Pilottipurkuhankkeessa on tutkittu kierrätyksen tehostamista

Koulutoiminta siirrettiin peruskorjattuun ja laajennettuun rakennukseen, joka sijaitsee purkutyömaan naapurissa. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Helsinkiläisen Vesalan ala-asteen 60-luvun lopulla valmistuneet koulurakennukset olivat tulleet tiensä päähän. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennukset olivat joutuneet käyttökieltoon, ja peruskorjaus todettiin purkamista kalliimmaksi vaihtoehdoksi, sillä koulu vaati joka tapauksessa isommat ja tilaratkaisultaan toimivammat tilat. Niinpä Helsingin kaupunki päätti purkaa koulurakennukset ja pihakatokset ja yhdistää ala-asteen viereisellä tontilla sijainneeseen yläasteeseen. Yläasteen laajennus valmistui syksyllä 2019.

Ahma insinöörit ovat olleet mukana purkuhankkeessa melko alusta asti, sillä urakoitsijan kilpailuttaminen ja purkutöiden valvonta ovat Ahmojen vastuulla.

Yli vuoden tyhjillään olleiden rakennusten purkaminen alkoi huolellisella suunnittelulla valmisteilla olevan kansallisen Purkukartoitus-oppaan ja raportointipohjan mukaisesti. Vesalan koulun purkuhanke on ollut ensimmäisiä pilotteja Ympäristöministeriön uusien purkuoppaiden soveltamisessa. Purkamismenetelmät ovat myös EU:n kiertotaloustavoitteiden mukaiset, ja EU:n alueella on meneillään muitakin vastaavia pilottihankkeita.

- Haitta-ainekartoitusten jälkeen rakennusosat ja materiaalit kartoitettiin ja jaoteltiin uudelleen käytettäviin ja kierrätettäviin rakennusosiin ja materiaaleihin. Juuri tässä pilottihanke eroaa tavallisesta purkuhankkeesta, sillä tarkkojen tietojen materiaalien ja osien määristä ja sijainnista toivotaan helpottavan niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä urakkavaiheessa, kertoo projektijohtaja Pentti Salo Helsingin kaupungilta.

Purkuhanke oli huhtikuussa jo loppusuoralla. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Ilkivalta sekoitti suunnitelmia

Purkukartoituksessa arvioitiin, että uudelleen käytettäviksi sopisivat muiden muassa koulun lasiset sisäväliseinät, lasitiilet, jotkut keittiön kalusteet ja laitteet, liikuntasalin varusteet ja kalusteet sekä kevytsora. Hankkeen urakoitsijan tehtävänä oli selvittää, sopivatko arvioidut materiaalit ja osat uudelleenkäytettäväksi. Ahma insinöörien rakennusvalvoja Kimmo Kunnari kehuu kohteen urakoitsijaa esimerkillisestä lajitellusta ja muutenkin hyvästä työstä tilanteessa, joka osoittautui hankalaksi.

- Heti alkukatselmuksessa kävi selväksi, ettei uudelleenkäyttö tule onnistumaan suunnitellussa mittakaavassa. Paikallinen nuoriso kävi kymmeniä kertoja purkamassa kouluaikaisia patoutumiaan, mikä näkyi erikoisesti siinä, että opettajain- ja rehtorinhuone olivat pahimmassa kunnossa ja keittiö taas kokenut vähiten ilkivaltaa. Osa keittiönkoneista saatiin jopa uuteen käyttöön, samoin joitakin valaisimia. Täytyy kuitenkin sanoa, että kyllä siellä oli vaivaa nähty kaiken mahdollisen ja mahdottomankin rikkomiseksi, Kunnari kertoo.

Ilkivallasta innostuttiin jopa niin paljon, että se jatkui vielä urakoitsijan aloitettua purkutyöt: joka päivä ennen töiden aloitusta oli ensin tarkistettava, ettei rakennuksessa ollut ketään. Kaikki ikkunat ja lasiset väliseinät oli rikottu, jauhesammuttimet tyhjennetty ja tietokoneet ja näytöt murskattu. Liikuntasalin kalusteita oli rikottu ja töhritty. Rakennuksessa oli jälkiä ainakin kolmesta tulipalosta, kun kirjoja oli poltettu. Sähkölaitteiden rikkominen aiheutti myös sähköpalon vaaran.

Kunnari on ollut valvojana useissa purkuhankkeissa, ja ilkivalta on hänen mukaansa valitettavan tavallista:

- Olen näistä sen oppinut, että purkuhankkeissa olisi erittäin tärkeää, ettei rakennuksen tyhjentämisen ja purkamisen aloittamisen välille saisi jäädä oikeastaan ollenkaan aikaa. Vaihtoehtoisesti purettavat kohteet olisi aina aidattava jo tyhjennysvaiheessa ja järjestettävä paikalle vartiointi.

Purkamisessa piti varoa pihan puita, sillä tyhjentynyttä tonttia on tarkoitus käyttää nykyisen koulun piha-alueena. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim Oy

Kaikeksi onneksi purkukartoituksessa etsittiin käyttökohteita myös esimerkiksi betonille ja tiilille, ja ne saadaankin hyödynnettyä suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä purkuhanke on jo loppusuoralla, ja käynnissä on betonin murskaaminen. Murskattua betonia ja tiiltä Helsingin kaupunki suunnittelee käyttävänsä maisemavallin täyttönä MARA-asetuksen mukaisesti.

- Helsingin kaupunki jatkaa purkuhankkeiden laadukkaan toteuttamisen kehitystyötä tämän pilotin jälkeenkin. Ensimmäisenä laaditaan Helsingin kaupungin purkuohjeet ja määritetään, millä tarkkuudella purkukartoitukset jatkossa tullaan tekemään. Urakoihin tullaan myös lisäämään kiertotaloutta edistäviä vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöasiantuntija Annukka Eriksson.

Teksti: Nora Tamminen

Projektipäällikkönä poikkeusoloissa

Jyri Niskanen kotitoimistollaan.

Ahma insinöörien tuorein vahvistus, projektipäällikkö Jyri Niskanen pääsi aloittamaan uudessa työssään harvinaisen haastavana aikana. Maaliskuu 2020 jää suomalaisille mieliin koronakriisin alkamisesta, ja Jyrillä varmasti myös uuden työn aloituksesta.

Hämeenlinnassa asuva Jyri oli ehtinyt jo työstä neuvotellessaan toivoa, että saisi tehdä etätöitä mahdollisimman paljon.

- Tuo moottoritie on jo nähty moneen kertaan, enkä ole kiinnostunut katselemaan sitä yhtään enempää kuin on välttämätöntä, Jyri nauraa.

Etätöitä onkin riittänyt nyt enemmän kuin tarpeeksi. Kerran-pari viikossa Jyri on katsellut tuttua kolmostietä ajellessaan esimerkiksi Helsingissä tai Nurmijärvellä sijaitseviin kohteisiinsa, mutta muuten projektipäällikkö on hoitanut paperitöitä ja tapaamisia kotitoimistoltaan.

- Suoraan sanottuna uuden työn aloittaminen tällä tavalla on ollut todella vaikeaa. Tunnen naamalta ehkä neljä tai viisi muuta ahmalaista, ja sama juttu asiakkaiden kanssa. On hankalaa rakentaa suhdetta ihmisiin, kun ei näe toista. Jos verkkopalaverissa on useampi henkilö, jää joku väkisinkin vähemmälle huomiolle. Kahden kesken videotapaamiset ovat sujuneet paremmin ja on voinut keskustella enemmän. Silti sellainen kevyt jutustelu ja kuulumisten vaihto jää vähemmälle, Jyri kertoo.

Monenlaisia kohteita työn alla

Jyri hyppäsi tällä hetkellä työpöydällään oleviin kohteisiinsa vähän kesken mukaan, eli niiden suunnittelu ja joissakin urakatkin olivat jo käynnissä hänen liittyessään joukkoon. Uudenmaan sulku ei onneksi estänyt Jyriä tutustumasta kohteisiin, vaan hän pääsi lupalapun kanssa kulkemaan rajan yli.

- Onneksi ei tarvinnut joka päivä ylittää rajaa, kyllä siinä nimittäin välillä joutui seisoskelemaan!

Vasta aloittaneella projektipäälliköllä on jo monta kohdetta käynnissä, ja selviteltävää riittää. Nurmijärvellä on meneillään laaja projekti päiväkotien ja koulujen ruuanjakeluun liittyen – uusi keskuskeittiö on jo rakennettu, ja nyt tarkoitus olisi päivittää päiväkotien ja koulujen keittiöt jakeluun sopiviksi. Projekti koostuu monesta pienestä kohteesta eli päiväkodista ja koulusta, joissa on erilaisia tarpeita muutostöiden suhteen. Suunnitelmien mukaan kaikki olisi valmista 2023. Nurmijärvellä on myös muun muassa koulujen ja päiväkotien väistötilahankkeita sekä terveyskeskuksen remontti suunnitteilla, jälkimmäisessä on syksyllä edessä kilpailutusvaihe.

Helsingissä Ylen tilamuutokset jatkuvat, ja samoin Töölön raitionvaunuvarikolla tehdään vielä raidekorjauksia. Kaarelan raitin puuelementtikoulun purkusuunnittelu on pitkällä ja seuraavaksi pitäisi kilpailuttaa urakoitsijat.

- Minulle projektin kiinnostavuus tai arvo ei synny rakennuskohteesta itsestään, vaan ihmisistä ja yhteistyöstä. Onnistunut projekti on sellainen, jonka lopputulokseen kaikki osallistuneet voivat olla tyytyväisiä: tilaaja, tekijät, suunnittelijat ja valvojat.

Korona ei ole hidastanut tällaisten julkisten hankkeiden edistämistä, vaikka työn tekemisen tapa onkin muuttunut.

- Kotona työskentely on sinänsä hyvä asia, jota toivoinkin. Olen huomannut sen olevan tosi intensiivistä, kun kukaan ei tule tuohon ovelle kysymään mitään tai pyytämään kahville. Silti toivoisin, että tämän poikkeusajan jälkeenkin yhteiskunnassa jäisi pysyväksi ja tietoiseksi työtavaksi mielekkään etätyön järjestäminen ja turhien kokousten ja matkustelun välttäminen. Työkaverit olisi kuitenkin mukava tavata kasvokkain jossain vaiheessa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

LAADUKKAASTI TOTEUTETTU RAKENNUSHANKE KESTÄÄ AIKAA

Uudet mökit valmistuivat Furuholmiin keväällä 2017. Kuva: Espoon kaupunki

Furuholm on Espoon kaupungin työntekijöiden käytössä oleva virkistyskohde. Espoon Suvisaaristossa sijaitseva mökkikylä sai kasvojenkohotuksen kolme vuotta sitten, kun vanha päärakennus ja ulkohuussirakennus purettiin. Tilalle rakennettiin talvikauden 2016-2017 aikana neljä uutta nykyaikaista mökkiä, siisteyttä helpottava roskakatos sekä päärakennus, johon sijoitettiin kokous- ja juhlatilat ja sauna.

- Vanha huussirakennus oli aika kammottava, suoraan sanottuna. Mökkien käyttö on lisääntynyt huimasti, kun niihin saatiin sisävessat ja suihkut. Aiemmin Furuholm oli avoinna vain kesäkaudella, mutta nyt mökit sopivat ympärivuotiseen käyttöön, mikä näkyy myös käyttöasteessa, kertoo Espoon kaupungin henkilöstöneuvoston puheenjohtaja Pekka Pikkarainen.

Uudet rakennukset sopivat ympäristöönsä saumattomasti. Kuva: Tuukka Partanen


Valvonnalla varmistetaan hyvä lopputulos

Vanhalle alueelle rakennettaessa haasteena oli säilyttää luonnontilaisuuden tuntu ja varoa esimerkiksi vahingoittamasta hienoja vanhoja mäntyjä. Mökit ja päärakennus suunniteltiin sopimaan vanhoihin rakennuksiin, ja ne rakennettiin paikan päällä.

- Mökkiprojekti oli kaiken kaikkiaan mukava kokemus. En tavallisesti pääse toimimaan rakennuttajan roolissa, ja yhteistyö rakentajien ja Ahma insinöörien valvojien kanssa sujui hyvin. Täytyy sanoa, että vaikka rakentajatkin olivat hyviä, niin en usko, että ilman näin tarkkaa valvontaa lopputuloksesta olisi tullut yhtä hyvä, Pikkarainen muistelee.

Jotain projektin onnistumisesta kertoo sekin, että rakennushankkeen aikana Espoon kaupungilla työskennellyt Teemu Rantala päätyi sittemmin Ahma insinööreille projektipäälliköksi:

- Tein tämän hankkeen myötä ensimmäistä kertaa yhteistyötä Ahma insinöörien kanssa ja kiinnitin silloin erityistä huomiota heidän vuorovaikutustaitoonsa niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijan kanssa. Erityisesti miellytti myös se, että tilaajana sai keskittyä pääsääntöisesti vain päätöksentekoon ja varsinainen projektin vetäminen tapahtui moitteetta Ahmojen toimesta. Hanke onnistui kustannus- ja aikatauluhallinnan sekä laadun kannalta miltei täydellisesti, Rantala kertoo.

Laadusta huolehditaan myös valmistumisen jälkeen

Viime keväänä Furuholmissa pidettiin 2-vuotistarkastus, joka läpäistiin vaivatta. 1-vuotistarkastuksessa ilmenneet pienet puutteet oli korjattu, ja nykyään mökkien käyttäjät saavatkin nauttia toimivista ja viihtyisistä vapaa-ajan tiloistaan. Mökkeihin asennetut ilmalämpöpumput lämmittävät talvella energiatehokkaasti, ja nyt niiden viilennysominaisuuskin on saatu käyttöön, joten kuuminakaan kesinä saa nukkua sopivan viileissä makuutiloissa.

Rakennustöitä oli Ahma insinööreiltä valvomassa Jukka Löfgren, joka kiittelee mukana olleita suunnittelijoita ja tekijöitä hyvästä suunnittelusta, laadukkaista materiaaleista ja hyvästä toteutuksesta.

- Urakan lopussa meinasi tulla kiirettä, mutta aikataulussa pysyttiin ilman, että sillä oli vaikutusta laatuun. Projektista mieleen jäi yksi tietty timpuri koirineen - ilman häntä (tai heitä!) hommasta ei olisi tullut yhtä laadukasta. Työmaakierrokset alkoivat leppoisasti aina pallon tai kepin heittelyllä timpurille, ei kun koiralle. Takuutarkastukset sujuivat pikaisesti, koska puutteita ei juurikaan löytynyt, Löfgren muistelee tyytyväisenä.

Viihtyisät sisätilat ja nykyajan mukavuudet ovat lisänneet mökkien suosiota. Kuva: Espoon kaupunki

Hyvin rakennetuista mökeistä ja uudesta päärakennuksesta on ollut jo paljon iloa, ja huolettomuutta lisää tieto siitä, ettei näköpiirissä ole uusia korjaustarpeita.

- Käyttäjät ovat selvästi ottaneet Furuholmin uudet tilat omikseen, sillä näin kolmen vuoden käytön jälkeen mökit ovat yhä kuin uudet. Projektissa lähdimme siitä, että materiaalien pitää olla hyvät ja vaadimme myös rakentajilta laatua. Pieniä elämisen jälkiä toki aina tulee, mutta täytyy kiitellä mökkeilijöitäkin siististi olemista ja siitä, ettei mitään isompaa ole tullut, Pikkarainen toteaa.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim