Johanneksenkirkon julkisivujen peruskorjaus vaatii taitoa ja sitoutumista

Johanneksenkirkossa Helsingissä käynnistyi alkuvuonna mittava peruskorjaus. Osa kirkon julkisivun betonipatsaista ja koristeista on halkeillut monesta kohdasta ja ne ovat vaarassa murentua. Noin kuusi miljoonaa euroa maksava remontti kestää Helsingin seurakuntayhtymän arvion mukaan puolitoista vuotta. Ahma insinöörit vastaa hankkeessa rakennuttamisesta, rakennustöiden valvonnasta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinoinnista.

Korkealle kohoava Johanneksenkirkko on tuttu maamerkki monelle. Kuva: Iiro Rautianen

Vuonna 1891 valmistuneen kirkon ulkoseinissä on yli kaksikymmentä erityyppistä patsasta, jotka kuvaavat muun muassa gargoili-petoja. Noin 40 metrin korkeudella sijaitsevat patsaat ovat vaurioituneet erityisesti säärasituksen vuoksi. Säävaurioiden taustalla on mm. vaakasuoran sateen määrän ja jäätymis-sulamissyklien lisääntyminen. Osa patsaista on suojattu päältä lyijylevyin ja ne ovat siksi säilyneet muita koristeita paremmin.


Suojaisemmissa paikoissa osa kirkon alkuperäisistä betonikoristeista on vielä jäljellä, mutta iso osa on uusittu jo aiemmin vanhan mallin mukaisesti vuosikymmenien aikana tehdyissä korjauksissa. Tulevassa remontissakin uusitaan ainoastaan huonokuntoisimmat patsaat ja muut ornamentit ja osa korjataan paikalla.
Kirkkoa ympäröi koko peruskorjauksen ajan korkeat rakennustelineet. Remontin ei silti uskota vaikuttavan kirkon sisätilojen käyttöön, koska kaikki työt tehdään ulkona. Tavoitteena onkin, että toiminta voi jatkua kirkossa lähes häiriöttömästi.


Remontissa peruskorjataan myös muuta julkisivua, ikkunoita ja vesikattoa yksityiskohtineen, joissa on vähäisempiä vaurioita. Betonikoristeiden takia Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Kai Heinävaara kuvaa Johanneksenkirkon korjausta erikoistyöksi, jolle ei löydy Suomessa kovin monta osaavaa tekijää.
– Työ vaatii taitoa ja sitoutumista sekä korjausmenetelmien tuntemusta ja rohkeutta lähteä mukaan osittain tuntemattomaankin vaativaan hankkeeseen.


Patsaiden kohtalo kiinnostaa ohikulkijoita

Ahma insinöörien vastuulla Johanneksenkirkon peruskorjauksessa on rakennuttaminen, rakennustöiden valvonta sekä turvallisuuden-, kosteuden- ja puhtaudenhallinnan koordinointi.

– Käytännössä työmme kattaa aikatauluseurantaa sekä kustannusten ja laaduntarkkailua. Yhtenä osana laaduntarkkailua urakoitsijan esittämät mallityöt katselmoidaan, hyväksytään tai tarvittaessa kommentoidaan uusien toimintaohjeiden kera urakoitsijalle. Korjaustöiden laajuutta tarkastellaan ja seurataan myös aktiivisesti liittyen vahvasti kustannusten ja työaikataulun seurantaan. Urakoitsijan tehokkaan omavalvonnan lisäksi hankkeen valvojat suorittavat myös pistekohtaisia tarkastuksia, Ahma insinöörit Oy:n projektipäällikkö Teemu Rantala sanoo.

Ahma insinöörien projektipäällikkö Teemu Rantala on iloinen saadessaan olla mukana historiallisen kirkon kunnostushankkeessa. Kuva: Iiro Rautiainen

Rantalan mukaan työmaasta tekee poikkeuksellisen yksityiskohtien runsaus. Mm. patsas- ja koristeornamenttien entisöinti ja kokonaan uudelleen valmistaminen nykyistä vastaaviksi on tarkkaa ja erityisosaamista vaativaa työtä. Rantala kiitteleekin projektiin valittua urakoitsijaa IKJ Rakennus Oy:tä aliurakoitsijoineen, joilta vaadittua osaamista löytyy kattavasti.

– Työtä tehdään myös korkealla ja telineiden varassa, mikä tuo omat haasteensa työn suorittamiseen. Lisäksi kohteen sijainti keskellä pääkaupunkia on huomioitava erikseen, sillä työmaasta ei saa koitua häiriötä ihmisille eikä liikenteen sujumiselle.

Rantalan mukaan ohikulkijat pysähtyvät silloin tällöin työmaan kohdalle kysymään kiinnostavan kohteen korjauksen etenemisestä.

