Restaurointihaaveet avasivat ovet erikoistumiselle

Anni Matinheikki haluaisi jatkossa keskittyä historiallisten rakennusten korjauksiin. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien projektipäällikkö Anni Matinheikki on jo vuosien ajan saanut työpöydälleen työpaikkansa historiallisten rakennusten korjaushankkeita. Kiinnostus konservointiin ja restaurointiin on elänyt Annin mielessä jo pitkään, ja yksi unelma siihen liittyen on jo toteutunut, kun hän vuosi sitten aloitti restaurointiopinnot töiden ohessa.

- Olin vuosien varrella aina välillä etsinyt tietoa konservoinnin ja restauroinnin opiskelumahdollisuuksista, mutta paikat tuntuivat olevan maantieteellisesti liian kaukana tai muuten liian vaikeasti saavutettavia. Kokopäivätyöstä tuntui mahdottomalta irrottautua esimerkiksi neljän vuoden koulutusohjelmaan tai muuttaa toiselle puolelle Suomea.

Muutamien yhteensattumien johdattamana aika ja paikka erikoistumisopintoihin löytyikin yllättäen. Perhevapaalla olevan Annin oli tarkoitus lähteä joksikin aikaa Englantiin miehensä työn perässä, kun korona peruuttikin muuttoaikeet.

- Juttelin jälleen kerran jonkun kanssa restaurointihaaveistani ja innostuin taas katsomaan, onko mitään tarjolla. Kävi ilmi, että Turun ammattiopistosäätiö on muutaman vuoden ajan tarjonnut mahdollisuutta opiskella rakennusten restaurointia. Kun koronan vuoksi työni oli muuttunut lähes kokonaan etätyöksi ja mieheni pystyi jatkamaan etätöitä perhevapaansa jälkeen Englanti-reissun peruunnuttua, meillä olikin yhtäkkiä mahdollisuus muuttaa Turkuun.

Restaurointi vaatii läsnäoloa, sillä opinnot suoritetaan pääosin erilaisilla työmailla harjoitellen. Onneksi Turussa oli valmiiksi jo lasten kummejakin, joten päätös opintovapaalle jäämisestä ja uuteen kaupunkiin muuttamisesta oli helppo.

Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen itselleen kodiksi ja ateljeeksi suunnittelema Hvitträskin rakennukset valmistuivat 1903-1905. Nyt työn alla on entisen talousrakennuksen, nykyisen ravintolarakennuksen peruskorjaus, ja Anni toimii hankkeessa projektipäällikkönä. Kuva: Iiro Rautiainen

Joustava työ mahdollisti opinnot

Ahmoilla ehdotukseen opintovapaasta ja osa-aikaisesta työskentelystä suhtauduttiin kannustavasti. Suojelukohteiden ja muiden vanhojen rakennusten säästävään korjaamiseen erikoistunut osaaja on toki työnantajalle arvokas asia, vaikka opiskelun vuoksi Anni ei olekaan vuoden aikana ehtinyt osallistua täyspäiväisesti Ahmojen toimintaan.

- Pyysin, että voisin ottaa pari projektia opintojeni oheen, ja heti, kun tarjouksemme Hvitträskin ja Kansallismuseon hankkeista oli hyväksytty, sainkin ne hoitaakseni. Nämä ovat minusta todella kiinnostavia projekteja ja tukevat tietysti hyvin opintojanikin.

Jos kaikki menee suunnitellusti, Anni valmistuu restaurointialan artesaaniksi kesällä 2022. Sen jälkeen Anni toivoo saavansa mahdollisimman paljon erikoisosaamistaan vastaavia projekteja.

Vanhojen rakennusten korjaaminen vaatii laajaa ymmärrystä käytetyistä rakennustavoista ja -materiaaleista. Kuva: Iiro Rautiainen

- Haluan olla meillä Ahmalla historiallisten hankkeiden asiantuntija, sillä suojelluissa kohteissa tarvitaan vähän erilaista projektinjohto-otetta kuin tavanomaisemmissa korjauskohteissa. Erityisesti minua innostavat vähän pienemmät kohteet, sillä niissä projektinjohto voi olla luovempaa ja ketterämpää. Ihan unelmakohde olisi joku samantapainen hanke kuin Kyösti Kakkosen Rauhalinnan kunnostus Savonlinnassa: että projektin edetessä voisi rakennusta kunnioittaen päättää mitä tehdään eikä edetä jäykästi totutulla kaavalla, jossa ensin lyödään suunnitelmat lukkoon ja sitten edetään niiden mukaan.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Pitkä projekti päätökseen: Töölön raitionvaunuvarikko on nyt entistä ehompi

Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen ja projektipäällikkö Jyri Niskanen iloitsevat pitkän hankkeen saattamisesta kunnialla päätökseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Töölön raitiovaunuvarikko Helsingin kantakaupungissa on käynyt läpi muutaman vuoden peruskorjauksen. Nyt jo 108 vuoden ikään ehtinyt varikko on saanut vuonna 2017 alkaneessa saneerauksessa uuden vesikaton, ja myös julkisivu ja sisätilojen kiskot ja lattiarakenteet on kunnostettu.

- Tulin itse mukaan hankkeeseen melko loppumetreillä eli viimeisten raiteiden 15 ja 16 kunnostukseen. Koko varikko on nyt käyttökunnossa, kertoo Ahma insinöörien projektipäällikkö Jyri Niskanen.

Ahma insinööreiltä projektissa on eri vaiheissa ollut mukana useampiakin osaajia, mutta rakennusvalvoja Jani Helminen on nähnyt varikkoremontin kaikki vaiheet:

- Erikoista tässä hankkeessa on tietysti se, että varikko on ollut koko ajan raitiovaunujen käytössä. Töiden tahdistukset ja vaiheistukset on pitänyt käydä tarkasti läpi, jotta raitiovaunut pääsevät aina sovituille raiteille. On tarvittu tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kanssa. Katselmuksia ja työmaakokouksia on pidetty runsaasti, jotta esimerkiksi käyttäjän muutostoiveet on voitu huomioida työn aikanakin. Haasteellinen ja mielenkiintoinen hanke!

Varikkorakennus kunnostettiin sekä sisältä että ulkoa. Julkisivun kauniit koristeet pääsevät korjattuina oikeuksiinsa. Kuva: Iiro Rautiainen

Historian havinaa ja tiukkoja aikatauluja

Varikkorakennus on myös historiallisesti arvokas kohde, ja Janin mukaan kaikki säästettäväksi suunniteltu onnistuttiin säilyttämään ja julkisivujen upeat koristeetkin ehostettiin entiseen loistoonsa. Aivan kaikkea vanhaa ei varikolla ollut tarkoituksenmukaista säästää:

- Nykyään taukohuoneena toimivan vanhan lipunmyyntitilan julkisivulaatoitus oli suunniteltu vaihdettavan rappaukseksi. Tämä muutos vaati useita palavereja Helsingin kaupunginmuseon sekä rakennusvalvonnan kanssa, mutta lopulta laatoituksen vaihto rappaukseksi onnistui, Jani kertoo.

Elokuussa 2021 tehtiin osittainen käyttöönottokatselmus, joka sujui kiireellisestä tarpeesta huolimatta mallikkaasti.

- Syysliikenteen alkaessa työt raiteella 15 oli saatu niin valmiiksi, että onnistuimme käyttäjän toiveesta järjestämään osittaisen käyttöönottokatselmuksen etuajassa heti seuraavalle päivälle. Tästä erityiset kiitokset urakoitsijoille ja muille projektiryhmän jäsenille, Anna Martemaa HKL:ltä kertoo.

Kiskojen korjaus tehtiin osissa, jotta raitionvaunuilla oli saneerauksenkin aikana aina joku osa käytössä. Kuva: Iiro Rautiainen

Vastaanottokokous pidettiin syyskuun lopussa ja rakennustyöt varikolla ovat vihdoin hiljenneet. Historiallisen varikon saneeraushanke jää ahmalaisille mieleen ainutlaatuisena työnä.

- Perinteisempiin talonrakennushankkeisiin tottuneelle ihmiselle varikon korjaus on tietenkin tosi toisenlainen homma. Raitionvaunujen vuoksi hanke oli esimerkiksi sähköturvallisuuden osalta aivan erilainen kuin tavalliset rakennukset. Jo suunnittelu vaati tavallista tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa huolehtimista kiskojen sekä niihin liittyvien huolto- ja pesulinjojen toiminnan kannalta. Raidekorjauksen tehnyt urakoitsija oli kyllä hyvä ja yhteistyökykyinen, joten itse työt etenivät varsin sujuvasti, Jyri kiittelee.

Janille puolestaan varikon laajat betonikorjaukset ja laattojen valut olivat projektin mielenkiintoisinta antia.

- Myös aikataulun seuranta oli kiinnostavaa, kun projektissa tehtiin useamman urakoitsijan voimin sekä sisä- että ulkopuolisia töitä, Jani kertoo.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim