PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TEEMU NAUTTII SUURTEN PROJEKTIEN TUOMISTA HAASTEISTA

Teemu Rantalan tämänhetkisiin projekteihin kuuluu Nurmijärvellä toimivan Maaniitun koulun peruskorjausurakka. Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien tuoreimpiin tekijöihin kuuluu projektipäällikkö Teemu Rantala. Kävimme Teemun kanssa tutustumassa Nurmijärvellä toimivaan Maaniitun kouluun, jonka peruskorjauksen projektinhallinnassa hän on mukana.

Aloitit Ahmalla syksyllä 2019 – miten päädyit tänne?

Tein yhteistyötä muutaman kerran Ahmojen kanssa ollessani Espoon kaupungilla tilaajaorganisaatiossa rakennuttamisen hankepäällikkönä. Panin jo silloin merkille, että Ahma insinöörit erottuivat muista erityisillä vuorovaikutustaidoillaan sekä ammattiosaamisellaan. Jatkoin töitä vielä muutaman vuoden Espoossa ja hetken aikaa Hyvinkään kaupungilla, kunnes toimitusjohtaja Saara otti yhteyttä ja kertoi vapaana olevasta paikasta projektipäällikkönä. Sen pidempään miettimättä totesin, että nyt oli oikea hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Millaisia projekteja olet päässyt tekemään?

Ahma insinööreillä on tällä hetkellä todella monipuolinen tilanne hankkeiden osalta. Aiempaa kokemusta pääsee hyödyntämään useissa urakoissa, sillä monet hankkeet ovat omalta osaltani perusrakennuttamista. Mukavaa uutta haastetta on aina se, että pääsee tutustumaan uusiin tilaajaorganisaatioihin ja eri toimintatapoihin projektien vetämisessä. Tämän hetkisiin projekteihin kuuluu muiden muassa kouluhankkeita eri urakkamuodoilla, Ylen toimitilamuutoksia, HKL:n raide- ja varikkoprojekteja sekä Helsingin kaupungin asuntokohteita.

Millaista työ Ahmalla on?

Minut otettiin syksyllä vastaan erittäin lämpimästi uudella työpaikalla ja pääsin miltei saman tien tutustumaan meneillään oleviin ja tuleviin hankkeisiin. Työskentely on erittäin joustavaa ja sopii täten etätyöstä nauttiville, eli ainakin itselle. Lisäksi työssä pääsee kiertämään erilaisia työmaita useamman kerran viikossa, mikä on aina yhtä mielenkiintoista. Työporukkamme on lämmin ja hyvin yhteen hitsaantunut.

Millainen on tavallinen työviikkosi?

Keskimäärin työviikkoon sisältyy neljä kokouksen pitämistä työmailla, joskus voi olla useampikin ja joskus vähemmän. Kokousten ohella työskentelen etänä noin kerran tai kaksi viikossa ja muuten toimistolla. Toimisto- ja etätyöt koostuvat hyvin paljon sähköpostien läpikäymisestä sekä suunnittelun ja työmaan ohjaamisesta. Näiden lisäksi aikaa voi myös kulua esimerkiksi urakoiden kilpailutusasiakirjojen laadintaan.

Mitä harrastat?

Metsästystä, tennistä (kesällä), salibandyä (talvella) ja kuntosalia (satunnaisesti). Metsästys on sen monimuotoisuudestaan johtuen edellä luetelluista se, joka vie usein hyvinkin paljon vapaa-aikaa!

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim

MITÄ LUVASSA VUODELLE 2020?

Toimitusjohtaja Saara Kippo, Ahma insinöörit Oy,  Kuva: Sarianna Rimpeläinen, Pilgrim

Ahma insinöörien toimitusjohtaja Saara Kippo pohtii viime vuotta koko rakennusalan ja Ahman kannalta ja kertoo videolla toiveistaan tälle vuodelle.

Miten vuosi 2019 sujui Ahman kannalta?
Ahmalla lähdettiin vuoteen 2019 hyvästä työtilanteesta ja sellaisena se säilyi koko vuoden. Tarjouspyyntöjä tuli tiuhaan tahtiin ja tarjouskilpailuissa pärjättiin hyvin. Vuonna 2018 usea hanke meni hetkeksi jäihin, kun asuntorakentamisen vilkkauden takia ei saatu kilpailukykyisiä urakkatarjouksia. Näitä sitten myös käynnistettiin uudelleen viime vuonna. Selvästi enemmän kilpailua syntyi jo urakoiden osalta. Vaikka toisaalta rakentamisen rauhoittuminen osittain urakoiden kilpailuttamisen osalta helpottaa meidän työtämme, on tietysti selvää että se enteilee toimeksiantojen vähenemistä konsulttienkin osalta. Me voimme tähän ainakin toistaiseksi suhtautua rauhallisin mielin, koska käynnissä on monta pitkäkestoista projektia.

Rekrytointi ei tunnu rakennuttamisen asiantuntijoiden taikka valvojien osalta kovasti helpottuneen. Me saimme tiukasta tilanteesta huolimatta kasvatettua Ahman porukkaa sekä projektipäälliköllä, että rakennustöiden valvojalla viime vuonna. Kimmo aloitti keväällä valvojana ja sen lisäksi, että täytti odotukset siinä hommassa, niin osoittautui myös erittäin hyväksi kustannuslaskijaksi ja tätä osaamista on päästy projekteissa jo hyödyntämään. Teemu nimettiin meille projektipäälliköksi syksyllä. Teemu oli meille tuttu aiemmista Espoolle tehdyistä hankkeista, joissa hän oli Espoon Tilapalveluiden edustajana tilaajan roolissa. Eli tiesimme saavamme hyvän kaverin tiimiimme.

Ahma on itse hyvä esimerkki nykyaikaisesta rakennusalan yrityksestä, jossa henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma on mukavan vaihteleva – näkyykö se jotenkin toiminnassanne?
Asiantuntijuus kehittyy parhaiten kokemuksesta ja kiinnostuksesta sekä oppia uutta että kehittää olemassa olevaa. Se, että meillä on vanhempia konkareita ja nuorempia asiantuntijoita luo mahdollisuudet hiljaisen tiedon siirtoon puolin ja toisin. Mutta sitä pitää myös kannustaa ja ohjata. Meidän pitää huolehtia, että projekteissa saatu oppi, hyvät ja huonot kokemukset, onnistuneet kokeilut ja toimivaksi todetut toimintatavat tuodaan kaikkien tietoon. Silloin ne ehkä toisistaan iän takia poikkeavat näkemykset pystytään huomioimaan meidän oman toimintamme kokonaisuuden kannalta. Ei ole niin, että vain vanhempi opettaa nuorempaa. Tuoreet näkökulmat hyödyttävät kyllä niitä konkareitakin.

Sukupuolieroja en sinänsä pidä oleellisena. Naiset ovat paikkansa rakennusalalla löytäneet ja vakiinnuttaneet. Toki tämä ala on edelleen erittäin miesvoittoista, mutta itselläni ei ole ainakaan sellaista käsitystä, että tämän takia naisia ei alalle saataisi tai että meillä olisi kovin paksuja lasikattoja rikottavanamme. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain omakohtaisiin kokemuksiini, enkä väheksy sen työn tärkeyttä, jota minkä tahansa alan tasa-arvoisuuden eteen tehdään.

Entä miten koko alalle voisi saada enemmän nuoria?
Uutisoinnissa korostuu koko ajan enemmän ihmisten, eikä pelkästään nuorten, tarve tehdä mielekästä työtä. Se minkä kukin kokee mielekkäänä, vaihtelee laajasti. Itse viihdyin Ahmalla heti, sillä vaikka en ollut vielä valmistunut, minulle annettiin monipuolisia työtehtäviä, jotka tuntuivat merkityksellisiltä ja joissa sain oppia. Itsenäisyyttä oli riittävästi, vastuuta annettiin sopivasti, tukea ja opastusta sai, kun sitä tarvitsi sekä mahdollisuudet uralla etenemiseen.

Työnantajien ja esimiesten on tärkeää huolehtia, että työssä jaksetaan. Jatkuva uutisointi työssä uupuvista ihmisistä ei varmasti kannusta ketään hakeutumaan alalle. Jos voimme vakuuttavasti ja todellisen toimintamme esimerkkien kautta osoittaa, että tällä alalla palkka ja vastuuvaatimukset kohtaavat, työura ei katkea uupumiseen ja vaikutusmahdollisuuksia on oman kehityksen, yritysten toiminnan, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja jopa ilmaston muutoksen osalta, niin emme ainakaan sammuta kenenkään kipinää rakennusalan työtä kohtaan.

Mitä kuuluu vuonna 2019 käynnissä olleille hankkeille? Töölön varikon korjaustöitä olemme olleet valvomassa ja ohjaamassa jo yli pari vuotta. Nyt ollaan päästy jo sisätiloista kaupunkikuvassakin näkyvään vaiheeseen, kun julkisivukorjaukset ovat alkaneet. Kahden urakan (sisäpuoliset raiteiden vaihdot ja lattiakorjaukset sekä julkisivu-urakka) yhteensovitus ja rajaukset on saatu toimimaan hyvin.

Ylen Mediatalon laaja peruskorjaus ja toimitilamuutokset valmistuivat syksyllä. Tilat ovat raikkaat ja modernit ja niistä pääsemme itsekin nauttimaan Ylen muiden hankkeiden ohella, kun uutukaisissa tiloissa välillä kokoustamme.

Hämeentiellä Sepon työt jatkuvat samaan malliin. Harmia ovat aiheuttaneet vanhat, helposti rikkoontuvat putket, joiden tarkkoja sijainteja taikka kuntoa ei aina ole tiedossa. Tilanteet taklataan yksi kerrallaan ja työ etenee aikataulussa.

Yliopiston metroaseman myymälätason uudistus, johon jo aiemmassa vaiheessa sisältyi Kaisaniemenkadun lasipyramidien purku saatiin myös valmiiksi 2019 lopulla. Myymälätaso, joka toimii kulkureittinä mm. Vuorikadulle, Fennia-kortteliin, metrolaiturille ja Vilhonkadulle oli normaalikäytössä koko rakentamisen ajan.

Millaisia projekteja Ahmalla on luvassa vuonna 2020?

Viime aikoina Ahmalla ollaan vahvasti keskitytty talonrakentamiseen ja meillä onkin nyt tosi monipuolisesti hankkeita tältä sektorilta; asuinrakennusten uudiskohteita ja peruskorjausta, koulujen ja päiväkotien uudishankkeita ja peruskorjausta, toimitilamuutoksia ja nyt jännittävänä uutuutena raitiovaunuvarikoiden uudisrakennuskohteita. Meillä on jo kokemusta varikoiden peruskorjauksista Töölön varikolla, Metrovarikolla ja Vallilan varikolla. Uusia raitiovaunuvarikoita ei Helsingissä tai muuallakaan Suomessa ole rakennettu vuosikymmeniin. Tampereelle tietysti uuden raitiovaunun myötä sellainen tulee ja nyt Helsingissä on aloitettu kolmen uuden varikon rakentamisen valmistelu. Ahma on mukana käynnistämässä niistä kahta; Laajasalon ja Ruskeasuon varikoita. Sen lisäksi, että meillä on rakennusten käyttötarkoituksen kannalta erilaisia toimeksiantoja, niin ne ovat myös hankinta- ja urakkamuodoltaan monipuolisia.

Teksti: Nora Tamminen, Pilgrim