–  Varsinkin gargoili-patsaat kiinnostavat. Joku kysyi, ovatko ne jo tulleet tiensä päähän. Monet nykyisistä ovat, mutta ne onneksi uusitaan nykyistä vastaaviksi. Patsaat koristavat Johanneksenkirkon julkisivua jatkossakin, Rantala vakuuttaa.

Kiinnostavan historiallisen kohteen korjaustyössä voi tulla eteen paljon sellaistakin, mihin muissa projekteissa ei törmää.

– Johanneksenkirkkoa on peruskorjattu aiemminkin, ja tästä löysimme äskettäin viitteitä kirkon kupariverhotuista torneista. Edelliset korjaajat ovat nimittäin kaivertaneet tornin kuparipeltiin vuosilukuja ja nimikirjaimia merkiksi omasta työpanoksestaan merkittävän kohteen ylläpidossa.

Vuoden alussa käynnistyneessä korjaustyössä on pysytty hyvin aikataulussa, eikä isompia yllätyksiä ole toistaiseksi tullut budjettiin. Tärkeintä onnistumisessa on Rantalan mukaan yhteistyön sujuvuus kaikkien korjaustyöhön osallistuvien toteuttajien kesken.

– Vastaaviin kohteisiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa on helppo tehdä töitä, ja on ilo seurata miten osaavissa käsissä työ edistyy joutuisasti, Rantala kiittelee IKJ Rakennus Oy:tä.

Kirkon vanhat yksityiskohdat ja korkealla tehtävä työ tuovat omat haasteensa korjaukseen. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörit valikoitui hankkeeseen tiukkojen kriteerien mukaan

Helsingin Srk-yhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinävaara kertoo, että Ahma Insinöörit valikoitui hankeeseen tiukkojen kriteerien ja julkisten hankinprosessien kautta, kuten kaikissa seurakuntayhtymän merkittävimmissä hankkeissa on tapana toimia.

–  Hanke on lähtenyt ripeästi liikkeelle ja vasta työmaavaiheeseen tulleet ahmalaiset ovat päässeet hyvin ns. liikkuvaan junaan mukaan, Heinävaara kiittelee.

Merkittäviä yllätyksiä ei projektissa ole Heinävaaran mukaan toistaiseksi ilmennyt.

– Nyt jo on käynyt kuitenkin selväksi, että telineiltä tutkittaessa rakenteet ovat jonkin verran huonommassa kunnossa, kuin pari talvea aikaisemmin nostokorista tarkasteltaessa ja kuntoa silloin arvioitaessa. Tämä on kuitenkin melko tavanomaista ja odotettavaakin, Heinävaara summaa.

Teksti: Nina Alivirta, Pilgrim

Ruskeasuolle rakentuu 100 raitiovaunun jättivarikko

Helsingin Ruskeasuolla alkaa pian varsinainen myllerrys, kun HKL:n uuden raitiovaunuvarikon rakennustyöt pääsevät vauhtiin. Valmistuessaan varikko tulee toimimaan kaupungin toisena pääraitiotievarikkona.

Uusi varikko tulee vanhan linja-autovarikon tilalle, ja bussit joutuvat rakennustöiden ajaksi väistötilaan. Kuva: Iiro Rautiainen

Helsingin kaupungin liikennelaitos eli tutummin HKL vastaa pääkaupungin metro-, raitionvaunu- ja lauttaliikenteestä. Parhaillaan HKL:llä on meneillään harvinaisen paljon suuria rakennushankkeita, joiden hoitamiseen eivät oman talon resurssit riitä.

- HKL:lla on menossa useita suuria raitiotiehankkeita, joiden myötä vaunujen määrä kasvaa ja säilytyskapasiteettia tarvitaan lisää. HKL on uusimassa tämän vuosikymmenen aikana koko varikkokannan, mikä on täysin poikkeuksellista ihan Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis ainutlaatuinen investointi myös HKL:lle. Lisäksi samalla raitiovaunuvarikon kannelle rakennetaan noin 200 bussia vetävä bussivarikko, kertoo HKL:n varikkohankkeiden hankejohtaja ja Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n toimitusjohtaja Jarno Köykkä.

Erilaisten toteutusmallien vertailua

Ahma insinöörit tuli Ruskeasuon varikkohankkeeseen rakennuttajakonsultiksi hankesuunnittelun viimeistelyvaiheessa.

- Yksi ensimmäisistä tehtävistämme projektipäällikkömme Teemu Rantalan kanssa oli löytää hankkeelle toteutusmuoto, joka mahdollistaisi valmistumisen raitiovaunujen toimitusaikataulun mukaisesti, kuormittaisi tilaajan organisaatiota mahdollisimman vähän ja sisältäisi hankesuunnitteluvaiheessa tontille sovitetun ja toiminnallisuuden puolesta hyväksi todetun varikkorakennuksen jatkosuunnittelun, kertoo varikkohankkeessa projektinjohtajana toimiva Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo.

HKL:n toiseen varikkohankkeeseen, Roihupellon varikon projektiin, oli valittu toteutusmuodoksi allianssimalli, mutta aikataulusyistä se ei sopinut Ruskeasuon varikolle. Projektinjohtomallit taas olisivat edellyttäneet tilaajalta haluttua mittavampia resursseja etenkin käynnistämisvaiheessa.

Koska tilaaja oli lyönyt lukkoon jo monia seikkoja tulevan rakennuksen suhteen, aiheutti KVR- eli kokonaisvastuu-urakka potentiaalisissa urakoitsijoissa ihmetystä. Moni olisi halunnut mahdollisuuden esittää omia suunnitelmiaan ja kehitysehdotuksiaan Ruskeasuon varikkoalueesta.

- Nämäkin mahdollisuudet selvitettiin tarjouskilpailuvaiheessa. Lopulta päädyttiin kilpailuttamaan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti vain uusi varikko. Varmistaaksemme tarjoushalukkuutta ja vähentääksemme riskivarauksia urakkahinnoissa päädyimme kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jossa suunnitelmaratkaisujen sijaan neuvoteltiin lopullisen tarjouspyynnön sisällöstä. Neuvotteluiden aikana tarjoajat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja tehdä kehitys- ja tarkennusehdotuksia esimerkiksi vertailuperusteisiin, osapuolten vastuisiin ja sopimusehtoihin. Tarjoushinnoista päätellen onnistuimme neuvotteluissa huomattavasti vähentämään tarjoajien epävarmuutta, iloitsee Saara Kippo.

Rakennustöillä ei haluta häiritä viereisen siirtolapuutarhan mökkeilijöitä. Kuva: Iiro Rautiainen

140 miljoonan euron hanke

Poikkeuksellisen suuressa hankkeessa on tietysti paljon huomioitavaa, ja erikoisen projektista tekee sekin, ettei Suomeen kovin usein rakenneta uusia varikoita. Keskellä kaupunkia sijaitseva rakennustyömaa asettaa omat haasteensa rakentamiselle.

- Varikon vieressä on esimerkiksi Ruskeasuon siirtolapuutarha, joka täytyy huomioida rakennusvaiheessa. Hankkeessa tavoitellaan BREEAM-ympäristösertifikaatin mukaista luokitusta Excellent, joka asettaa omat vaatimuksensa rakennushankkeelle. Samalla noudatamme hankkeessa myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, kertoo Jarno Köykkä.

Ympäristönäkökulmien lisäksi varikkopalapeli on vaatinut monen rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvän asian yhteensovittamista.

- Sopivan toteutusmuodon löytäminen oli erityisen haastavaa ja kompromisseja kaikkien huomioitavien asioiden kannalta parhaan tuloksen saamiseksi jouduttiin tekemään. Neuvotteluvaihe työllisti toden teolla, kun haimme Teemun kanssa vastauksia tarjoajien kysymyksiin ja pohdimme, mitkä urakoitsijoiden ehdotukset ja toiveet pystymme viemään tarjouspyyntöön. Kaikkia ei pystytty miellyttämään ja muutama tarjoaja jäi neuvotteluvaiheessa pois kilpailusta. Helpottunut, innostunut ja onnistunut olo oli siinä vaiheessa, kun saimme lopulliset tarjoukset, jotka olivat keskenään samaa suuruusluokkaa sekä budjetissa, kertoo Saara Kippo.

Siirtolapuutarhan ja varikon välillä olevan kivimuuri aiotaan kunnostaa rakennustöiden yhteydessä. Kuva: Iiro Rautiainen

Varikon valmistumiseen on vielä matkaa

Hankkeen esiselvitys ja alustavat suunnitteluvaiheet ovat kestäneet jo pari vuotta, ja itse rakentaminen alkaa tämän vuoden lopulla. Valmiin varikon pitäisi olla käytössä vuonna 2023. Monta hankalaa asiaa on kuitenkin ehditty selättämään jo tässä vaiheessa, ja varikkohankkeen osapuolet odottavat seuraavia vaiheita luottavaisina.

- Tähän saakka on päästy mahdollistamalla vuorovaikutus ja avoin keskustelu tilaajan, konsulttien, käyttäjän ja tarjoajien välillä. Tämän yhteyden uskon ja toivon jatkuvan myös nyt rakentamisen valmisteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa, sanoo Saara Kippo.

- Ahma insinöörien kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. Heidän kokokemuksensa suurista ja haastavista hankkeista auttavat myös meidän hankkeen etenemisessä. On tärkeää tilaajan näkökulmasta, että voimme luottaa haastavissa projekteissa asiantuntijoiden osaamiseen, kertoo HKL:n Jarno Köykkä.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim