urakoitsijat.

- Minulle projektin kiinnostavuus tai arvo ei synny rakennuskohteesta itsestään, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Onnistunut projekti on sellainen, jonka lopputulokseen kaikki osallistuneet voivat olla tyytyväisiä: tilaaja, tekijät, suunnittelijat ja valvojat.

Korona ei ole hidastanut tällaisten julkisten hankkeiden edistämistä, vaikka työn tekemisen tapa onkin muuttunut.

- Kotona työskentely on sinänsä hyvä asia, jota toivoinkin. Olen huomannut sen olevan tosi intensiivistä, kun kukaan ei tule tuohon ovelle kysymään mitään tai pyytämään kahville. Silti toivoisin, että tämän poikkeusajan jälkeenkin yhteiskunnassa jäisi pysyväksi ja tietoiseksi työtavaksi mielekkään etätyön järjestäminen ja turhien kokousten ja matkustelun välttäminen. Työkaverit olisi kuitenkin mukava tavata kasvokkain jossain vaiheessa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

AHMA OPPII JA OPETTAA

Ahman projektipäällikkö Anni Kärki piti case-harjoituksen Aalto-yliopiston kurssilla TU-E2120 Project business, teemasta Buying projects and sub-projects. Harjoituksen tarkoitus oli löytää sopivin urakkamuoto annettujen lähtötietojen perusteella.  Luennolle esimerkki löytyi tosielämästä, Malmin kirkkoherranviraston korjaushankkeesta, jonka Ahma rakennuttaa ja valvoo Helsingin seurakuntayhtymälle.  ”Harjoituksen vetäminen oli tosi antoisaa ja opiskelijat olivat hyvin perillä asioista! Enemmistö päätyi ratkaisussaan ehdottamaan  samantyyppistä urakkamuotoa, kuin mitä ollaankin käyttämässä” Anni kertoo. Opiskelijat kertoivat kokeneensa tämän todellisen elämän projektin esittelyn antoisana.