Rakennusvalvoja kaipaa vaihtelua

Rakennusvalvoja Tony Stenhammar päätyi Ahmoille mielenkiintoisten kohteiden perässä. Kuva: Iiro Rautiainen

Ahma insinöörien tuoreimpiin kasvoihin kuuluu rakennusvalvoja Tony Stenhammar, joka aloitti uudessa työssään juhannuksen kynnyksellä. Vuodesta 1995 alalla työskennellyt Tony päätyi töihin Ahmoille kiinnostavien kohteiden perässä. Aiemmin hän oli erikoistunut korjausrakentamiskohteisiin, etenkin linjasaneerauksiin, ja viimeiset vuodet on kulunut pääosin uudiskohteiden parissa.

- Ahmoilla oli tarjota vaihtelevia kohteita. Jo nyt kesän aikana olen päässyt olemaan mukana monessa: on ollut pientä saneerausta, isoa saneerausta ja isoa kerrostalotyömaata. Aina vain samankaltaisten kohteiden valvominen tuntuu helposti liukuhihnatyöltä, mutta tässä säilyy mielenkiinto yllä, Tony tuumii.

Järvenpään kerrostalokohde pitää Tonyn kiireisenä, sillä katselmointeja on tavallista enemmän. Kuva: Iiro Rautiainen

Pitkä kokemus on tuonut näkökulmia ja varmaa otetta työhön.

- Kaikenlaiset kohteet ovat sinänsä kiinnostavia. Jotkut karttavat linjasaneerauksia, koska asukkaiden kanssa toimiminen koetaan ehkä hankalaksi, mutta minulle asukkaat ovat pikemminkin projektin mauste. Kerrostalotyömaalla törmää vain rakennusalan ammattilaisiin, mutta putkiremonttikohteessa jokainen asukas on paikalla puolustamassa omaa kotiaan. Siinä tulee keskusteltua kaikenlaista, joista osa on oikeasti tärkeää työn kannalta ja osa sitten sellaista sielunhoitoa, Tony hymyilee.

Ensimmäinen kesä Ahma insinööreillä on Tonyn osalta sujunut suurelta osin lomalaisia tuuratessa. Tony kehuu kollegoitaan valvottavien kohteiden järjestelmällisestä hoitamisesta, jonka ansiosta hyppääminen projekteihin kesken matkan ei ole tuntunut hankalalta.

Kerrostalotyömaalla purettiin elokuussa sokkelin valumuotteja. Kuva: Iiro Rautiainen

Ensimmäinen Ahmojen leivissä valvottava ”oma” kohde Tonylle on Järvenpäässä sijaitseva Välskärinkatu 31. Rakennustyöt tontilla alkoivat heinäkuussa, ja valmista pitäisi olla syyskuussa 2021.

- Tässä kohteessa poikkeuksellista on arkkitehtuurin kannalta tavallista eläväisempi ikkunajaottelu, mikä tuo persoonallista ilmettä talolle, ja oman työni kannalta tilaajan vahva panostus laadunvalvontaan. Se tarkoittaa sitä, että tarkastuksia ja katselmuksia on tavallista useammin, mikä palvelee varmasti myös tulevia asukkaita.

Lomatuuraajana kesän ajan toiminut Tony pitää itse lomansa mieluiten tammikuussa, jolloin voi karata etelän lämpöön – tosin ensi vuosi on koronatilanteen vuoksi vielä pieni kysymysmerkki. Muuten vapaa-aika kuluu rennosti.

- Harrastan lähinnä moottoripyöräilyä ja eläinten kanssa puuhastelua. Kotoa löytyy akvaario ja neljä mopsia!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

Uuden ajan jäteasemat tehdään ympäristön ehdoilla

Tammisaaren jäteasemalla on nyt paremmat tilat myös asiakaspalvelulle. Kuva: Rosk'n Roll

Länsi- ja Itä-Uudellamaalla toimiva Rosk’n Roll Oy Ab huolehtii Uudenmaan kuntien jätehuollosta pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Yhteensä Rosk’n Rollilla on Uudellamaalla 15 jäteasemaa, joten ei ihme, että toisinaan vastaan tulee myös korjaustarpeita. Nyt perusparannusikään olivat tulleet 1990-luvun loppupuolella valmistuneet Hangon jäteasema ja Karjalohjan jäteasema. Molemmissa oli tarvetta myös isommille tiloillekin.

Lisäksi Tammisaareen tarvittiin kokonaan uusi jäteasema, sillä uusi, noin yhden hehtaarin kokoinen jäteasema tarjoaa aiempaa paremmat tilat eri jätelajeille ja asiakaspalvelulle.

– Alueelle rakennettiin käsittely- ja välivarastointikenttien lisäksi ajanmukainen toimistorakennus ja kevytrakenteinen siirtokuormaushalli. Rakennusaika oli loppukesästä 2019 alkukesään 2020, mutta onneksi tällä kertaa ei todellisia talvirakennustaitoja päästy kokeilemaan. Hanke oli myös työntekemisen kannalta onnistunut, sillä yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut, kertoo Rosk’n Rollin rakennuttaja Jorma Skyttä.

Väljästi sijoitetut kierrätyskontit helpottavat Tammisaaren jäteasemalla asiointia. Kuva: Rosk’n Roll

Turvallisuuskoordinaattorina ja kaikkien kolmen jäteasemahankkeen rakennusvalvojana toimi Ahma insinöörien rakennusvalvoja Jani Helminen.

- Jäteasemien valvonnassa erityistä on se, että kaikessa tekemisessä on huomioitava ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristöluvassa ja rakennusluvassa määrittelemät vaatimukset, minkä johdosta esimerkiksi Hangossa pidettiin erityiskatselmuksia saneeratun suotovesialtaan rakenteille – onhan ehdottoman tärkeää, ettei altaasta pääse valumaan ympäristöön vaarallisia aineita, vaan kaikki saadaan käsiteltyä asianmukaisesti. Suotoaltaan rakenteisiin tuli asfalttia, joten asfaltin tyhjätilavaatimuksen eli tiiveyden täyttyminen oli varmistettava erillisessä katselmuksessa. Maarakentamisen osalla MARA-asetuksen soveltaminen tuli osapuolille tutuksi. Tavanomaisista projekteistani Rosk’n Roll-kohteet ovat eronneet myös isojen louhintatöiden ja hyvin laajojen maankaivuutöiden osalta, kun asemia piti laajentaa, kertoo Jani Helminen.

Tammisaaren uusi jäteasema on ehtinyt palvella kuntalaisia jo yhden kesän ajan. Kuva: Rosk’n Roll

Purkuvaiheessa piti huolehtia etenkin siitä, että jäteasemien toiminta ei häiriintynyt, sillä paikat haluttiin pitää auki koko urakan ajan.

Hangon jäteaseman perusparannus ja laajennusurakka alkoi huhtikuussa 2019, ja kohde valmistui aikataulussaan elokuun lopussa 2019. Tammisaaren uusi jäteasema avattiin niin ikään aikataulussaan 1.6.2020, vaikka korona viivästyttikin joidenkin materiaalien toimituksia. Tammisaaressa käytettiin Rosk’n Rollin ideologian mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleja. Karjalohjan jäteaseman peruskorjaus ja laajennustyöt on viimeisenä listalla, mutta sekin on valmistumassa marraskuun loppuun mennessä.

- Tähän mennessä jäteasemien projektit ovat kaikkinensa sujuneet hyvin ja yhteistyö tilaajan sekä urakoitsijoiden kanssa on ollut oikein hyvää, kiittelee Jani.

Parempia asuinrakennuksia tekemässä

Talin Estellen asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa kesäkuussa. Kuva: SATO

SATOn Helsinkiin valmistunut Joustokoti-kohde Talin Estelle saatiin muuttokuntoon aikataulussaan ja luovutettiin niin sanottuna nollavirhekohteena. Nollavirheluovutuksella tarkoitetaan sitä, että tulevat asukkaat pääsevät tarkastamaan tilat etukäteen ja huomauttamaan mahdollisista puutteista tai virheistä, jotka sitten korjataan ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kohteen urakoitsijana toimi Skanska ja sen rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotöiden työmaavalvonnasta vastaavat Ahma insinöörien ammattilaiset.

- Talin Estellen valvonta meni ihan hyvin ja kohde oli sillä tavalla tyypillinen, että kiirehän siinä lopussa tuli. Talo kirjattiin nollavirheluovutuksena, mutta asukkaat ovat vielä löytäneet joitain pieniä puutteita muuton jälkeen, kertoo kohteen työmaavalvonnasta vastannut Jukka Löfgren.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toiminut Kirsi Eriksson puolestaan kertoo, että asukkaiden huomautukset koskivat lähinnä seinissä tai kaapeissa olleita tahroja tai pieniä kolhuja, joita on käyty paikkaamassa.

- Kolmasosassa luovutetuista asunnoista ei ollut mitään huomautettavaa ja lopuissa oli näitä pieniä juttuja. Olen kyllä itse tyytyväinen tähän kohteeseen, koska tämä oli minulle ensimmäinen kohde vastaavana työnjohtajana, kertoo Kirsi Eriksson Skanskalta.

Aina asukkaiden yhteydenotot tai virheilmoitukset eivät muutenkaan liity varsinaisiin vikoihin. Talotekniikan lisääntyminen ja totuttelu siihen näkyy usein uusien asukkaiden yhteydenotoissa.

- Tyypilliset palvelupyynnöt ovat yleensä pieniä säätö- tai viimeistelytöitä. Melko monen asiakkaan yhteydenotto koskee asunnon lämpötilaan liittyviä asioita. Seuraavaksi tulevat ovia ja ikkunoita koskevat asiat, sähkö- ja valaistusasiat sekä kiintokalusteet, kertoo Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo.

Skanskalta kerrotaan, että tällä hetkellä yli 80 % heidän urakoimistaan kohteista täyttää nollavirheluovutuksen määritelmän.

– Luonnollisesti tavoittelemme aina virheetöntä lopputulosta, ja mikäli virheitä tapahtuu, voimme oppia niistä. Jokaisessa hankkeessa virheettömyyteen ei päästä, mutta tällöin on tärkeää, että yhteydenottoihin vastataan ripeästi ja mahdolliset virheet ja puutteet korjataan nopeasti. Tilastoimme Skanskalla jatkuvasti sitä, millaisista asioista asiakkaamme ottavat meihin yhteyttä OmaSkanska-asiakaspalvelukanavamme kautta. Skanskalla tehdään myös laadun linjauksia, joilla nimensä mukaisesti linjataan hyviä käytäntöjä, joita suositellaan käytettäviksi, tai vastaavasti käytäntöjä, joita on syytä välttää. Nämä linjaukset perustuvat pitkälti vuosikorjaus- ja kymmenvuotiskorjauksista keräämäämme seurantaan. Seuraamme tilastollisesti toki myös sitä, millaisia kustannuksia virheiden ja puutteiden korjaaminen aiheuttaa, kertoo Ilkka Romo.

Talin Estellessä on vielä muutama asunto vapaana. Kuva: SATO

Rakennustöiden työmaavalvoja tulee mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kohteen suunnitelmat ovat jo valmiit.

- Halutun laatutasonhan määrittelee tilaaja jo suunnitteluvaiheessa. Valvojana valvon, että tämä taso säilytetään, ja että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Viime kädessä vastuu toteutuksesta on aina pääurakoitsijalla. Yleensä valvontaprojekti alkaa kuokan osuessa maahan ja loppuu vastaanoton jälkitarkastuksien jälkeen tai vaihtoehtoisesti kahden vuoden takuutarkastusten jälkeen, kertoo Jukka Löfgren.

Omistusasuntokohteissa osakkeenostajat voivat palkata kohteeseen rakennustyön tarkkailijan, joka on eri asia kuin työmaavalvoja. Rakennustöiden tarkkailija on riippumaton asiantuntija, jolla ei ole määräysvaltaa rakentamiseen. Hänen tehtävänään on seurata esimerkiksi työtapojen ja materiaalien asianmukaisuutta ja raportoida mahdollisista huomioistaan osakkeenomistajille. Osakkeenostajat sitten päättävät, mihin toimenpiteisiin ryhtyvät tarkkailijan havaintojen perusteella. Rakennustyön tarkkailijan kustannukset jaetaan kaikkien osakkeenostajien kesken.

- Rakennustyön tarkkailijan valintaprosessiin liittyy sellainen hankaluus, että osakkeenomistajien kokous pidetään siinä vaiheessa, kun 25 % osakkeista on myyty. Ne osakkaat, jotka ovat jo ostaneet asuntonsa kohteesta ja ovat paikalla osakkeenomistajien kokouksessa, käytännössä päättävät, valitaanko rakennustöiden tarkkailija vai ei. Osakkeenomistajat eivät kuitenkaan usein ole järjestäytyneet ennen kokousta eivätkä tunne toisiaan entuudestaan, mikä mahdollisesti vaikeuttaa päätöksentekoa, toteaa Skanskan Ilkka Romo.

Uusien asuntojen asukkaat huomauttavat useimmiten LVI-säätöihin liittyvistä asioista, kuten lämpötiloista. Kuva: SATO

Urakoitsijan näkökulmasta vikatilastojen ja pitkäaikaisseurantojen lisäksi tärkeässä roolissa on omavalvonta.

- Rakennusurakoitsijan omavalvontaan kuuluu paitsi työmaan työntekijöiden ja työnjohdon mahdollisuus raportoida helposti havaitsemistaan asioista, myös esimerkiksi mahdollisuus pyytää suunnittelijoilta tarkennuksia jonkin tietyn kohdan toteuttamisesta. Me Skanskalla olemme ottaneet laajasti käyttöön digitaalisen laadunvarmistusjärjestelmän, johon kirjataan tehdyt tarkastukset ja mahdolliset virheet ja puutteet. Tämä auttaa meitä parantamaan jatkuvasti toimintaamme laadun kehittämiseksi. Omavalvontaa on myös se, että urakoitsija tekee itselleluovutuksen eli varmistaa, että asunnot tai muut tilat ovat kunnossa, ennen kun asiakas tarkistaa ne, kertoo Ilkka Romo.

Miten sitten rakentamisen laatua voisi ylipäätään parantaa?

- Tarvitaan huolellisuutta, riittävästi aikaa tekemiseen sekä ammattimaiset rakentajat. Työnjohtajia pitää olla hankkeessa riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin se, että ajatusmaailman pitäisi olla, että tekee rakennuskohdetta kuin tekisi sitä itselleen, päättää Jukka Löfgren.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim